Usein kysyttyä hengellisen työn työajasta

Työajattoman oikeus lisävapaapäivään arkipyhänä tehdystä työstä (142 § 5 mom.)
Papin tehtävien hoidon osa-aikaistaminen
Työajattoman hengellisen työn osa-aikaisuus

Työajattoman oikeus lisävapaapäivään arkipyhänä tehdystä työstä (142 § 5 mom.)

Papin säännölliset vapaapäivät ovat maanantai ja tiistai. Vuoden 2020 jouluna joulun pyhät sijoittuvat torstaista lauantaihin. Miten papin joulupyhinä tekemästä työstä annetaan lisävapaapäiviä?

Vastaus:

Jos työajaton hengellisen työn viranhaltija/työntekijä työskentelee arkipyhänä siten, että työpäivä vastaa olennaisilta osin säännönmukaista työpäivää, hänellä on oikeus saada kuluvan tai seuraavan kalenterikuukauden aikana lisävapaapäivä. Lisävapaapäivän antamisessa on kuitenkin huomattava seuraavat 142 § 5 momentista ilmenevät kaksi reunaehtoa:

1. Työpäivän on sijoituttava sellaiselle arkipyhälle, joka työajallisilla on työaikaa lyhentävä arkipyhä. Nämä päivät on määritelty 171 §:ssä. Ne ovat kirkollisia juhlapyhiä tai muita juhlapäiviä, jotka 171 §:ssä on sovittu työaikaa lyhentäviksi päiviksi (esimerkiksi itsenäisyyspäivä). Yhteistä näille työaikaa lyhentävälle arkipyhäpäivälle on se, että arkipyhän tulee sijoittua maanantain ja perjantain välille. Viikonloppuun (la-su) sijoittuva arkipyhä ei koskaan lyhennä työajallisen työaikaa eikä sellaisena päivänä työskentely voi siten myöskään antaa työajattomalle oikeutta lisävapaapäivään.

Esillä olevan kysymyksen mukaisessa tilanteessa papin työskentely jouluaattona (torstaina) ja/tai ensimmäisenä joulupäivänä (perjantaina) voi antaa oikeuden lisävapaapäivään. Jos pappi työskentelee molempina arkipyhinä, hänellä on oikeus saada kaksi lisävapaapäivää. Sen sijaan jouluviikon lauantaina työskentely ei anna oikeutta lisävapaapäivään, koska se ei ole 171 §:ssä tarkoitettu työajallisille työaikaa lyhentävä arkipyhä.

2. Kaikki arkipyhät ovat työajattomilla lähtökohtaisesti samanlaisia työpäiviä kuin arkipäivätkin. Kuitenkin tosiasiassa arkipyhistä on voinut muodostua sellaisia päiviä, että vaikka ne muodollisesti ovat työpäiviä, niille ei tosiasiassa ole sijoitettu konkreettisia työtehtäviä. Nimenomaan tämä tilanne on otettu huomioon uudessa määräyksessä. Henkilöt, jotka eivät joudu arkipyhäpäivälle sijoittuvana työpäivänään työhön, eivät ole oikeutettuja lisävapaapäivään. Hehän saavat arkipyhän hyväkseen vapaapäivän kaltaisena päivänä, vaikka se on muodollisesti heidän työpäivänsä. Sen sijaan henkilöt, jotka työskentelevät arkipyhänä konkreettisesti ja riittävästi eli siten, että työpäivä olennaisilta osin vastaa säännönmukaista työpäivää, ovat oikeutettuja lisävapaapäivään.

Työmäärän riittävyys lisävapaapäivän saamiseksi ei edellytä tiettyä vähimmäismäärää työtunteja. Olennaista on se, että työn määrä tekee arkipyhästä olennaisilta osin säännönmukaisen työpäivän kaltaisen. Esimerkiksi papin arkipyhänä toimittama messu katsotaan työmäärältään riittäväksi lisävapaapäivän saamiseksi. Viime kädessä esihenkilö ratkaisee, täyttyykö arkipyhäpäivän työlle asetettu olennaisuusvaatimus. Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä A9/2020 on tarkemmin selostettu lisävapaapäivän saamisen edellytyksenä olevaa työn määrää.

Papin tehtävien hoidon osa-aikaistaminen

Seurakuntapastorimme on nyt perhevapaalla, ja haluaisi tämän vapaan jälkeen siirtyä osa-aikaiseksi. Hän haluaisi olla töissä kahtena viikonloppuna/kuukausi, ja lisäksi yhden arkipäivän näillä viikolla. Itse hän määrittelee osa-aikaisuuden olevan 30 % täydestä työmäärästä.

Voimmeko sopia, että hän on kuukaudessa kahtena viikkona töissä kolme päivää, ja tekee 30 % kokoaikatyöstä?

Vastaus:

On mahdollista lyhentää työaikaa, jos niin sovitte. Papin tehtävien hoidon osa-aikaistamista säädellään kirkkolain 6 luvun 35 §:ssä ja 59 §:ssä. Tuomiokapituliin pitää lähettää pyyntö viranhoitomääräyksen muuttamisesta. Muutos voi olla myös määräaikainen.

Työn järjestämisessä on otettava huomioon, että 30 %:n palkkaus ja kuuden työpäivän työmäärä neljässä viikossa edellyttävät, että työmäärän seuranta tehdään neljän viikon jaksoissa eikä kalenterikuukauden mittaisissa jaksoissa. Tämä tarkoittaa, että työpäiviä tulee keskimäärin hiukan enemmän kuin kuusi kalenterikuukautta kohti.

Työajattoman hengellisen työn osa-aikaisuus

Haluaisin varmistusta siihen, miten määräytyvät viikon työpäivät/vapaapäivät kun kyseessä on työajattoman henkilön osa-aikainen työ, esim. 60 % , 70 % tai 80 %.

Ymmärtäisin asian näin:

• Jos kyseessä on 80 % työaika, työpäiviä viikossa on 4 ja vapaapäiviä 3.
• Jos kyseessä on 60 % työaika, työpäiviä viikossa on 3 ja vapaapäiviä 4.
• Jos kyseessä on 70 % työaika, vaihtelevatko työpäivät esim. 2 viikon aikana niin, että työpäiviä olisi yhdellä viikolla 3 + 4 vapaapäivää, ja toisella viikolla 4 työpäivää + 3 vapaapäivää?

Vastaus:

KirVESTES:n mukaan työajattoman hengellisen työn viranhaltijan/työntekijän osa-aikatyössä kokonaistyömäärää vähennetään osa-aikaisuuden määräämässä suhteessa (KirVESTES 141 § 3 mom). Yksinkertaisimmillaan tämä järjestetään esimerkiksi siten, että 80 %:n työmäärällä viikossa on neljä työpäivää.

Työ voidaan järjestää tehtäväksi myös viitenä päivänä viikossa osa-aikaisuuden määrästä riippumatta. Tällöin osa-aikaisuus toteutetaan siten, että työmäärän tulee olla jokaisena työpäivänä sen verran kokoaikaisen työmäärää pienempi kuin mitä osa-aikaprosentti on. Koska työajattomassa hengellisessä työssä osa-aikaisen työpäivän määrittely on usein vaikeaa, työpäivät pyritään pitämään kokoaikaisina.

Osa-aikaisessa työajattomassa hengellisessä työssä työ voidaan järjestää myös siten, että työpäiviä on eri viikoilla eri määrä. Esimerkiksi 70 %:n työmäärällä työ voidaan järjestää tehtäväksi siten, että yhdellä viikolla työpäiviä on neljä ja toisella kolme (ja vastaavasti vapaapäiviä toisella viikolla kolme ja toisella neljä).