Arkipyhien vaikutus työaikaan
Vahtimestarimme on lähestynyt sähköpostilla:
Miten menee oikein? Minulla on säännölliset vapaapäivät su ja ma. Toinen pääsiäispvä (ma) on muilla palkallinen vapaa ja työviikko neljäpäiväinen (ja tänä vuonna myös esim. vapunpäivä on vapaapäivänäni maanantaina). Kuuluuko minulle siis myös "ylimääräinen" vapaapäivä, kun toinen pääsiäispäivä osuu vapaapäivälleni, vai pitääkö minun painaa täysi viikko?
Vastaavasti taas jos esim. vappu osuu lauantaille niin silloin minun varmaan pitää tulla maanantaina töihin?
Vastaus
Työvuoroluettelon pakollisuus
Meillä tehdään uusia työvuoroluetteloita. Tehdäänkö uusien määräysten mukaan kaikille työajallisille työntekijöille etukäteen tuntisuunnitelma? Meillä tämä koskee varsinkin vahtimestareita, joilla on työtä aamulla, päivällä ja illalla.
Siis onko tuntisuunnitelman tekeminen nyt pakollista?
Vastaus
Työntekijän kuuluminen työajan piiriin
Meillä pohditaan sitä, onko johtava lapsityönohjaaja työajan piirissä vai ei. Entä vastaava lastenohjaaja? Molemmat tekevät pelkästään toimistotyötä eli eivät ole välittömästi kasvatustyössä.
Vastaus
Palkkasaatavien vanhentuminen
Vahtimestarillamme on ollut määräaikainen työsopimus, joka on nyt päättynyt. Hänelle on opastettu kuinka tuntilistat täytetään ja milloin ne palautetaan. Nyt on käynyt ilmi, että hän ei ole palauttanut koko aikana tuntilistojaan. Peruspalkan hän on saanut koko ajalta. Kuuluuko meidän maksaa jälkikäteen hänen palvelussuhteensa ajalta ilta- ja sunnuntaikorvaukset?
Vastaus
”Työputken” pituus ja viikkolepo
Miten pitkiä työputkia voidaan suunnitella yleistyöajassa edellyttäen, että viikkolepovaatimus kuitenkin täyttyy, eli 35 h viikon aikana? Voiko kahden viikon viikoittaiset työajat sijoittaa niin, että yksi viikkolepo sijoittuu ensimmäisen viikon ihan alkuun ja toinen ihan toisen viikon loppuun. Silloinhan työputki saattaa muodostua vaikkapa 10-päiväiseksi? Vai onko työputken pituudelle jotain asetettua ylärajaa?
Vastaus
Jakson pituus
Meillä on ollut eräässä työyksikössä käytössä tähän saakka yleinen säännöllinen työaika, mutta sitä on sovellettu työajan joustona:
- Työpäivän pituus on vaihdellut 6-9 tunnin välillä ja työpäivät ovat olleet kiinteästi pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin.
- Työviikon pituus on ollut keskimäärin 38-40 tunnin välillä ja tasoittunut neljässä viikossa 153 tuntiin.
- Työvuorolista on laadittu neljäksi viikoksi.
- Viikoittainen ylityökynnys on ollut 38 t 15 min tai sen ylittävä muu vahvistettu viikoittainen säännöllinen työaika (KirVESTES 2010-2012/ 160§).
Nyt kun sovelletaan uusia työaikamääräyksiä 1.1.2015 alkaen, niin heillä jatkuisi sama tasoittumisjakso 4 viikkoa, mutta ylityökynnys muuttuisi ilmeisesti neljän viikon jakson mukaiseksi? Onkohan se oikein?
Onko mahdollista soveltaa samantyylistä käytäntöä kuin aikaisemmin, että työaika tasoittuu neljässä viikossa mutta ylityökynnys olisi yhden viikon mukainen?
Vastaus
Muutokset työaikaan jaksotyössä
Meillä vahtimestarit siirtyivät kolmen viikon jaksotyöhön vuoden alusta.
Yksi työsuhteinen vahtimestari tekee 50%:n työaikaa, koska hän on osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Hän on tehnyt 3-4 tunnin työpäiviä aikaisemmin, mutta onko nyt mahdollista teettää hänelle pidempiä työpäiviä kuin 4 tuntia ja tasoittaa tunnit kolmen viikon jaksossa. Hänen vointinsa sallii nyt satunnaisia pitkiä päiviä.
Vastaus
Jakson pituudesta sopiminen
Lastenohjaajamme ovat olleet viikkotyöajan piirissä, mutta tehneet työvuorosuunnittelunsa neljän viikon jaksossa. Voidaanko heidät muuttaa nyt neljän viikon jaksotyöhön vuoden alusta sopimalla heidän kanssaan asiasta vai pitääkö noudattaa yt-menettelyä?
Vastaus
Työajan tasoittumisjärjestelmän laatiminen
Haluaisin tarkennusta uusiin työaikasäännöksiin:
Liukuvaa työaikaa noudattava toimistotyöntekijä haluaa tehdä 4 viikon tasoittumisjaksoa tai 4 päivän työviikkoa.
201§:ssä sanotaan, että on laadittava ennakolta työajan tasoittumisjärjestelmä. Miten tämä eroaa työvuoroluettelon laatimisesta?
Jos työpäivän pituus suunnitellaan etukäteen neljäksi viikoksi, miten tämä käy yhteen liukuvan työajan kanssa?
Pitääkö silloin noudattaa kuitenkin täsmällisesti ennalta laadittua suunnitelmaa ja liukuva työaika on tavallaan poissa käytöstä?
Voiko suunnitelman tehdä niin, että vain vapaapäivät ovat kiinteät ja muun työajan voi itse määrätä tietyissä rajoissa?
Entä jos tulee yllättävä keskeytys (jos ei ole vahvistettu tiettyä tuntimäärää päivälle) onko se silloin 7,25 tuntia/pv?
Samat kysymykset koskevat 4 päivän työviikon järjestelyssä, ovatko työajat kiinteät? Keskeytykset?
Vastaus
Osatyöaika ja työajan sijoittaminen
Olemme osa-aikaistamassa emäntää yt-neuvottelujen kautta siten, että hänen työpäivänsä olisivat alustavasti keskiviikko, torstai ja perjantai (60%). Emännän mielestä päivät pitää sopia kiinteiksi ja ne olisivat aina samat.
Työnantajan mielestä tässä voisi olla joustovaraa, siis mahdollisesti ke,to ja pe. Jos tulisi tarve ottaakin työpäiväksi sunnuntai tai tiistai, tämä antaisi siihen mahdollisuuden vaikka pääsääntöisesti työpäivät olisivatkin ke, to ja pe. Voiko työnantaja yksipuolisesti määrätä näin lomautuksen yhteydessä?
Vastaus
Siirtyminen 4-päiväiseen työviikkoon
Mitä asioita kannattaisi ja pitäisi ottaa huomioon kun työntekijä haluaa siirtyä 4-päiväiseen työviikkoon? Pitääkö yleisesti sopia, kenelle tämä mahdollisuus annetaan ja millä perustein? Vai voiko esimies ja työntekijä ilman palkka-asiamiestä sopia asian?
Vastaus
Kysymykseni koskee neljän päivän työviikkoa. Onko viikon jakso ehdoton vai voisiko tällaisen sopimuksen tehdä esim. kahdeksi viikoksi, jolloin yhden vapaapäivän tunnit tehdään yhdeksän työpäivän aikana sisään?
Vastaus
Päivittäinen lepoaika
KirVESTES 155 § mukaan annetaan työpäivän aikana puoli tuntia kestävä lepoaika tietyin edellytyksin. Miten tulkitaan tuo sana annetaan? Onko työntekijä 7 h työpäivän ylittyessä velvollinen vähentämään puoli tuntia työajastaan ja käyttämään sen ruokataukoon vai voiko työntekijä ilmoittaa, että ei pidä lepotaukoa (=ei syö työpäivän aikana)?
Vastaus
Kirvestesissä sanotaan seuraavasti:
155 § Päivittäinen vapaa-aika
1 mom. Päivittäinen lepoaika (ruokatauko)
Jos viranhaltijan/työntekijän päivittäinen työaika on pidempi kuin 7 tuntia eikä hänen työpaikalla olonsa ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle annetaan työpäivän aikana puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikaltaan.
Lepoaikaa ei lueta työaikaan. Jos viranhaltijan/työntekijän kanssa niin sovitaan, voidaan päivittäinen lepoaika antaa tunnin pituisena.
Samaan aikaan työaikalaki 28 § sanoo seuraavaa:
Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta.
Miten tätä lepotaukoasiaa tulisi siis tulkita? Eikö kuitenkin työaikalaki ole määräävä tässä?
Vastaus
Jakson muuttaminen yleistyöajassa
Pohdimme tässä uutta yleistyöaikaa. Jos haluamme siirtää muutaman työntekijän (sekä virka- että työsopimussuhteisia) työskentelemään vaikkapa kolmen viikon tasoittumisjaksoihin, niin käsittääksemme se on työnantajan yksin päätettävissä toisin kuin esimerkiksi siirtyminen neljän työpäivän viikkoon, joka vaatii sopimuksen työnantajan ja työntekijän välille?
Ja vaatiiko työajan muuttaminen myös uuden työsopimuksen näitten sopimusperusteisten työntekijöiden kohdalla? Silloinhan asia ei tavallaan olisikaan työnantajan yksin päätettävissä jos vaaditan uusi työsopimus. Nythän heidän työsopimuksissaan todetaan, että heillä on yleinen säännöllinen työaika 38h15 min/vko.
Entäs virkasuhteiset sitten?
Vastaus
Uudet työaikamääräykset ovat tulleet voimaan. Voidaanko nyt yleistyöajan jakso määritellä pidemmäksi niille työntekijöille, joilla jakso on vanhojen työaikamääräysten mukaan ollut viikon pituinen? Miten pitää menetellä muutoksissa?
Vastaus
