Kirkon työmarkkinalaitoksen tiedote
13.3.2019

Uusi työaikalaki hyväksyttiin eduskunnassa – kirkon hengellistä työtä tekevien asema selvitetään

Eduskunta on 13.3.2019 hyväksynyt uuden työaikalain. Eduskunta muutti hallituksen esitystä uudeksi työaikalaiksi siltä osin kuin kyse on uskonnollisia tehtäviä suorittavista työntekijöistä. Hallitus oli esittänyt, että uskonnollisia toimituksia suorittavat viranhaltijat (papit ja kanttorit) olisivat edelleen työaikalain soveltamisen ulkopuolella. Tämän lisäksi hallitus esitti uutena säännöksenä, että myös uskonnollisia tehtäviä suorittavat (pappien ja kanttorien lisäksi kirkon perinteiset hengellisen työn viranhaltijaryhmät, kuten esimerkiksi diakonian viranhaltijat ja nuorisotyönohjaajat) olisivat työaikalain ja siten työajan soveltamisen ulkopuolella. Nykyisin nämä ryhmät ovat olleet työajan ulkopuolisia kirkon työaika-asetuksen perusteella. Kun hallituksen esitykseen sisältyi myös kirkon työaika-asetuksen kumoaminen, uusi säännös olisi yksiselitteisesti säilyttänyt nykytilan.

Eduskunta kuitenkin muutti työaikalain soveltamisalasäännöstä. Muutetusta säännöksestä on poistettu viittaus uskonnollisiin tehtäviin työaikalain ulkopuolelle sulkevana seikkana. Kun kirkon työaika-asetus tulee lakiuudistuksen yhteydessä kumottavaksi, muiden hengellistä työtä tekevien viranhaltijoiden kuin pappien ja kanttorien asema kirkossa joudutaan selvittämään. Poistaessaan säännöksestä viittauksen uskonnollisia tehtäviä hoitavaan henkilöstöön, eduskunta samalla toteaa, että näiden asemaa voidaan työaikalain soveltamisen näkökulmasta tarkastella lain muutetun 2 §:n 1 momentin 4 kohdan valossa. Sen mukaan

työaikalakia ei, lukuun ottamatta 15 §:n 3 ja 4 momenttia, sovelleta työntekijään, jonka työaikaa ei ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota ja joka siten voi itse päättää työajastaan, kun kyse on:

… 

4) työstä, jota siihen liittyvien toiminnan erityispiirteiden vuoksi tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä; 

Kirkon työmarkkinalaitoksen näkemyksen mukaan lain perustelujen sanamuoto viittaa siihen, että kirkon hengellisen työn viranhaltijoiden työajattomuus on tarkoitettu pysyttää entisenä eli että muutettua 2 §:n 1 momentin 4 kohtaa voidaan soveltaa kirkon työaika-asetuksen piirissä olevaan henkilöstöön. Kirkon työmarkkinalaitos käynnistää välittömästi tarkemman selvitystyön siitä, miten uutta työaikalakia tulee tulkita ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla Kirkon virka- ja työehtosopimukseen, jossa on määräykset hengellistä työtä tekevien viranhaltijoiden vapaa-ajasta.

Työaikalaki itsessään tulee voimaan 1.1.2020. Kuitenkin aloilla, joilla on voimassa oleva virka- ja työehtosopimus työaikajärjestelyistä, työaikalaki tulee lain siirtymäsäännöksen mukaan voimaan sopimuskauden päättymisen jälkeen. Siten kirkon sektorilla sovelletaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä 31.3.2020 asti.

Lisätietoa asiasta antavat työmarkkinajohtaja Anna Kaarina Piepponen ja lakimies Timo von Boehm