Hyppää sisältöön

Sopu sijaa antaa

1/2022

Vuosi 2022 on jo pitkällä. Jos kirkko olisi yritys, päättyisi ensimmäinen kvartaali pian. Kun vuodenvaihteessa moni vielä mietti koronan omikronmuunnoksen vaikutusta arkeen ja työntekoon, varauduttiin toisaalla Euroopassa – näin jälkikäteen arvioiden – jo sotaan.

Helmikuun 24. päivää ei moni suomalainen tai muu länsieurooppalainen osannut odottaa. Turvallisuudentunteemme romahti ja tämän kriisin keskellä elämme edelleen. Toisaalta arjen oli pyörittävä ja työt hoidettava, vaikka kuinka teki mieli vilkuilla uutisia vähän väliä.

Alkuvuonna käytiin myös kirkon virka- ja työehtosopimusneuvotteluja. Kuten aiemmillakin kierroksilla ei mitään oltu sovittu ennen kuin kaikki oli sovittu. VES-neuvotteluiden logiikka poikkeaa kaikista muista neuvotteluista, joissa olen ollut mukana. Erityistä painoa sai elokuussa 2022 voimaan tuleva perhevapaauudistus. Osapuolilla oli selkeät näkemyserot siitä, miten säädösmuutokset heijastuisivat sopimukseemme. Perhevapaauudistuksen lisäksi pöydässä oli yllättävän paljon nk. tekstimuutoksia, joissa riitti neuvoteltavaa. Samaan aikaan tiedossamme oli, että kuntapuolen neuvotteluissa oltiin suurissa vaikeuksissa. Kirkon neuvottelutulos saavutettiin 3.3.2022 eli muutama päivä venyi yli aiemman sopimuskauden. Oli hienoa, että sopimisvalmiutta lopulta löytyi molemmin puolin pöytää. Uusi sopimus antaa mahdollisuuksia edelleen kehittää kirkon työelämää jatkosopimuksin ja ohjein.

2020-luvun alkua kuvaa kriisistä toiseen siirtyminen. Toimintaympäristö on siis haasteellinen ja haastaa varmasti itse kunkin jaksamista. Viime vuoden Kirkon työelämän kehittämishankkeen motoksi muotoiltiin lause ”Tulevaisuuden työelämä tehdään yhdessä”. Kannustamme edelleen, vaikka hanke jo ehti päättyä, seurakuntia sisäiseen vuoropuheluun kaikissa työn tekemisen muodoissa. Erillisenä asiana voidaan mainita mm. työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen puheenvuoro, jossa kannustetaan vuoropuheluun työpaikoilla digitalisuudesta. Konkreettisena asiana muistutan edelleen myös mahdollisuudesta ottaa käyttöön Filosofian Akatemialta hankittu verkkovalmennus tulevaisuuden työelämätaidoista. Ao. materiaaleissa on paljon pohdinnan aiheita ja ne toimivat mainiosti keskustelun pohjina työyhteisön tai itsensä kehittämisessä.

Nykyajassa korostuu turvallisuudentunteen merkitys. Työelämässä puhutaan totutusti työturvallisuudesta, joka laajentuu koko ajan enemmän myös psykososiaalisen turvallisuuden puolelle. Näistä aiheista kannattaa ehdottomasti tutustua Työturvallisuuskeskuksen tarjontaan ja Kevan oppimisympäristöön. Ilman erillisiä koulutuksia tai tietopakettejakin on selvää, että jaksamista vahvistaa, jos pyrimme elämään siten, että kohtelemme muita kuten toivomme itseämme kohdeltavan.

 

Anna Kaarina Piepponen
työmarkkinajohtaja, Kirkon työmarkkinalaitos