Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Usein kysyttyä työaikasuunnittelusta
Arkipyhien vaikutus työaikaan
Jakson muuttaminen yleistyöajassa
Jakson pituudesta sopiminen
Jakson pituus
Muutokset työaikaan jaksotyössä
Osatyöaika ja työajan sijoittaminen
Palkkasaatavien vanhentuminen
Päivittäinen lepoaika
Siirtyminen 4-päiväiseen työviikkoon
Työajan tasoittumisjärjestelmän laatiminen
Työntekijän kuuluminen työajan piiriin
”Työputken” pituus ja viikkolepo
Työvuoroluettelon pakollisuus
Arkipyhien vaikutus työaikaan
Vahtimestarimme säännölliset vapaapäivät ovat sunnuntai ja maanantai. Toinen pääsiäispäivä (ko. vuonna maanantai) on muilla palkallinen vapaa ja työviikko on neljäpäiväinen. Kyseisenä vuonna myös esim. vapunpäivä on vahtimestarin vapaapäivänä maanantaina. Kuuluuko hänelle myös "ylimääräinen" vapaapäivä, kun toinen pääsiäispäivä osuu vapaapäivälle, vai pitääkö hänen tehdä täysi viikko?
Jos taas esim. vappu osuu lauantaille, pitääkö vahtimestarin tulla maanantaina töihin?
Vastaus:
Kysymys on oikea, mutta kysymyksenasettelu johtaa harhateille.
Oikea kysymys on se, miten arkipyhä vaikuttaa viikon/jakson työaikaan. Arkipyhä vähentää tehtävien työtuntien määrää, jos se osuu maanantain ja perjantain välille. Eli kuukausipalkalla tehdään vähemmän töitä, jotta saadaan normaali kuukausipalkka.
Työnantaja on (mutkat suoriksi) kiinnostunut vain työntekijän työajasta, ei vapaa-ajasta. Vapaa-aikaa on kaikki muu aika kuin työaika. Työntekijä on kaikkina viikonpäivinä vapaalla, työpäivinään osittain ja toisaalta kokonaan sellaisina päivinä, joille ei osu yhtään työtuntia. Tästä lähtökohdasta tarkastellaan arkipyhien vaikutusta: miten työssäolo muuttuu arkipyhien ansiosta.
1) Toinen pääsiäispäivä lyhentää työaikaa kaikilla työajallisilla riippumatta siitä, onko ko. arkipyhä työpäivä vai vapaapäivä. Ensin on aina vahvistettava viikon/jakson työaika. Tässä vaiheessa ei olla vielä kiinnostuneita siitä, mihin ajankohtaan vahvistettava työaika sijoitetaan tehtäväksi vaan siitä, mikä on työvelvollisuuden määrä tunteina ja minuutteina. Toisen pääsiäispäivän viikolla se on vahtimestarilla 30 tuntia 36 minuuttia (38 t 15 min. – 7 t 39 min.; 171 §). Esimerkiksi jouluviikolla työaikaa lyhentäviä arkipyhiä voi olla enemmän kuin yksi. Kun viikon työaika on selvillä, vasta sitten pohditaan sitä, milloin nämä työtunnit määrätään työvuoroluettelossa tehtäväksi. Työnantaja sijoittaa työtunnit työn tarpeiden mukaan. Ne voivat sijoittua myös ko. lyhentävälle arkipyhäpäivälle, kuten melko varmasti käy esim. suntiolle. Jos työtä sijoitetaan arkipyhäpäivälle, työtunteja jää luonnollisesti vähemmän sijoitettavaksi muille päiville. Pyhänä tehtävästä työstä saa normaalin erillisen pyhätyökorvauksen vapaana tai rahana.
Se, saako vahtimestari ”ylimääräisen vapaapäivän”, riippuu siitä, miten viikon työtunnit suunnitellaan tehtäväksi. Niitähän on normaaliviikkoa vähemmän. Jos ne ahdetaan vaikkapa kolmelle päivälle ti-to, työpäivät olisivat pitkiä ja hän saisi neljä työstä vapaata päivää ko. viikolla. Jos työtunnit taas sijoitetaan suunnilleen ”normaalipituisina” työpäivinä, työtunnit riittävät 4 työpäivälle. Tästä seuraa, että 3 päivää ko. viikolla jää työstä vapaiksi päiviksi. On mahdollista suunnitella työtä tehtäväksi 5 työpäivänä, mutta silloin työpäivät ovat melko lyhyitä.
Kirjoitan tässä ”työstä vapaista päivistä” enkä vapaapäivistä, jotta korostuisi se lähtökohta, että työnantaja vastaa työajan sijoittamisesta työn tarpeiden mukaan. Kaikki muu aika viikolla on työstä vapaata aikaa riippumatta siitä, toteutuu se kokonaisina päivinä tai osittaisina päivinä, kuten työpäivinä.
Työsuojelullisesta näkökulmasta 154 §:ssä on määräys yhdenjaksoisen vapaan antamisesta viikoittain (35 tunnin yhdenjaksoinen viikkolepo). Se tarkoittaa (vain) yhtä kokonaista vapaapäivää sekä yöaikoja sen ympärillä. Säännöksen mukaan pyritään antamaan kaksi työstä vapaata päivää viikoittain, mieluusti peräkkäin, ja jos mahdollista toinen sunnuntaina. Todellisuus seurakuntatyössä ei yleensä mahdollista vapaiden sijoittamista näin, vaikka voitaisiin pitää kiinni 2 kokonaisesta vapaapäivästä viikossa.
2) Jos arkipyhä osuu viikonloppuun (la-su), se EI lyhennä työaikaa. Työaika on siten normaali. Jos työtä sijoitetaan tällaisella viikolla pyhille, niistä syntyy erillinen pyhätyökorvaus.
Vain arkipyhä maanantain ja perjantain välillä lyhentää työaikaa. Jos työtä joudutaan teettämään enemmän kuin lyhennetty työaika (tässä tapauksessa enemmän kuin 30 tuntia 36 minuuttia), ylittävä työaika on lisätyötä eli tunti-tunnista korvauksen piirissä aina ylityökynnykseen asti. Vasta jos todella työtä tehden ollaan työssä yli 38 tuntia 15 minuuttia työaika on ylityötä. Lähtökohtana arkipyhäviikoilla on, että vältetään lisä-/ylityön teettämistä.
Työvuoroluettelon pakollisuus
Onko tuntisuunnitelman tekeminen etukäteen pakollista kaikille työajallisille työntekijöille?
Vastaus:
Työvuoroluettelon laatiminen on pakollista (TAL 30 §, KirVESTES 200§).
Työntekijän kuuluminen työajan piiriin
Ovatko johtava lapsityönohjaaja ja vastaava lastenohjaaja työajan piirissä, jos molemmat tekevät pelkästään toimistotyötä eli eivät ole välittömästi kasvatustyössä?
Vastaus:
Molemmat voivat olla toimistotyöajan piirissä, jos he tekevät työtä pääasiallisesti toimistossa (190§).
Palkkasaatavien vanhentuminen
Vahtimestarillamme oli määräaikainen työsopimus, joka nyt päättyi. Hänelle oli opastettu kuinka tuntilistat täytetään ja milloin ne palautetaan. Nyt on käynyt ilmi, että hän ei ole palauttanut koko aikana tuntilistojaan. Peruspalkan hän on saanut koko ajalta. Kuuluuko meidän maksaa jälkikäteen ilta- ja sunnuntaikorvaukset hänen palvelussuhteensa ajalta?
Vastaus:
Jos kyse on sellaisista tunneista, joita hän on työnantajan määräyksestä tehnyt, hänelle tulee maksaa asianmukaiset sunnuntai- ja iltatyökorvaukset. Nämä palkkasaatavat eivät ole vielä tässä ajassa vanhentuneet.
Työnantaja on vastuussa siitä, että toteutunut tuntilista annetaan työnantajalle.
”Työputken” pituus ja viikkolepo
Miten pitkiä työputkia voidaan suunnitella yleistyöajassa, jotta 35 h viikkolepovaatimus täyttyy? Voiko kahden viikon viikoittaiset työajat sijoittaa niin, että yksi viikkolepo sijoittuu ensimmäisen viikon alkuun ja toinen toisen viikon loppuun. Silloinhan työputki saattaa muodostua esim. 10-päiväiseksi? Vai onko työputken pituudelle jotain asetettua ylärajaa?
Vastaus:
Sopimuksen 154 §:n mukaan työaika on järjestettävä niin, että viranhaltija/työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan. Vapaa-aika on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen, ottaen kuitenkin huomioon työn laatu.
Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia kalenteriviikossa.
Soveltamisohjeessa (154 § 1 mom.) tarkennetaan:
Vapaa-ajan vähimmäismäärä 24 tuntia viikossa koskee molempia 14 päivän jakson sisään jääviä kalenteriviikkoja erikseen. 14 vuorokauden ajanjaksolla kumpanakin viikkona viikoittaista vapaa-aikaa tulee olla vähintään 24 tuntia ja koko jaksolla yhteensä vähintään 70 tuntia (=2*35 tuntia).
On siten mahdollista järjestää työt 10 päivän työputkilla. Tämä voi olla työntekijälle raskasta, eikä siksi suositeltavaa kuin poikkeustilanteissa.
Jakson pituus
Meillä on ollut eräässä työyksikössä käytössä yleinen säännöllinen työaika, mutta sitä on sovellettu työajan joustona:
- Työpäivän pituus on vaihdellut 6-9 tunnin välillä ja työpäivät ovat olleet kiinteästi pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin.
- Työviikon pituus on ollut keskimäärin 38-40 tunnin välillä ja tasoittunut neljässä viikossa 153 tuntiin.
- Työvuorolista on laadittu neljäksi viikoksi.
- Viikoittainen ylityökynnys on ollut 38 t 15 min tai sen ylittävä muu vahvistettu viikoittainen säännöllinen työaika.
Onko mahdollista soveltaa sellaista käytäntöä, että työaika tasoittuu neljässä viikossa mutta ylityökynnys olisi yhden viikon mukainen?
Vastaus:
Soveltamanne työaikajärjestelmä ei ole perustunut KirVESTES:iin. Käytössä ei voi olla ”sekamuotoista” järjestelmää. Kun jakson pituus 1-4 viikkoa on valittu, toimitaan kaikilta osin sen mukaisesti, eli työajan tulee tasoittua siinä ajassa ja ylityökynnys menee jakson pituuden mukaan jne. Jos käytätte yhden viikon jaksoa, tulee työajan tasoittua viikon jaksossa ja ylityökynnys on yhden viikon jakson mukainen. Jos käytätte 4 viikon jaksoa, tulee työajan tasoittua 4 viikon jaksossa ja ylityökynnys määräytyy 4 viikon jakson mukaan. Eli ei voi soveltaa sellaista järjestelmää, jossa työaika tasoittuisi 4 viikon jaksossa, mutta ylityökynnys olisi yhden viikon jakson mukainen. Tämä on jo käsitteellisesti mahdotonta, sillä jos työaika tasoittuu pidemmällä välillä, niin eihän edes synny mitään ylityötä, vaikka jollakin viikolla työtä olisi enemmän kuin 38 tuntia 15 minuuttia (koska vastaavasti muilla viikoilla on lyhempi työaika).
Teidän tulee valita jakson pituus, ja toimia kaikilta osin sen mukaisesti. On myös hyvä huomata, että vaikka käytössä olisi lyhempi jakso, niin työtä voidaan hyvin suunnitella pidemmille jaksoille siitä huolimatta. ”Pelivälineinä” työajan järjestelyssä voi käyttää esim. vapaana annettavia työaikakorvauksia; jos joillakin viikoilla on enemmän työtä ja toisilla vähemmän, voidaan kertyneitä työaikakorvauksia antaa vapaana hiljaisempina aikoina.
Muutokset työaikaan jaksotyössä
Vahtimestarimme siirtyivät kolmen viikon jaksotyöhön vuoden alusta. Yksi työsuhteinen vahtimestari tekee 50%:n työaikaa, koska hän on osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Hän on tehnyt 3-4 tunnin työpäiviä aikaisemmin, mutta onko hänelle nyt mahdollista teettää 4 tuntia pidempiä työpäiviä ja tasoittaa tunnit kolmen viikon jaksossa? Hänen vointinsa sallii satunnaisia pitkiä päiviä.
Vastaus:
Kaikki yleistyöajan eripituiset jaksot (1, 2, 3 tai 4 viikkoa) ovat työaikamääräysten mukaan käytettävissä kaikissa yleistyöajan piirissä olevissa palvelussuhteissa sekä viranhaltijoilla että työntekijöillä. Työntekijän osalta jakson pituudesta tulee sopia, jos työsopimuksessa sovittua jakson pituutta muutetaan. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan osalta on hyvä yhdessä myös arvioida sitä, minkälaiset järjestelyt ovat työntekijän työkyvyn kannalta soveltuvia. Tällaisessa arviossa voidaan tarvittaessa hyödyntää myös työterveyshuollon asiantuntemusta.
Ks. KirVESTES 169 § 2 mom. ja sen soveltamisohje sekä KiT:n yleiskirje A14/2014.
Jakson pituudesta sopiminen
Lastenohjaajamme ovat olleet viikkotyöajan piirissä, mutta tehneet työvuorosuunnittelunsa neljän viikon jaksossa. Voidaanko heidät muuttaa nyt neljän viikon jaksotyöhön vuoden alusta sopimalla heidän kanssaan asiasta vai pitääkö noudattaa yt-menettelyä?
Vastaus:
Lastenohjaajien kanssa voidaan sopia neljän viikon jaksosta yleistyöajassa, yt-menettelyä ei tarvita.
Työajan tasoittumisjärjestelmän laatiminen
Liukuvaa työaikaa noudattava toimistotyöntekijä haluaa tehdä 4 viikon tasoittumisjaksoa tai 4 päivän työviikkoa. 201§:ssä sanotaan, että on laadittava ennakolta työajan tasoittumisjärjestelmä. Miten tämä eroaa työvuoroluettelon laatimisesta?
Jos työpäivän pituus suunnitellaan etukäteen neljäksi viikoksi, miten tämä käy yhteen liukuvan työajan kanssa? Pitääkö silloin noudattaa kuitenkin täsmällisesti ennalta laadittua suunnitelmaa ja liukuva työaika on tavallaan poissa käytöstä?
Voiko suunnitelman tehdä niin, että vain vapaapäivät ovat kiinteät ja muun työajan voi itse määrätä tietyissä rajoissa? Entä jos tulee yllättävä keskeytys (jos ei ole vahvistettu tiettyä tuntimäärää päivälle) onko se silloin 7,25 tuntia/pv?
Samat kysymykset koskevat 4 päivän työviikon järjestelyssä, ovatko työajat kiinteät? Keskeytykset?
Vastaus:
Työajan tasoittumisjärjestelmässä laaditaan etukäteen työajan jakautuminen, esimerkiksi talvella työaika on 40 tuntia viikossa ja kesällä 32 tuntia viikossa niin että työaika tasoittuu 12 kuukauden kuluessa 36 tuntiin ja 15 minuuttiin. Työvuoroluettelo taas laaditaan suunnittelujaksolle, joka on 1-4 viikkoa, siis selvästi lyhyempi kuin työajan tasoittumisjärjestelmän pituus.
Jos työaika suunnitellaan kiinteäksi, niin silloin liukuvaa työaikaa ei voi käyttää. Suunnitelman voi laatia niin, että työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa ja la-su ovat vapaat. Tällöin liukuvaa työaikaa voi soveltaa, jos se muuten sopii työn sisältöön. Yllättävä keskeytys jättää sen päivän tunnit tekemättä.
Neljän päivän työviikko ei eroa muuten, paitsi työtä on vain neljänä päivänä viikossa.
Osatyöaika ja työajan sijoittaminen
Olemme osa-aikaistamassa emäntää yt-neuvottelujen kautta siten, että hänen työpäivänsä olisivat alustavasti keskiviikko, torstai ja perjantai (60%). Emännän mielestä päivät pitää sopia kiinteiksi ja ne olisivat aina samat.
Työnantajan mielestä tässä voisi olla joustovaraa, siis mahdollisesti ke,to ja pe. Jos tulisi tarve ottaakin työpäiväksi sunnuntai tai tiistai, tämä antaisi siihen mahdollisuuden vaikka pääsääntöisesti työpäivät olisivatkin ke, to ja pe. Voiko työnantaja yksipuolisesti määrätä näin lomautuksen yhteydessä?
Vastaus:
Ei ole estettä pyrkiä ”kiinteisiin” työpäiviin. Työnantaja kuitenkin määrää työtarpeiden mukaan, miten työaika sijoitetaan. Työpäivät voivat siten välillä vaihdella.
Työpäivät ja -tunnit merkitään työvuoroluetteloon, joka annetaan työntekijälle tiedoksi pääsääntöisesti viimeistään viikkoa ennen työvuoroluettelon alkamista. Tämän jälkeen työaikoja saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä (esim. sairastuneen kollegan sijaistaminen).
Siirtyminen 4-päiväiseen työviikkoon
Mitä asioita kannattaisi ja pitäisi ottaa huomioon, kun työntekijä haluaa siirtyä 4-päiväiseen työviikkoon? Pitääkö yleisesti sopia, kenelle tämä mahdollisuus annetaan ja millä perustein? Vai voiko esihenkilö ja työntekijä ilman palkka-asiamiestä sopia asian?
Vastaus:
4-päiväiseen työviikkoon siirtymisessä kannattaa ottaa huomioon, että työpäivistä voi tulla hyvin pitkiä, työmatkakin vie aikaa. KirVESTESin 181 § 4 momentin mukaan viranhaltijan/työntekijän kanssa voidaan sopia kirjallisesti neljän päivän viikosta. Tämä edellyttää yksimielisyyttä. Sopimus kannattaa aluksi tehdä määräaikaisena, jotta osapuolet saavat kokemusta järjestelyn toimivuudesta.
Työnantajan tulee harkita, missä tehtävissä 4-päiväistä työviikkoa voidaan käyttää. Tämän vuoksi lähtökohtaisesti asiasta päättää kirkkoneuvosto, jollei tämän kaltaisia asioita ole ohje- tai johtosäännöllä delegoitu viranhaltijalle (esim. palkka-asiamiehelle tai lähiesihenkilölle).
Kysymykseni koskee neljän päivän työviikkoa. Onko viikon jakso ehdoton vai voisiko tällaisen sopimuksen tehdä esim. kahdeksi viikoksi, jolloin yhden vapaapäivän tunnit tehdään yhdeksän työpäivän aikana sisään?
Vastaus:
Jos esimerkiksi kahden viikon jaksossa työskennellään toisella viikolla 5 työpäivänä ja toisella 4 työpäivänä, jaksoon tulee yksi työstä vapaa päivä enemmän kuin normaalilla 2 viikon jaksolla, jossa molempina viikkoina työskennellään 5 päivänä.
Järjestely on mahdollinen, mutta se ei ole 4 päivän työviikon toteuttamista. Tavoite saavutetaan ”normaalilla” 2 viikon jaksolla siten, että käytetään hyväksi säännöllisen päivittäisen työajan maksimimäärää eli 9 tuntia. Jos toisena viikkona tehdään esim. kaikkina viitenä työpäivänä 9 tuntia (=45 tuntia), toiselle viikolla jää tehtäväksi ”vain” 31,5 tuntia. Jos se jaetaan tehtäväksi 4 työpäivälle, työpäivän pituus on n. 8 t/päivä.
Päivittäinen lepoaika
KirVESTES 155 § mukaan annetaan työpäivän aikana puoli tuntia kestävä lepoaika tietyin edellytyksin. Miten tulkitaan tuo sana annetaan? Onko työntekijä 7 h työpäivän ylittyessä velvollinen vähentämään puoli tuntia työajastaan ja käyttämään sen ruokataukoon vai voiko työntekijä ilmoittaa, että ei pidä lepotaukoa (= ei syö työpäivän aikana)?
Vastaus:
Ehdoton pääsääntö on, että lepoaika (=ruokatauko) annetaan. Tästä voidaan poiketa sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa lepotaukoa ei työn kannalta ole mahdollista antaa.Työntekijä ei voi itse ilmoittaa, että hän ei pidä lepotaukoa. Taukoa ei voi myöskään pitää työpäivän alussa tai lopussa ja näin lyhentää työaikaa. Lepoaika perustuu työaikalakiin ja on työsuojelullinen asia.
Kirvestesissä sanotaan seuraavasti:
155 § Päivittäinen vapaa-aika
1 mom. Päivittäinen lepoaika (ruokatauko)
Jos viranhaltijan/työntekijän päivittäinen työaika on pidempi kuin 7 tuntia eikä hänen työpaikalla olonsa ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle annetaan työpäivän aikana puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikaltaan.
Lepoaikaa ei lueta työaikaan. Jos viranhaltijan/työntekijän kanssa niin sovitaan, voidaan päivittäinen lepoaika antaa tunnin pituisena.
Sen sijaan työaikalain 24 § sanoo seuraavaa:
Jos työntekijän vuorokautinen yhtäjaksoinen työaika on kuutta tuntia pidempi, eikä työntekijän työpaikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko, jonka aikana työntekijä saa poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta tauosta.
Miten tätä lepotaukoasiaa tulisi siis tulkita? Eikö kuitenkin työaikalaki ole määräävä tässä?
Vastaus:
Lepoajan määrittämisessä noudatetaan KirVESTES:n määräystä. Se poikkeaa työaikalain vastaavasta määräyksestä, mutta työaikalain 34 §:n mukaan työaikalain 24 §:n osalta voidaan sopia työ- ja/tai virkaehtosopimuksella toisin. Jos asiasta on otettu määräys työ-/virkaehtosopimukseen kuten KirVESTES:een, niin tällöin noudatetaan työaikalain asemasta sopimuksen määräystä.
Jakson muuttaminen yleistyöajassa
Haluamme siirtää muutaman työntekijän ja viranhaltijan työskentelemään kolmen viikon tasoittumisjaksoihin. Onko tämä työnantajan yksin päätettävissä toisin kuin esimerkiksi siirtyminen neljän työpäivän viikkoon, joka vaatii sopimuksen työnantajan ja työntekijän välillä?
Vaatiiko työajan muuttaminen uuden työsopimuksen työntekijöiden kohdalla? Silloinhan asia ei tavallaan olisikaan työnantajan yksin päätettävissä jos vaaditan uusi työsopimus. Nythän heidän työsopimuksissaan todetaan, että heillä on yleinen säännöllinen työaika 38 h 15 min/vko.
Entäs virkasuhteiset sitten?
Vastaus:
Lähtökohtaisesti on siten kuin kirjoitit: työnantaja päättää minkä mittaista jaksoa yleistyöajassa noudatetaan. Kuitenkin pari huomiota tähän periaatteeseen:
1) Työsuhteessa meillä on ollut neuvottelupöydässä välipuhe siitä, että yleisessä työajassa (38,25 t/vko) olevaa työntekijää ei pakolla siirretä 2-4 viikon jaksoon. Kyse on siitä, että työsopimus sisältää tuon yhden viikon järjestelmän ja on juridisesti hieman epäselvää, mitä työehtosopimusmääräys vaikuttaa työsopimuksiin. Siksi olemme palkansaajajärjestöjen kanssa ottaneet kannan, että yhdessä suosittelemme pidemmän jakson kokeilua, jos se nähdään työn tarpeista lähtien tarpeelliseksi. Mutta jos joku työsuhteinen ei sitä halua, pakottamaan ei ruveta.
2) Työsopimukset on syytä muuttaa/täydentää sopimuskauden ajaksi, jos jakson pituutta muutetaan.
3) Virkasuhteisten osalta työnantaja päättää jakson pituuden (kuten on voinut tähänkin asti päättää). Toki pyritään yksimielisyyteen.
4) Joka tapauksessa suosittelen hyvin avointa yhteistoimintamenettelyä niin uusista sopimusmääräyksistä yleensä kuin mahdollisista muutostarpeista sovellettavien työaikajaksojen pituuteen.