Hyppää sisältöön

Kirkkolakiuudistuksella ei heikennetä viranhaltijan perhevapaaoikeutta eikä oikeusturvaa

1.3.2023

AKI-liitot huolestuivat kannanotossaan (AKI-liitot pettyneitä kirkkolakimietintöön - AKI-liitot (akiliitot.fi)) siitä, että kirkkolakiuudistus kaventaa viranhaltijan oikeutta perhevapaisiin. Kannanoton mukaan viranhaltijalta oltaisiin poistamassa oikeus palata aiempaan työhönsä perhevapaan jälkeen, jolloin viranhaltijoiden oikeus perhevapaisiin olisi uudessa viranhaltijalaissa huonompi kuin työntekijän.

Ehdotetussa viranhaltijalaissa ei olla muuttamassa vallitsevaa oikeustilaa viranhaltijan oikeudesta palata aiempaan työhönsä perhevapaalta palattuaan eikä siten heikennetä viranhaltijan perhevapaaoikeutta, vaikka ehdotetussa kirkon viranhaltijalain 40 §:ssä ei viitata työsopimuslain 4 luvun 9 §:ssä säädettyyn työntekijän oikeuteen palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Viranhaltijan oikeutta viranhoitomääräyksen mukaiseen virkaan hänen perhevapaalta palattuaan voidaan pitää vahvempana kuin työntekijän oikeutta palata työsopimuksensa perusteella aiempiin tehtäviinsä. Viranhaltija on nimitetty tiettyyn virkaan tai virkasuhteeseen ja hänellä on siihen oikeus ilman nimenomaista säännöstäkin. Tämän takia viranhaltijalle ei ole katsottu tarpeelliseksi erikseen säätää työsopimuslain mukaista oikeutta palata perhevapaan jälkeen virkasuhteensa mukaiseen virkaan. Kirkon viranhaltijalaki olisi myös yhtäläinen kunnan ja hyvinvointialueiden viranhaltijoista annetun lain kanssa, joten kirkon viranhaltijoilla olisi samat oikeudet. Työelämän tasapainodirektiivin (2019/1158/EU) 10 artiklan 2 kohdan mukainen oikeus palata perhevapaan päättyessä työhönsä toteutuu näin ollen ehdotetussa kirkon viranhaltijalaissa aivan kuten nykytilanteessakin.

AKI-liitot huolestui kannanotossaan myös siitä, että viranhaltijan oikeusturvaa oltaisiin heikentämässä siirtämällä viranhaltijalle korvausvastuu työnantajan oikeudenkäyntikuluista, jos viranhaltija häviää jutun. AKI-liitot kertoo lisäksi, että kirkon työnantajien toiminnasta valitetaan paljon ja juttuja myös voitetaan usein. Kirkon työmarkkinalaitoksen tietoon ei kuitenkaan ole tullut AKI-liittojen kertomaa siitä, että kirkon työnantajien toiminnasta valitettaisiin paljon tuomioistuimiin.

Kirkon viranhaltijalakiin ehdotetussa säännöksessä oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta (76 §) säädettäisiin, että viranhaltija olisi velvollinen maksamaan työnantajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut kirkkolaissa säädettyjä asioita koskevissa valitusasioissa silloin, kun näiden kulujen korvaamista nimenomaan vaaditaan. Edellytyksenä korvausvelvollisuudelle olisi yleisten oikeudellisten periaatteiden mukaisesti, että valitusta ei hyväksytä.

Kirkkolain oikaisuvaatimus ja kirkollisvalitus koskee myös virkasuhdetta koskevia päätöksiä. Kirkollisvalitus tehdään ehdotetun kirkkolain 3 §:n mukaan aina hallinto-oikeudelle. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 3 momentin mukaan yksityinen asianosainen voidaan velvoittaa korvaamaan viranomaisen oikeudenkäyntikuluja vain, jos yksityinen asianosainen on esittänyt ilmeisen perusteettoman vaatimuksen. Rajoitusta on perusteltu edeltävän hallintolainkäyttölain hallituksen esityksessä (HE 217/1995 vp) sillä, että hallintoasioissa ei aina ole todellista kaksiasianosaissuhdetta eli selkeitä asiaan sidottuja osapuolia. Näin ollen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 3 momentin yksityistä asianosaista koskeva rajoitus ei ole virkasuhdetta koskevien asioiden osalta perusteltu ja ehdotetun viranhaltijalain säännös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on tarpeen, sillä virkasuhdetta koskevissa asioissa kaksiasianosaissuhde on selkeä.

Sääntely vastaa kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijoita koskevaa sääntelyä, joten tässäkin asiassa viranhaltijoita kohdellaan yhdenmukaisesti. Myös virkasuhdetta ja työsuhdetta koskevien riitojen samankaltaisuuden vuoksi on perusteltua, että viranhaltijalla on oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vastaavanlainen velvoite kuin työntekijällä. Sääntelyn tarkoituksena on vähentää turhia oikeudenkäyntejä. Perusteettomat valitukset työllistävät sekä seurakuntia että tuomioistuimia.