Te valitsitte toisenne. Rakkauttanne kannattaa juhlia. Avioliiton kirkollisessa vihkimisessä yhteiselle matkallenne pyydetään Jumalan siunausta.
Kirkkohäät ovat aina yhtä juhlavat ja arvokkaat. Vihkikirkkonne voi olla täynnä ystäviä ja sukulaisia, tai kirkkohäät voivat olla intiimit ja pienimuotoiset ilman suuria järjestelyjä.
Tärkeintä on, että te ilmaisette tahtonne rakastaa toinen toistanne. Te sitoudutte avioliittoon ja siihen, että teette parhaanne, että kumpikin voisitte elää onnellisina yhdessä. Avioliitto on yhdessä elämistä niin arjessa kuin juhlassa.
Kirkollinen avioliittoon vihkiminen on juridinen tapahtuma aivan kuten siviilivihkiminen. Sen vuoksi vihkitilaisuuteen tarvitaan vähintään kaksi todistajaa. Vihkiminen voi olla pienimuotoinen, intiimi tilaisuus, ja se voidaan toteuttaa myös muussa tilassa kuin kirkossa. Yhtä lailla kirkko saa täyttyä häävieraista ja perinteistä. Tähän on koottu käytännön asioita, jotka on hyvä huomioida, kun alatte suunnitella avioliiton kirkollista vihkimistä.
Kirkkohäät on mahdollista järjestää silloin, kun puolisot ovat rippikoulun käyneitä ja ev.lut, kirkon jäseniä. Kirkkohäät onnistuvat myös silloin, kun vihittävistä toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai kristilliseen uskontokuntaan Suomessa tai ulkomailla. Kristillisiä kirkkoja ovat esimerkiksi ortodoksinen kirkko, katolinen kirkko sekä helluntaikirkko, adventtikirkko, vapaakirkko ja baptistikirkko.
Ennen vihkimistä avioliiton esteet on tutkittava. Sillä varmistetaan, että avioliitto on lain mukaan sallittu, ja pari voi mennä naimisiin. Kirkkohäitä suunnittelevat voivat hoitaa esteiden tutkinnan ev.lut.kirkon asiointipalvelun kautta. Ilman esteiden tutkintaa avioliittoon vihkiminen ei ole mahdollista.
Avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa. Esteiden tutkinnan voi suorittaa se evankelis-luterilainen tai ortodoksinen seurakunta, johon toinen vihittävistä kuuluu. Myös Digi- ja väestötietovirasto (DVV) voi suorittaa tutkinnan. Jos avioliittonne vihitään kirkollisesti, on DVV:n esteiden tutkintatilauksessa valittava kohta: Pyydämme että kirkolliseen vihkimiseen tarvittavat tiedot merkitään todistukselle. Kirkon tekemään esteiden tutkintaan tämä tieto kirjataan automaattisesti.
Esteiden tutkintaa täytyy pyytää viimeistään seitsemän vuorokautta ennen vihkipäivää. Jos toinen puolisoista on ulkomaalainen, esteiden selvittely voi kestää pidempään, jopa viikkoja.
Avioliiton esteiden tutkinnan tarkoitus on varmistaa, että avioliitolle ei ole lainmukaisia esteitä. Tällaisia esteitä ovat muun muassa alaikäisyys ja voimassa oleva avioliitto. Avioliitto ei myöskään ole sallittu läheisten sukulaisten kesken.
Avioliiton esteiden tutkintaa pyydettäessä avioliittoon aikovien on vakuutettava, että aiotulle avioliitolle ei ole estettä. Vihkiparin on myös ilmoitettava sukunimivalintansa esteidentutkinnan yhteydessä.
Avioliiton esteidentutkinta verkossa
Esteiden tutkinnan voi tehdä myös asioimalla kotiseurakunnassa tai seurakunnan aluerekisterissä.
Kun avioliiton esteiden tutkija on todennut, että aiotulle avioliitolle ei ole esteitä, avioliittoon aikoville toimitetaan todistus toimitetusta avioliiton esteiden tutkinnasta. Tarvittaessa voit olla yhteydessä omaan seurakuntaan.
Todistus on voimassa neljä kuukautta, jonka kuluessa vihkimisen tulee tapahtua. Jos määräaika on kulunut umpeen, vihkiminen voidaan toimittaa vasta sen jälkeen, kun avioliiton esteet on tutkittu uudelleen.
Vihkipari tuo todistuksen mukanaan papin kanssa käytävään vihkikeskusteluun. Pappi täydentää todistukseen vihkimistä koskevat tiedot, allekirjoittaa ja toimittaa todistuksen seurakuntaan vihkimisen jälkeen. Vihkimistiedot tallennetaan ev.lut.kirkon jäsentietojärjestelmään, josta ne siirtyvät väestötietojärjestelmään.
Esteiden tutkinnan yhteydessä selvitetään, haluatteko kertoa avioliittoaikomuksesta ja/tai vihkimisestä seurakunnan jumalanpalveluksessa, seurakunnan lehdessä tai verkkosivuilla.
Vihkipappi tapaa teidät yleensä jo ennen vihkitilaisuutta. Ottakaa mukaan keskusteluun avioliiton esteiden tutkintatodistus, johon pappi täydentää vihkimistä koskevat tiedot. Vihkiminen on juridinen tapahtuma. Jo vihkikeskustelussa on hyvä, että teillä on tiedossa kaksi todistajaa, jotka tulevat paikalle vihkitilaisuuteen. Todistajina voivat olla esimerkiksi sukulaiset tai ystävät. Heidän on oltava 15 vuotta täyttäneitä. Tarvittaessa seurakunta voi tarjota todistajat.
Papin kanssa te käytte ennakkoon läpi myös vihkijuhlaan liittyviä käytännön asioita. Pappi kerää tapaamisestanne myös aineita tulevaan vihkipuheeseensa. Hänelle voi kertoa esimerkiksi, miten tapasitte, mitkä asiat toisessa erityisesti viehättävät tai mitä odotatte avioliitoltanne.
Vihkitoimitusta saa harjoitella papin kanssa etukäteen kirkossa. Harjoituksissa voivat olla mukana myös esimerkiksi bestman ja kaaso tai muita henkilöitä, joilla on jokin tehtävä vihkitilaisuudessa. Harjoitustoiveesta kannattaa mainita papille ennakkoon.
On tärkeää, että häät ovat teidän näköisenne, ja että niistä jää teille hyvä muisto.
Kirkkohäihin liittyy tapoja ja perinteitä, jotka eivät varsinaisesti ole osa vihkimisen kulkua, mutta jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisessa hääperinteessä. Perinteitä ei tarvitse ottaa huomioon toisten vuoksi vaan teidän itsenne takia. Mikäli perinteet tuntuvat hyviltä myös teille, niitä kannattaa vaalia, mutta yhtä hyvin voitte jättää ne huomioimatta.
Monet vihkiparit noudattavat perinnettä, jonka mukaan morsian ja sulhanen eivät saa nähdä toisiaan hääpäivänä kuin vasta vihkikirkossa. Perinne on peräisin ajalta, jolloin pari muutti yhteiseen kotiin vasta häiden jälkeen.
Usein vihkipari valitsee itselleen kaason ja bestmanin tai useampiakin. Kaasot ja bestmanit ovat vihkiparille läheisiä ystäviä tai esimerkiksi sisaruksia, jotka auttavat hääjuhlan järjestämisessä ja osallistuvat vihkitilaisuuteen, jossa heillä voi olla sovitut vastuut.
Kirkkotila on sellaisenaan valmis hääjuhlaa varten. Alttarilla on kynttilät ja kukkia. Voitte kuitenkin itse koristella kirkkosalia, jos se tuntuu tärkeältä. Koristelua, kuten esimerkiksi kukkien määrää ja sopivuutta on hyvä suunnitella ennakkoon yhdessä seurakunnan vahtimestarien kanssa. He tuntevat kirkon tilat ja osaavat arvioida koristeluun ja sen purkamiseen vaadittavan ajan. Suosituimmissa vihkikirkoissa tilaisuuksia on jopa puolen tunnin välein.
Joskus kirkkohäihin tehdään vieraille käsiohjelma, joka kertoo vihkitoimituksen kulun, virsien tai laulujen sanat, vihkimarssit ja muut musiikkitiedot.
Joissakin kirkoissa on morsiushuone, jossa morsiuspari tai usein vain morsian valmistautuu vihkitilaisuuteen ennen sen alkua. Kirkon sakastia voidaan myös käyttää valmistautumiseen. Vihkijuhla alkaa sovittuna aikana.
Kirkkohäissä on tapana, että vihkiparin lähisukulaiset istuvat kirkon etupenkeissä. Morsiamen suku ja ystävät istuvat vasemmalla ja sulhasen oikealla puolella kirkon takaosasta katsottuna.
Vieraat nousevat seisomaan, kun urut alkavat soida. Kanttori aloittaa häämusiikin, ja vihittävät tulevat kirkon keskikäytävälle.
Vihkipari voi kulkea matkan alttarille yhdessä rinnakkain, morsian sulhasen vasemman käden puolella. Vanhan perinteen mukaan morsiamen isä tai muu läheinen saattaa morsiamen alttarille, jossa sulhanen valmiiksi odottaa.
Jos morsian saatetaan vihille, hän kävelee häämarssin soidessa saattajan oikean käden puolella. Sulhanen odottelee alttarin äärellä ja lähtee häämarssin alkaessa morsianta vastaan. Kirkon keskivaiheilla saattaja luovuttaa morsiamen sulhaselle, ja vihkipari jatkaa matkaa siten, että morsian on nyt sulhasen vasemmalla puolella. Koko vihkimisen ajan morsian on sulhasen vasemman käden puolella.
Morsiusparin (tai aluksi morsiamen ja saattajan) perässä voivat kävellä myös kaasot, morsiusneidot ja sulhaspojat. He käyvät istumaan kirkon etuosaan. Bestman seisoo alttarilla odottavan sulhasen vieressä, kunnes pari on yhdessä alttarilla. Kaaso voi huolehtia vihkitilaisuudessa morsiuskimpusta ja avustaa morsianta muutenkin. Bestman voi huolehtia sormuksista ja ojentaa ne vihkipapille tai sulhaselle oikealla hetkellä.
Perinteinen tapa on, että kun pappi on julistanut parin aviopuolisoiksi, vihkipari antaa alttarilla toisilleen suudelman.
Joissain kirkoissa on vihkiryijy, joka voidaan asettaa alttarin eteen. Morsiuspari seisoo sen päällä vihkimisen ajan. Ryijy symboloi suojaa ja onnea avioliitolle, eivätkä muut saa astua sen päälle. Mikäli suvussasi on oma perinneryijy ja haluatte käyttää sitä vihkiäisissänne, se on mahdollista.
Vastavihityt kulkevat kirkon käytävän takaisin kohti ulko-ovea, josta teidät ohjataan odottamaan morsiushuoneeseen tai sakastiin. Sillä aikaa vieraat siirtyvät ulos kirkosta teitä vastaanottamaan.
Tuoretta avioparia on perinteisesti tervehditty heittämällä heidän päälleen riisiä tai ruusunlehtiä. Nykyään toivotaan, ettei kirkon edessä heitettäisi mitään, jotta ympäristö säilyisi siistinä eikä roskaa kulkeutuisi sisälle kirkkosaliin. Esimerkiksi saippuakuplien puhaltelu tai tähtisadetikkujen polttaminen ovat kuitenkin kaunis tapa juhlistaa tuoretta avioparia.
Kauniit ja tunnelmalliset häät on mahdollista toteuttaa myös Hääyö-tapahtumassa ilman suuria kustannuksia. Jo monissa seurakunnissa Hääyö mahdollistaa ainutlaatuisen ja vaivattoman kirkollisen vihkimisen ilta-aikaan. Vihkiminen voidaan toteuttaa joko yhden tai useamman parin samanaikaisena vihkimisenä. Hääyö-tilaisuu sopii kaikille, jotka haluavat juhlalliset häät vähällä vaivalla.
Hääyö-tapahtuman vihkiminen tapahtuu saman juridiikan mukaan kuin kirkollinen vihkiminen muutenkin.
Lue lisää Hääyö-tapahtumista
Kirkollisen vihkitoimituksen kulkuun eli vihkikaavaan on olemassa vaihtoehdot, joista voitte valita mieleisenne, joko lyhyemmän tai pidemmän kaavan. Kaavat löytyvät Kirkollisten toimitusten kirjasta. Vihkipappi huolehtii tilaisuuden kulusta, mutta sitä voi myös harjoitella papin kanssa jo ennakkoon. Kirkkohäissä vihkitilaisuus kestää keskimäärin 20–30 minuuttia.
Häät alkavat musiikilla, usein häämarssilla. Sen aikana saavutte joko yhdessä käytävää pitkin alttarille tai morsian kulkee läheisen saattamana käytävää pitkin, ja sulhanen tulee häntä vastaan. Hääväki seisoo ja seuraa kulkuanne.
Alkumusiikin jälkeen tulevat siunaus ja johdantosanat, rukous ja Raamatun jakeet. Pappi pitää teille puheen.
Vihkipappi esittää kummallekin kysymyksen, ja siihen vastaatte ”tahdon”. Usein bestmanin tehtävänä on luovuttaa sormus papille. Sormusrukouksen jälkeen joko morsiamen tai teidän molempien vasempaan nimettömään pujotetaan sormus. Ennen sormusten pujottamista voitte halutessanne lausua erillisen sormuslupauksen. Lopulta on suudelmanne vuoro.
Pappi onnittelee ja antaa teille vihkiraamatun seurakunnan häälahjana. Te käännytte kohti häävieraitanne, ja usein silloin esitetään musiikkia. Lopulta kävelette tuoreena avioparina kohti kirkon pääovea musiikin soidessa. Koko hääväki nousee seisomaan ja poistuu kirkosta teidän jälkeenne.
Hääpari voi väistyä hetkeksi odottamaan esimerkiksi kirkon sakastiin, että kaikki vieraat ovat poistuneet kirkon ovesta ulos. Sen jälkeen on teidän vuoronne tulla kaikkien hurrattaviksi ja onniteltaviksi.
Mikäli avioliittonne on solmittu aiemmin maistraatissa tai Digi- ja väestötietovirastossa, se voidaan siunata kirkossa.
Avioliiton siunaaminen on yleistä kansainvälisissä avioliitoissa tai silloin, kun toinen puolisoista ei ole minkään kristillisen kirkon jäsen. Avioliiton siunaaminen muistuttaa hyvin paljon kirkollista vihkimistä. Mutta nyt siunausta pyydetään jo solmitulle avioliitolle.
Avioliiton siunaamisen kaavassa ei ole sormusrukousta eikä sormuslupauksia. Avioliiton siunaaminen voidaan toimittaa kirkossa tai jossain muussa teille tärkeässä paikassa. Tilaisuuden musiikista voi sopia kanttorin kanssa.
Avioliitto voidaan siunata kirkollisesti missä päin maailmaa tahansa, koska se ei ole juridinen tapahtuma. Avioliiton siunaamisesta voidaan antaa myös todistus. Siunaamistilaisuus kestää keskimäärin 15 minuuttia. Avioliiton siunaamistilaisuuden eri vaihtoehdot ovat Kirkollisten toimitusten kirjassa.
Nykyinen avioliittolaki haastaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon voimassa olevan opetuksen avioliitosta. Sen mukaan avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto. Kirkon jäsenillä, papeilla ja hiippakuntien piispoilla on kuitenkin erilaisia käsityksiä siitä, mihin suuntaan kirkon tulisi avioliittokysymyksessä edetä.
Useat seurakunnat tarjoavat kirkkotiloja samaa sukupuolta olevien parien hääjuhlaan. Monet papit haluavat vihkiä kaikkia pareja tasavertaisesti. Samaa sukupuolta oleville aviopareille voidaan vihkimisen sijaan järjestää rukoushetki kirkossa. Tilaisuutta voitte suunnitella yhdessä papin tai kirkon muun työntekijän kanssa. Rukoushetki voidaan järjestää kirkossa tai muussa teille tärkeässä paikassa.
Kertokaa kirkon työntekijälle ennakkoon toiveitanne, miten haluatte juhlahetken yhdessä toteuttaa. Olkaa yhteydessä omaan paikallisseurakuntaanne, josta saatte lisätietoja.
Ole yhteydessä paikallisseurakuntaasi, saat lisätietoa kirkkohäiden järjestämiseen, vihkikirkon ja vihkipapin varaamiseen tai vaikkapa avioliiton esteiden tutkintaan.