Sairauspoissaolot

Sairausloman palkallisuus
Sairausajan yhdenjaksoisuus
Myöhässä toimitettu lääkärintodistus ja vuosiloman siirto-oikeus
Koeajan siirto sairastumisen vuoksi
Kysymys sairausajan palkan suuruudesta
Miten sairausajan palkka määritellään, kun viranhaltijalla/työntekijällä on ollut palvelussuhteen aloitusajankohtana kaksi eri palvelussuhdetta kahteen eri seurakuntaan seurakuntayhtymässä?

Sairausloman palkallisuus

Onko sairausloma aina palkallista?

Vastaus:

Sairausloma ei ole aina palkallista.  Viranhaltijalla/työntekijällä, joka on sairaudesta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään, on oikeus saada siksi ajaksi virka-/työvapaata (KirVESTES 51 §).

Työkyvyttömyys osoitetaan normaalisti lääkärintodistuksella. Lääkärintodistus on henkilön terveydentilaa koskeva asiantuntijalausunto virka-/työvapaan myöntämistä varten. Työnantaja päättää tämän perusteella siitä, onko virka-/työvapaa palkallista tai palkatonta. 

Poikkeaminen lääkärintodistuksessa esitetystä edellyttää perusteltua syytä (KirVESTES 52 §). Työkyvyn arvioimiseksi työnantaja voi kustannuksellaan lähettää viranhaltijan/ työntekijän osoittamansa lääkärin tarkastettavaksi.

Sairausajalta voidaan maksaa varsinaista palkkaa KirVESTES:n 56-58 §:n mukaisesti, jollei 53 §:n 3-4 momentista tai KirVESTES:n 70 §:stä muuta johdu.

Kaikki poissaolot viranhaltijan/työntekijän esittämän lääkärintodistuksen perusteella eivät kuitenkaan ole aina palkallisia ja työnantaja voi perustellusta syystä olla myöntämättä palkkaa sairausajalle. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin kun viranhaltija/työntekijä on hakeutunut kosmeettiseen nenäleikkaukseen, mistä seuraa työkyvyttömyysaika. Tällaisesta leikkauksesta johtuvalta työkyvyttömyysajalta ei viranhaltijalla/työntekijällä yleensä ole oikeutta saada myöskään Kansaneläkelaitoksen (Kelan) sairauspäivärahaa, koska Kela ei yleensä katso tällaisen työkyvyttömyyden johtuvan sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisesta sairaudesta. Kelan sairauspäivärahan maksamista koskeva kanta ei ole virka-/työvapaan palkallisuutta arvioitaessa ratkaiseva, vaan työnantaja tekee lopullisen päätöksen viranhaltijan/työntekijän sairausloman palkallisuudesta.

Viranhaltijalla/työntekijällä on kuitenkin kosmeettisen leikkauksen johdosta oikeus olla poissa töistä esittämänsä lääkärintodistuksen perusteella harkinnanvaraisena virka-/työvapaana, mutta poissaoloaika olisi tällöin pääsääntöisesti palkatonta.

Sairausajan yhdenjaksoisuus

Viranhaltija /työntekijä on ollut pitkällä sairaslomalla siten, että palkanmaksu päättyi. Tämä henkilö palasi töihin 6.6. ensin osa-aikaiseksi ja 1.8. alkaen kokoaikaiseksi.

Henkilöllä on ollut sen jälkeen yksi sairauslomapäivä 5.9. Vuosilomaa on pidetty 20.6.-3.7., 1.-7.8., 26.-28.8. ja 2.9. Hän on siis ollut 30 kalenteripäivää töissä sairauslomien välissä, mutta ei yhdenjaksoisesti.

Onko 5.9. sairauslomapäivä palkallista vai palkatonta? Pitääkö 30 kalenteripäivän työssäolon olla yhdenjaksoista?

Vastaus:

Sairaus katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos erillisinä jaksoina myönnettyjen sairausaikojen välillä ei ole palattu työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi.

Tämä vaikuttaa palkanmaksun suuruuteen ja kestoon silloin, kun viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön ja sairastuu uudestaan tai hänelle myönnetään eri sairauspoissaolojen väliin vuosilomaa, muuta virka-/työvapaata tai hänet lomautetaan. Kaikki erillisetkin sairausajat katsotaan teknisesti yhdeksi yhdenjaksoiseksi sairaudeksi, jollei viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi.

Merkitystä sairauden yhdenjaksoisuuden arvioinnissa ei ole sillä, perustuvatko poissaolot samaan vai eri sairausdiagnoosiin. Yhdenjaksoisuutta ei katkaise myöskään vuosiloma, muu virka-/työvapaa tai lomautus. Yhdenjaksoisen sairausajan katkaisee vain työhön paluu vähintään 30 kalenteripäiväksi.

Tuo 30 kalenteripäivää pitää pystyä olemaan yhdenjaksoisesti töissä eli sillä testataan sitä, että henkilö on toipunut sairaudesta ja palautunut työkykyiseksi

Vuosiloma katkaisee tuon 30 päivän laskennan. Jos elokuussa ei olisi oltu vuosilomalla, niin tuo 30 kalenteripäivän yhdenjaksoinen työssäoloehto olisi täyttynyt ja 5.9. sairauspäivä olisi ollut palkallinen.

Myöhässä toimitettu lääkärintodistus ja vuosiloman siirto-oikeus

• Työntekijä on ollut vuosilomalla ja loma on hyväksytty ajalle 16.7.-12.8.
• Vuosiloman aikana hän on sairastunut ja lääkärintodistus on allekirjoitettu 25.7.2018
• Hän on toimittanut todistuksen 2.8.2018 työnantajalle ja tämä on ollut ensimmäinen ilmoitus sairastumisesta.
• Sairauspoissaolo on ajalle 25.7.-12.8.

Pitääkö hyväksyä näin toimitettu lääkärintodistus ja sallia työntekijän siirtää vuosilomansa myöhemmin pidettäväksi sairastumisen vuoksi?

Vastaus:

KirVESTES 98 § 1 mom. on yksiselitteinen: siirron edellytyksenä on, että viranhaltija/työntekijä on viipymättä tai laillisen esteen lakattua ilmoittanut sairastumisesta lääkärintodistuksella. Tässä tapauksessa työntekijä on reagoinut vasta yli viikon kuluttua sairastumisesta. Lähtökohtaisesti siirto-oikeutta ei siis ole, jollei olosuhteista ilmene perusteltua syytä siihen, että ei ole pystynyt ilmoittamaan asiasta heti. Jollei viranhaltija /työntekijä tee ilmoitusta, hän menettää siirto-oikeuden.

Jos tämä työntekijä olisi viipymättä ilmoittanut sairastumisestaan, hänellä olisi ollut oikeus pitää loma myöhemmin.  

Koeajan siirto sairastumisen vuoksi

Viranhaltija on koeajalla 1.2-31.7.2020 ja on nyt kuukauden sairauslomalla.

Voiko koeaikaa siirtää sairausloman verran eteenpäin?

Vastaus:

KL 6:17 §:n mukaan työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on kuitenkin ilmoitettava pidentämisestä viranhaltijalle ennen koeajan päättymistä.

Kysymys sairausajan palkan suuruudesta

Viranhaltijalla/työntekijällä on ollut palvelussuhde kiinteistötoimessa ajalla 1.11.2018-31.3.2019. Henkilö aloitti hautausmaan kausityöntekijänä 1.4.2019 ja on ollut sairauslomalla 29.-30.4.2019. Hänelle on maksettu sairausajalta puolet varsinaisesta palkasta (KirVESTES 56 § 1 mom). Voidaanko aiempi palvelussuhde huomioida henkilön eduksi sairausajan laskennassa, että hän saisi täyden palkan sairausajalta?

Vastaus:

Tämän henkilön palvelussuhde on alkanut 1.11.2018 ja se on jatkunut keskeytymättä 31.3.2019 jälkeen, vaikka työtehtävät ovat huhtikuun alusta muuttuneet. Sairauden alkaessa palvelussuhde on kestänyt jo viisi kuukautta ja 29 päivää, joten sairausajan palkka määräytyy KirVESTES:n 57 §:n mukaan. Sairausajan palkkana maksetaan viranhaltijan/työntekijän varsinainen palkka (100 %:n palkka).

Miten sairausajan palkka määritellään, kun viranhaltijalla/työntekijällä on ollut palvelussuhteen aloitusajankohtana kaksi eri palvelussuhdetta kahteen eri seurakuntaan seurakuntayhtymässä?

Viranhaltijalla/työntekijällä on kaksi voimassa olevaa palvelussuhdetta eri seurakuntiin seurakuntayhtymässä, joista toinen on alkanut aiemmin. Henkilö on ollut sairauslomalla myöhemmin alkaneesta palvelussuhteesta. Miten sairausajan palkka määritetään? Voidaanko ensimmäisen palvelussuhteen aloituspäivä ottaa sairausajan palkan määrittämisessä huomioon?

Vastaus:

Sama henkilö on palkattu kahteen eri seurakuntaan seurakuntayhtymässä. Toinen palvelussuhde ja työnteko siinä on ehtinyt alkaa, mutta toinen palvelussuhde ei vielä ole alkanut, kun henkilö on sairastunut.

Perusmääräys asiasta on KirVESTES 10 § 1 momentissa. Sen mukaan oikeus palkkaukseen alkaa siitä päivästä, kun on ryhtynyt tekemään työtä. Tässä on selvää toisaalta työnteon alkaminen aiemmassa palvelussuhteessa ja yhtä selvää toisaalta se, että myöhemmässä palvelussuhteessa työnteko ei ole vielä alkanut henkilön sairastuessa.

Kysymys on siitä, pitääkö seurakuntayhtymä seurakuntineen katsoa yhdeksi työnantajaksi vai ei. Se ratkaisee asian. Vastaus kysymykseen on lähtökohtaisesti se, että yhtymässä seurakunnat ovat itsenäisiä työnantajia, jotka päättävät yhtymästä ja yhtymän toisista seurakunnista riippumatta muun muassa henkilöstön rekrytoinnista ja irtisanomisesta. Yhtymä ei voi velvoittaa seurakuntia ja päinvastoin. Jos yhtymän seurakunta joutuu irtisanomaan henkilön esimerkiksi tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä, se ei ole velvollinen tutkimaan olisiko irtisanottavalle tarjolla työtä jostain yhtymän toisesta seurakunnasta tai yhtymästä. Yhtymä ei siis ole konserni juridiselta luonteeltaan. Vastuu on yhtymässä kokonaan paikallisella seurakunnalla.

Asiaa ei muuta toiseksi se, että yhtymä hoitaa monia yhteisiä asioita seurakuntien puolesta KL 11:2 §:n perusteella. Perusasetelma on edelleen se, että seurakunnat ovat toiminnassaan itsenäisiä, jollei itsenäisyyttä ole kirkkolailla, kirkkojärjestyksellä tai yhtymän perussäännöllä rajattu. Asiaa ei muuta toiseksi sekään, että KirVESTES:llä on sovittu 90 § 2 momentissa, että vuosilomaa käsitellään poikkeuksellisesti yhtymässä siten, että työnantaja on ikään kuin yksi. Näin on sovittu, jotta työsuojelun näkökulmasta työntekijällä on oikeus saada vuosiloma samaan aikaan yhtymän molemmista seurakunnista.

Palvelussuhteet saman yhtymän eri seurakunnissa ovat erillisiä ja sairausajan palkka määräytyy seurakunnissa erikseen kummankin palvelussuhteen osalta. Henkilöllä ei ole oikeutta saada sairausajan palkkaa myöhemmin alkaneesta palvelussuhteesta.