Usein kysyttyä hengellisen työn työajasta

Arkipyhät ja hengellisen työn työajattomat viranhaltijat

Olen tässä pähkäillyt, ovatko nuorisotyönohjaajalle ja diakonille arkipyhät työpäiviä vai periaatteessa aina myös vapaapäiviä. KirVESTES § 95 2 mom. mukaisesti näitä käsitellään vuosiloman yhteydessä, mutta entäpä ihan tavallisiin työtehtäviin liittyen?

Vastaus:

  1. Kun puhutaan normaalista työssäolojaksosta, työajattomille hengellisen työn viranhaltijoilla kaikki arkipyhät ovat normaaleja työpäiviä. Tässä suhteessa he ovat siis erilaisessa järjestelmässä kuin työajalliset ja voidaan kai sanoa, että tältä osin edut ovat työajallisia heikommat. (Muissa suhteissa voi taas järjestelmä toisaalta olla joustava, kun päivittäisen työajan määrää ei lasketa. Tämä voi myös näkyä arkipyhinä siten, että esim. diakoniatyöntekijällä tai nuorisotyönohjaajalla ei vaikkapa joulun pyhinä ole sanottavasti ”asiakkaita”. Mutta työpäiviä ne tietysti ovat.).
  2. Vuosiloman yhteydessä työajattomat on saatettu samaan asemaan kuin työajalliset eli ma-pe välille sijoittuvat arkipyhät eivät kuluta lomapäiviä, jos ne sijoittuvat loman sisään.
  3. Kuitenkin loman antamisessa on perusperiaatteena, että arkipyhiä ei työajattomilla sijoiteta loman alkuun tai loppuun, jotta ei ruveta ns. ”pelaamaan” lomapäivillä. Tämä voi näkyä varsinkin lyhyissä lomajaksoissa, jos esim. pyytää 2 päivää lomaa, jossa toinen lomapäivä olisi arkipyhä. Tällaisia lomia ei myönnetä (kuin ehkä hyvin harvoissa poikkeustilanteissa, joita en lähde tässä erittelemään).
 

Työ- ja vapaa-ajan sijoittaminen osa-aikatyössä

Seurakunnassamme on kolme pappia. Kappalainen ja srk-pastori ovat kumpikin hakeneet ja saaneet kolmeksi vuodeksi 40% virkavapautta syyskuun alusta lukien.

Ongelmani kirkkoherrana on se, etten tiedä, miten minun pitäisi / olisi hyvä laskea heidän työ- ja vapaa-aikansa syyskuun alusta lähtien.

  • Onko viisautta laske heille molemmille työaika viikoittain / kahden viikon jaksoissa / kuukauden jaksoissa?
  • Montako työpäivää tulee kuukaudessa 60%:n viranhoidolla? Entä viikossa?
  • Entä miten 60%:n työajasta lasketaan lomapäivien kertyminen?
  • Mitä muuta minun pitäisi osata tässä vaiheessa ottaa huomioon?

Vastaus:

Työ- ja vapaa-ajan sijoittamisessa on tapauksessanne (60 %:n viranhoito) useampia vaihtoehtoja ja se mikä on viisautta, määräytyy oikeastaan sen mukaan, mitä on virkavapausjärjestelyihin ryhdyttäessä ajateltu ja ennen kaikkea siitä, mitä teidän näkemyksenne työnantajana asiasta olivat/ovat. Vaihtoehtoja ovat mm. seuraavat:

  • työpäiviä on 5/vko ja työmäärä/pvä on lyhyempi
  • työpäiviä on 3/vko
  • työpäiviä on 6/2 vkoa tai
  • työpäiviä on 12/4 vkoa.

Lomapäivien kertymistä kuvataan hyvin KirVESTES 92 §:n 2 momentin soveltamisohjeen esimerkissä 3. Vuosilomapäivien kuluminen määräytyy puolestaan 95 §:n 4 momentin mukaan, ks. esimerkki 5 erityisesti.

Muuta huomioon otettavaa voisi olla mm., että mahdolliset lomarahavapaat on pidetty ennen kuin viranhaltija siirtyy osa-aikaiseksi.

 

Papin viranhoidon osa-aikaistaminen

Seurakuntapastorimme on nyt vanhempainvapaalla, ja haluaisi tämän vapaan jälkeen siirtyä osa-aikaiseksi. Hän haluaisi olla töissä kahtena viikonloppuna/kuukausi, ja lisäksi yhden arkipäivän näillä viikolla. Itse hän määrittelee osa-aikaisuuden olevan 30 % täydestä työmäärästä.

Voimmeko sopia, että hän on kuukaudessa kahtena viikkona töissä kolme päivää, ja tekee 30 % kokoaikatyöstä?

Vastaus:

On mahdollista lyhentää työaikaa, jos niin sovitte. Papin viranhoidon osa-aikaistamista säädellään kirkkolain 6 luvun 35§:ssä ja 59§:ssä. Tuomiokapituliin pitää lähettää pyyntö viranhoitomääräyksen muuttamisesta. Muutos voi olla myös määräaikainen.

Työn järjestämisessä on otettava huomioon, että 30 %:n palkkaus ja kuuden työpäivän työmäärä neljässä viikossa edellyttää, että työmäärän seuranta tehdään neljän viikon jaksoissa eikä kalenterikuukauden mittaisissa jaksoissa. Tämä tarkoittaa, että työpäiviä tulee keskimäärin hiukan enemmän kuin kuusi kalenterikuukautta kohti.

 

Työajattomuus hengellisessä työssä

Kysymykseni koskee työajattomuutta hengellisessä työssä. Perusperiaate on mielestäni selvä, eli työpäivälle ei ole rajattu tuntimäärää ja viikossa pitää olla kaksi vapaata. Epäselvää ovat ns. arkipyhät. Ovatko ne vapaita vai työpäiviä? Annan esimerkkinä vaikkapa joulunpyhät.

Yleisesti ottaen joulusta tulee monta vapaata. Kun virkaehtosopimuksessa on määritelty ainoastaan se, että viikossa pitää olla kaksi vapaata, tarkoittaako se siis tässä tapauksessa, että jouluviikolla työajattomilla on kaksi vapaata ja muut päivät ovat työpäiviä? Käytäntöhän kuitenkin on, että joulu ollaan vapaalla, ellei ole työtehtäviä. Jos joulun pyhinä on työtehtäviä, ne otetaan myöhemmin vapaana. Miten se oikein virallisesti kuuluu mennä? Onko kirkon työssä määritelty ainoastaan se, että viikossa on kaksi vapaata ja muut päivät ovat työpäiviä?

Vastaus:

Työajattomilla hengellisen työn tekijöillä (papit, kanttorit, diakoniatyöntekijät) ei ole työaikaa. Heidän osaltaan on vain määritelty, että viikossa on kaksi vapaapäivää. Työajattomilla hengellisen työn tekijöillä arkipyhät eivät vaikuta työ- ja vapaapäivien määrään. Jos arkipyhä on normaalisti työpäivä, on se työpäivä myös silloin kun se on arkipyhä. Esim. jouluviikolla tämä tarkoittaa sitä, että sillä viikolla on ihan tavalliseen tapaan viisi työpäivää ja kaksi vapaapäivää.

Tällaisella viikolla vapaapäivät voi toki, jos se on esim. toiminnan kannalta mahdollista, kohdistaa arkipyhäpäiviin. Jos arkipyhäpäivät eivät ole vapaapäiviä, ovat ne normaaliin tapaan työpäiviä. Jos näinä päivinä on töissä, ei niistä saa myöhemmin mitään ylimääräistä vapaata, jos viikolla on toteutunut normaalit kaksi vapaapäivää. Näille päiville voi toki myös kohdistaa esim. aiemmilta viikoilta mahdollisesti siirtyneitä vapaapäiviä tai esim. leirityöaikahyvityspäiviä, jolloin ne voivat olla vapaita viikon kahden normaalin vapaapäivän lisäksi.

 

Työajan sijoittaminen ja arkipyhät osa-aikatyössä

Meille palkataan 50-prosenttinen diakonian viranhaltija (työajaton) määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Hän tekisi kokonaisia työpäiviä. Tarkoitus on kuukauden työpäivät jakaa kahdella, niin saadaan kuukaudessa tehtävien työpäivien lukumäärä. Lasketaanko arkipyhät työpäiviksi työajattomilla? Huhtikuussa on pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai ja toukokuussa vappu ja helatorstai.

Vastaus:

Työajattomilla arkipyhät ovat työpäiviä. Arkipyhillä ei ole työpäiviä vähentävää vaikutusta (toisin kuin työajan piirissä olevilla, joilla arkipyhät lyhentävät jakson työaikaa). Työajattomilla on viisi työpäivää viikossa. Osa-aikaisen 50 %:n työn voi järjestää siten, että työtä on kaksi viikkoa ja kaksi viikkoa vapaata.

 

Hengellisen työn viranhaltijan vapaapäivät

Missä pykälässä olisi maininta, miten lasketaan nuorisotyönohjaajan vapaapäivät esim. joulun ajalle?

Onko sama laskutapa kuin papeilla eli kaksi vapaapäivää/vko vai lasketaanko heille arkipyhistä lisää vapaita?

Vastaus:

Hengellisen työn viranhaltijoilla, niin papeilla kuin esim. nuorisotyönohjaajilla on kaksi vapaapäivää viikossa (KirVESTES 142 § 1 mom.). Muut päivät ovat työpäiviä myös arkipyhäviikolla. Toinen kysymys on se, millaisia työtehtäviä minäkin työpäivänä on ja se hoidetaan työnjohdollisesti.

Tähän perusperiaatteeseen on poikkeus vuosilomien osalta. Jos hengellisen työn viranhaltijan vuosiloman sisään osuu työaikaa lyhentävä arkipyhä, tämä arkipyhäpäivä vähentää loman kulumista (95 § 2 mom.).

 

Hengellisen työn osa-aikaisuus

Haluaisin varmistusta siihen, miten määräytyvät viikon työpäivät/vapaapäivät kun on kyseessä ns. työajattoman henkilön osa-aikainen työ, esim. 60 % , 70 % tai 80 %.

Ymmärtäisin asian näin:

  • Jos on kyseessä 80 % työaika, työpäiviä viikossa on 4 ja vapaapäiviä 3.
  • Ja jos kyseessä olisi 60 % työaika, työpäiviä viikossa on 3 ja vapaapäiviä 4. 40%:n mukaan olisi 2 työpäivää ja 5 vapaata.
  • Jos taas kyseessä on 70 % työaika, vaihtelevatko työpäivät esim. 2 viikon aikana niin että työpäiviä olisi yhdellä viikolla 3 + 4 vp, ja toisella viikolla 4 työpäivää + 3 vp.

Vastaus:

KirVESTES:n mukaan hengellisen työn viranhaltijan osa-aikatyössä kokonaistyömäärä vähennetään osa-aikaisuuden määräämässä suhteessa (KirVESTES 141 § 3 mom). Yksinkertaisimmillaan tämä järjestetään niin kuin totesit, että esim. jos työmäärä on 80 %, niin viikossa on neljä työpäivää.

Työ voidaan järjestää tehtäväksi myös viitenä päivänä viikossa osa-aikaisuuden määrästä riippumatta. Tällöin osa-aikaisuus toteutetaan siten, että työmäärän tulee olla jokaisena työpäivänä sen verran kokoaikaisen työmäärää pienempi kuin mitä osa-aikaprosentti on. Koska hengellisen työn viroissa osa-aikaisen työpäivän määrittely on usein vaikeaa, työpäivät pyritään pitämään kokoaikaisina.

Osa-aikaisessa hengellisen työn virassa työ voidaan järjestää myös siten, että työpäiviä on eri viikoilla eri määrä. Esimerkiksi 70 %:n virassa työ voidaan järjestää tehtäväksi siten, että yhdellä viikolla työpäiviä on neljä ja toisella kolme (ja vastaavasti vapaapäiviä toisella viikolla kolme ja toisella neljä).