Tehtävän vaativuuden arviointi ja peruspalkan määrittäminen

Tehtävän vaativuus arvioidaan ja peruspalkka määritetään tehtävänkuvauksen yleiskuvauksen (lomakkeen kohdat B1-B3) ja vaativuuskriteerien tasojen (lomakkeen kohdat C1-C5) sekä vaativuusryhmittelyn avulla. Tehtävän sisältöä arvioidaan vaativuuskriteereiden avulla siten, että jokaiselle viidelle vaativuuskriteerille löytyy tehtävän vaativuutta kuvaava taso. Arvioinnissa otetaan huomioon myös sellaisia piirteitä tehtävän vaativuudessa, jotka eivät tule vaativuuskriteereillä arvioiduiksi (lomakkeen kohta D). Tehtävälle vahvistetaan vaativuusryhmä, joka vastaa kokonaisuutena parhaiten tehtävästä laaditun tehtävänkuvauksen sisältöä.

Esimerkki:

Tehtävässä X edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Tehtävänkuvauksen sisällön perusteella vaativuuskriteereiden tasot ovat seuraavat:

Vuorovaikutus 2.6, ohjaus 3.3, ongelmanratkaisu ja tiedonhankinta 4.3, vastuu 5.4.

Tehtävänkuvauksen yleiskuvauksen ja vaativuuskriteerien perusteella tehtävän sisältöä lähinnä vastaava vaativuusryhmä on 601. Koska tehtävä on yhden vaativuuskriteerin (vastuu) osalta vaativuusryhmittelyssä kuvattua vaativuusryhmän 601 mukaista tehtävää vaativampi, tehtävän peruspalkka tulee määrittää vaativuusryhmän 601 vähimmäispalkkaa korkeammaksi vaativuusosan avulla.

Tehtävä X sijoitetaan vaativuusryhmään 601. Tehtävän X peruspalkka = vaativuusryhmän 601 vähimmäispalkka + vaativuusosa.

Tehtävää vaativuusryhmään sijoitettaessa on otettava huomioon, miten seurakunnan muut tehtävät on sijoitettu vaativuusryhmiin (seurakunnan palkkapolitiikka).

Vaativuusryhmille on virka- ja työehtosopimuksessa sovittu vähimmäispalkat. Työntekijän peruspalkka määritetään vähintään tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkan suuruiseksi. Vähimmäispalkkaa suuremmaksi työntekijän peruspalkka määritetään silloin, kun

1. tehtävän vaativuus edellyttää sitä. Tällainen edellytys käy ilmi tehtävänkuvauksesta: tehtävän yleiskuvauksesta, vaativuuskriteereiden tasomerkinnöistä tai niitä tarkentavista apumerkinnöistä (esim. +). Peruspalkkaan määritetään tällöin vaativuusosa.
2. on olemassa tehtävään liittyvä erityinen peruste. Tällaisella perusteella tarkoitetaan esimerkiksi työskentelypaikkakunnan tai toimintaympäristön tehtävälle asettamia erityisiä vaatimuksia, jotka jäävät tehtävän vaativuutta kuvaavissa viidessä kriteerissä huomioon ottamatta. Peruspalkkaan määritetään tällöin erityinen osa.

Työntekijän peruspalkka voi olla tehtävän vaativuusryhmää seuraavan ryhmän vähimmäispalkkaa korkeampi vain, jos siihen sisältyy erityinen osa. Peruspalkan tason määrittämisessä vähimmäispalkkojen välillä noudatetaan seurakunnassa yhdenmukaista käytäntöä.

Peruspalkan osat (vaativuusryhmän vähimmäispalkka, vaativuusosa, erityinen osa) on ilmaistava erikseen.