Suomi tarvitsee ammattiosaajia - ammatillinen koulutus ei voi olla säästökohde

17.2.2023

Opetus- ja kulttuuriministeriö on virkapuheenvuorossaan 15.2. esittänyt ammatillisen koulutustarjonnan vähentämistä ja resurssien ohjaamista koulutustasoa nostavaan koulutukseen. Ehdotus koskee erityisesti aikuisväestöä ja jatkuvan oppimisen tarjontaa. Ammatillista koulutusta ja muita koulutusmuotoja tai niiden rahoitusta ei pidä asettaa vastakkain.

Osaamis- ja koulutustason nostamiseksi tarvitaan sekä vahvaa ammattiosaamista että korkeampaa osaamista. Koulutusjärjestelmän kehittämistä tulee tehdä pitkäjänteisesti ja tiiviisti yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Osaamisen merkitys korostuu vihreässä siirtymässä.

Ammatillista koulutusta ja sen tarjontaa ei voida tarkastella vain perusopetuksen päättävän ikäluokan lähtökohdista. Ammatillisen koulutuksen rooli korostuu työuran muutoksissa erityisesti aikuisille alanvaihtajille. Työurien pidentäminen edellyttää, että yksilöillä on mahdollisuus kehittää osaamistaan läpi työuran. Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli myös maahanmuuttajien työllistymisen edellytysten rakentajana.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut esiin, että useampien samantasoisten ammatillisten tutkintojen suorittamista tulisi vähentää. Asia ei ole näin yksiselitteinen. Työn ja työelämän nopean muutoksen vuoksi suurella todennäköisyydellä jokainen tarvitsee työuransa aikana omaa osaamistaan uudistavaa tai laajentavaa tutkintoihin tai niiden osiin perustuvaa koulutusta. Tästä syystä koulutustarve tulee aina arvioida työelämän ja yksilöllisen tarpeen perusteella.

Koulutusjärjestelmän tulee tarjota myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia ammatinvaihtoon. On tärkeää tunnistaa toimialojen erilaiset osaamistarpeet. Merkittävä tarve osaavasta työvoimasta on säännellyillä aloilla, joiden työtehtäviin pätevöityminen tapahtuu tutkintokoulutuksen kautta.

Koulutusjärjestelmämme tunnetaan maailmalla siitä, että ammatillisen koulutuksen jälkeen on mahdollista jatkaa opintoja korkeakoulutuksessa. Tästä on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa.

Tavoite korkeakoulutuksesta joka toiselle ikäluokasta ei ole mahdollista ilman, että huolehdimme myös ammatillisen koulutuksen resursseista ja laadusta. Työurien pidentäminen edellyttää ammatillisen koulutuksen kehittämistä siten, että opiskelijat saavat työelämän tarpeisiin osuvaa ammattiosaamista ja samanaikaisesti nykyistä paremmat jatko-opintovalmiudet.  

AKAVA, johtaja Pekka Piispanen
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, johtaja Ulla Heinonen
Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry, toiminnanjohtaja Soile Koriseva
Finlands Svenska Skolungdomsförbund, förbundsordförande Cecilia Huhtala
Keskuskauppakamari, varatoimitusjohtaja Johanna Sipola
Kirkon työmarkkinalaitos, neuvottelupäällikkö Ulla Westermarck
Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT, neuvottelujohtaja Hannu Freund
MTK, koulutusjohtaja Susanna Kumpulainen
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen
Sivistystyönantajat, johtaja Heikki Kuutti Uusitalo
Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry, puheenjohtaja Maija Aaltola
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, johtaja Saana Siekkinen
Suomen ammattiin opiskelevien liitto - SAKKI ry, puheenjohtaja Aale Päivinen
Suomen Kuntaliitto ry, varatoimitusjohtaja Hanna Tainio
Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry, puheenjohtaja Venla Tilli
Suomen Yrittäjät, ekonomisti Petri Malinen
STTK ry, johtaja Taina Vallande