Kirkkohallituksen täysistunto: Valtion talouden tasapainottamistoimien kohdistuminen kirkon jäseniin on syrjivää
Suunnitellut leikkaukset, jotka kohdistuvat yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta kirkolle maksettaviin korvauksiin, ovat perustuslain vastaisia ja syrjiviä. Leikkaukset asettavat kirkkoon kuuluvat eriarvoiseen asemaan kirkkoon kuulumattomien kanssa.
Näin totesi kirkkohallituksen täysistunto 27.8.2025 antamassaan lausunnossa luonnokseen hallituksen esityksestä, jolla valtion rahoitusta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hoitamiin lakisääteisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin vähennettäisiin vuosina 2026 ja 2027 vuosittain 9,8 miljoonalla eurolla.
Valtion rahoitus on korvaus Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle annetuista yhteiskunnallisista lakisääteisistä tehtävistä. Seurakunnilla on valtion niille lailla velvoittama tehtävä ylläpitää hautausmaita ja huolehtia hautaustoimen palveluista. Hautaustoimella tarkoitetaan hautausmaiden ylläpitoa, hautaamiseen liittyviä palveluja, vainajien säilytystä ja krematoriotoimintaa. Hautaan siunaaminen ei kuulu tähän kokonaisuuteen. Muita kirkon lakisääteisiä tehtäviä ovat väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ylläpito. Kirkollisverovaroja käytetään sen sijaan seurakunnalliseen toimintaan.
Kirkkohallitus toteaa lausunnossaan, että vainajien hautaaminen on seurakuntien yhteiskunnallinen palvelutehtävä, jonka hoitamiseen varaudutaan kaikissa turvallisuustilanteissa. Tämä ei voi toteutua ainoastaan kirkon jäsenten maksamana.
”Kirkkohallitus katsoo, että sinänsä tavoite vahvistaa julkista taloutta on kannatettava. Se, että vastuu julkisen talouden tasapainottamiseen kohdistuisi ehdotetulla tavalla evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntiin ja seurakuntien jäseniin, on epätarkoituksenmukainen ja syrjivä”, vs. kansliapäällikkö Pirjo Pihlaja toteaa.
Vuoden 2025 leikkauksen ja nyt esityksessä ehdotetun uuden leikkauksen myötä korvauksen taso olisi enää noin 45 prosenttia tehtävien arvioiduista kokonaiskustannuksista. Eduskunnan hallintovaliokunta katsoi vuonna 2016 voimaan tullutta rahoituslakia käsiteltäessä, että kohtuullisena voidaan pitää 80 prosentin kattavuutta kokonaiskustannuksista.
Kirkkohallituksen lausunnossa arvioidaan, että hautaustoimen maksujen korotukset vaikuttavat yhä vahvemmin kotitalouksien asemaan ja vähävaraisten kuolinpesien mahdollisuuteen kattaa hautaustoimen kuluja. Hautaustoimiavustukset osana täydentävää toimeentulotukea vaikuttavat välillisesti hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin talouteen.
Kirkkohallitus edellyttää, että hautaustoimilakia ajantasaistetaan siten, että hautaustoimen maksuissa voidaan korjata valtionrahoitusten leikkausten seurauksena syntynyt kirkon jäseniä syrjivä oikeustila.
Koko lausunto on luettavissa lausuntopalvelu.fi-palvelussa.
Valtio leikkasi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteisten tehtävien hoitoon tarkoitettua valtionrahoitusta 19,6 miljoonan euron verran vuoden 2025 budjetista. Samaan aikaan valtion veromuutosten myötä seurakuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan aina vuoteen 2030 saakka. Silti leikkauksilla on vaikutusta ennen kaikkea hautaustoimeen, jonka maksuja seurakunnat nyt joutuvat korottamaan. Mistä on kyse?
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnilla on valtion niille lailla velvoittama eli lakisääteinen tehtävä ylläpitää hautausmaita ja huolehtia hautaustoimen palveluista. Muita kirkon lakisääteisiä tehtäviä ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ylläpito sekä väestökirjanpito.
Valtionrahoituksen leikkaus vaikuttaa ennen kaikkea hautaustoimeen, sillä se on suurin kirkon lakisääteisistä tehtävistä. Hautaustoimella tarkoitetaan hautausmaiden ylläpitoa, hautaamiseen liittyviä palveluja, vainajien säilytystä ja krematoriotoimintaa. Hautaan siunaaminen ei kuulu tähän kokonaisuuteen.
Seurakuntien hautaustoimi rahoitetaan valtionrahoituksella sekä hautaustoimen maksuilla. Lakisääteiset hautaustoimen palvelut tarjotaan yhdenvertaisesti kaikille ihmisille riippumatta siitä, ovatko he seurakunnan jäseniä vai eivät.
Kun valtionrahoitusta leikattiin, täytyy vastaava summa kerätä hautaustoimen maksuilla. Jatkossa seurakuntatalouksien on katettava maksutuotoilla hautaustoimen kokonaiskustannuksista noin puolet.
Seurakunnilla on siis edessään hautaustoimen maksujen korotus. Käytännössä tämä tarkoittaa korotuksia hautapaikkamaksuihin, hautauspalvelumaksuihin, maksuihin vainajien säilytyksestä sekä krematorioita ylläpitävillä seurakunnilla maksuihin vainajien tuhkaamisesta.
Leikkausuutisten kanssa samaan aikaan kerrottiin, että seurakuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan valtion veroratkaisujen myötä. Miksi valtionrahoituksen leikkausta ei kompensoida kasvavasta veropotista?
”Kirkollisverotuloja ei kuulu käyttää hautaustoimen kustannuksiin. Kirkollisverotulot on kirkkolain mukaisesti käytettävä varsinaisiin seurakunnallisiin tehtäviin”, vastaa kysymykseen Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo.Seurakunnan varsinaisia tehtäviä ovat muun muassa hengellinen työ, kirkolliset toimitukset, lapsi- ja nuorisotoiminta sekä diakonia.
Harri Palo muistuttaa, että kyse on seurakunnan jäsenten oikeuksista ja uskonnonvapaudesta. ”Jos hautaustoimen kustannusten kattamiseen käytetään evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten maksamia kirkollisverovaroja, jäsenet maksaisivat siis myös kirkkoon kuulumattomien hautauskuluja”, hän konkretisoi.
Myös eduskunnan hallintovaliokunnan enemmistö katsoi mietinnössään asiaa koskevasta lakiesityksestä, että leikkauksen johdosta hautaustoimen maksuja on korotettava.
Harri Palo toteaa, että Kirkkohallitus on ohjaistanut seurakuntia suuntaamaan kasvavia verovaroja erityisesti diakoniatyöhön. ”Niitä seurakuntia, joissa verotulojen on ennakoitu valtion tekemien päätösten myötä kasvavan, on myös kannustettu veroprosentin pienentämiseen”, hän kertoo.
Harri Palon mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hautaustoimi on varsin kustannustehokasta, verrattuna vaikkapa Ruotsiin, josta on käytettävissä tilastotietoa vuodelta 2021. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien ja seurakuntayhtymien hautaustoimen kokonaiskustannukset vuonna 2021 olivat 25,7 euroa asukasta kohden. Ruotsissa veroluonteinen hautausmaksu (begravningsavgift) vastaaviin tehtäviin vuonna 2021 oli 43,8 euroa asukasta kohden.
Vuonna 2025 hautaustoimen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 170 miljoonaa euroa. Tästä noin puolet eli 85 miljoonaa euroa hautaustoimen kokonaiskustannuksista tulee rahoittaa maksutuotoilla.
Maksujen korotuksilla joudutaan todellisuudessa kattamaan paitsi nyt tehdyn 19,6 miljoonan leikkauksen tuottamaa vajetta, myös valtion aiemmin toteuttamien indeksijäädytysten ja -leikkausten vaikutusta. Yhteensä maksujen korotuksilla katettava vaje on vuositasolla noin 45 miljoonaa euroa.
Hautaustoimen maksuista päättää kukin seurakuntatalous itse. Käytännössä osa seurakunnista on jo tehnyt päätöksiä korotuksista, ja lopuissa seurakunnissa hinnankorotukset tehdään vuoden 2025 alussa. Uudet hinnat tulevat voimaan heti päätöksen jälkeisen kuukauden alusta.
Haudoista perittävistä maksuista päättää seurakunnassa kirkkovaltuusto ja seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkovaltuusto. Muiden maksujen osalta päätösvalta on yleensä kirkkoneuvostolla tai yhteisellä kirkkoneuvostolla.
Verottaja keräsi reilun miljardi euroa kirkollisveroa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniltä vuonna 2024. Kirkollisveroa kerätään kirkkolain mukaan seurakunnan tehtävien toteuttamiseen. Verorahoilla rahoitetaan kristillistä kasvatusta ja hyvinvoinnin tukea, diakoniaa, sielunhoitoa, jumalanpalveluksia, kasteita, avioliittoon vihkimisiä, hautaan siunaamisia, musiikkitoimintaa sekä lähetystyötä, kansainvälistä diakoniaa ja muita kristilliseen sanomaan perustuvia palvelutehtäviä.
Kirkollisverolla jäsenetuja ja yhteistä hyvää
Teksti hautaustoimen maksujen korotuksista julkaistiin uutisartikkelina 17.12.2024
Valtionrahoituksen leikkaukset toteutuvat – hautaustoimen maksut nousevat – Evl.fi