Miten kirkossa vaikutetaan? Seurakuntalaiset päättävät asioista niin paikallistasolla kuin koko Suomen kirkkoa koskevien asioiden osalta. Yli 16-vuotiailla kirkon jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa kirkon tulevaisuuteen toimimalla luottamustehtävässä ja äänestämällä.
Kirkon toiminta, talous ja suunta rakentuvat pitkälti päätösten varaan. Evankelis-luterilaisessa kirkossa päätöksenteko ei ole vain pappien tai työntekijöiden asia – siihen osallistuvat seurakuntalaiset itse. Siksi kirkollinen päätöksenteko on tärkeä mahdollisuus kirkon jäsenen elämässä ja osa yhteisöllisyyttä. Jokaisella jäsenellä on mahdollisuus siis vaikuttaa siihen, millainen kirkko tulevaisuudessa on.
Kirkollinen päätöksenteko toimii edustuksellisen demokratian periaatteella. Tässä järjestelmässä kirkon jäsenet valitsevat vaaleilla luottamushenkilöt, jotka ohjaavat seurakunnan toimintaa. Vaikka päätökset tehdään usein kirkollisissa toimielimissä, päätösten juuret ovat tavallisten jäsenten mukanaolossa, äänissä, ideoissa ja aloitteissa.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko koostuu seurakunnista, joista osa on itsenäisiä ja osa kuuluu seurakuntayhtymiin. Päätöksenteon perusperiaatteet ovat samat molemmissa, mutta käytännön toimijoissa ja vastuunjaossa on eroja. Näiden ymmärtäminen auttaa jokaista kirkon jäsentä löytämään oman tapansa vaikuttaa ja hahmottamaan kirkollisen päätöksenteon syvyyttä. Yleisin syy seurakuntayhtymän olemassaoloon on, että saman kunnan alueelta löytyy useampi seurakunta (esim. suomenkielinen ja ruotsinkielinen).
Seurakunta on päätöksenteon lähin ja näkyvin taso. Se vastaa hengellisestä elämästä, jumalanpalveluksista, toiminnasta, vapaaehtoistyöstä ja monista käytännön palveluista omalla alueellaan. Seurakunta on kirkon perusyksikkö. Seurakuntien ja seurakuntayhtymien luottamushenkilöt valitaan seurakuntavaaleissa, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Seuraavat seurakuntavaalit ovat syksyllä 2026.
Itsenäiset seurakunnat
▪ Seurakunnan ylin päättävä elin on kirkkovaltuusto, jossa on jäseniä 9–45.
▪ Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston, joka vastaa käytännön johtamisesta ja valmistelee asiat kirkkovaltuuston päätettäväksi. Kirkkoneuvostossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi muita jäseniä 5–11. ▪ Luottamushenkilöt päättävät mm. toiminnan painopisteistä, työntekijävalinnoista ja talousarviosta.
Seurakuntayhtymän seurakunnat
▪ Seurakunnalla on seurakuntaneuvosto, mutta osa taloudesta ja hallinnosta on siirretty yhtymälle. ▪ Seurakunta vastaa oman alueensa työntekijöistä, toiminnasta ja kiinteistöistä. Työnjako seurakuntien ja seurakuntayhtymien välillä vaihtelee alueesta riippuen.
Niillä paikkakunnilla, joissa seurakuntia on useita, ne muodostavat seurakuntayhtymän. ▪ Ylin päättävä elin on yhteinen kirkkovaltuusto, jossa on jäseniä 21–91 riippuen seurakuntayhtymän jäsenmäärästä. ▪ Käytännön hallinnosta vastaa yhteinen kirkkoneuvosto. Yhteisessä kirkkoneuvostossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi muita jäseniä 5–15. ▪ Yhtymä huolehtii yleensä taloudesta, kiinteistöistä, hautausmaista ja monista tukitoiminnoista.
Hiippakunnissa piispan johtamana toimii hiippakuntavaltuusto. Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Sen jäseninä on 14 maallikkoa ja 7 pappia. Hiippakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Hiippakuntavaltuuston ohella hiippakunnan hallintoa hoitavat piispa ja tuomiokapituli. Tuomiokapituli hoitaa hiippakunnallista toimintaa, hallintoa ja taloutta. Se tukee ja valvoo seurakuntien toimintaa ja hallintoa sekä hoitaa papiston ja lehtorien henkilöstöasioita ja valvoo heidän ja seurakunnan muiden työntekijöiden tehtävien hoitoa ja elämää. Tuomiokapituli valmistelee ja panee täytäntöön hiippakuntavaltuuston päätökset. Tuomiokapitulia johtaa piispa. Hän toimii tuomiokapitulin puheenjohtajana ja hiippakunnan ylimpänä hengellisenä kaitsijana.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin on kirkolliskokous. Se käsittelee asioita, jotka koskevat kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Kirkolliskokousedustajia ovat piispat (10) ja 96 hiippakunnittain valittua edustajaa, joista 32 on pappeja (yksi kolmasosa) ja 64 maallikoita sekä valtioneuvoston määräämä edustaja, kenttäpiispa ja saamelaisten edustaja. Edustajia on yhteensä 109. Maallikkoedustajat valitaan hiippakunnittain kirkkovaltuustoissa ja seurakuntaneuvostoissa suoritettavilla salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla. Äänioikeutettuja ovat edellä mainittujen luottamushenkilöelinten maallikkojäsenet ja vaalikelpoisia hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan vaalikelpoiset, tehtävään suostuneet maallikkojäsenet. Seurakunnan koko määrittää äänien painoarvon. Pappisedustajat valitaan hiippakunnan papeista ja äänioikeutettuja ovat kyseisen hiippakunnan papit. Kirkolliskokouksen toimikausi kestää neljä vuotta. Kirkolliskokous kokoontuu yleensä viikon kestävään istuntoon toukokuussa ja marraskuussa.
Kirkkoa rakennetaan yhdessä. Jäsenen näkökulmasta vaikuttaminen on mahdollista monella tasolla ja monella intensiteetillä. Kaikkeen ei tarvitse sitoutua, mutta jokainen osallistumisen muoto on arvokas.
Kirkon tärkein vaikuttamiskanava on seurakuntavaalit, jotka järjestetään joka neljäs vuosi. Jokainen 16 vuotta täyttänyt kirkon jäsen saa äänestää. Äänestämällä valitset ne ihmiset, jotka päättävät seurakunnan suunnasta ja jotka todennäköisesti ovat päättämässä myös kirkolliskokous ja hiippakuntavaltuuston jäsenistä.
Ehdokkaaksi asettuminen
Jos haluat vaikuttaa konkreettisesti, voit asettua ehdolle. Luottamushenkilöiden rooli on monipuolinen: ▪ päätöksiä toiminnan linjoista ▪ taloudesta ja resursseista ▪ tilojen käytöstä ▪ seurakunnan strategiasta ▪ työntekijöiden rekrytoinnista Luottamushenkilöksi voi ryhtyä kuka tahansa kirkon jäsen, jolla on kiinnostusta seurakunnan kehittämiseen. Voit kysyä seurakunnastasi valitsijayhdistyksen ehdokaslistoista jo vaalivuoden keväällä tai perustaa itse sellaisen. Valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään 10 seurakunnan äänioikeutettua jäsentä. Valitsijayhdistys voi sitten asettaa omia ehdokkaitaan sekä seurakuntaneuvoston että kirkkovaltuuston vaaleihin.
Jos haluat perustaa oman valitsijayhdistyksen, seurakunnan kirkkoherranvirastosta saat tarvittavat asiakirjat. Valitsijayhdistysten perustamisen viimeisestä mahdollisesta päivästä saa myös tiedon oman seurakunnan kirkkoherran virastosta
Monissa seurakunnissa jäsen voi tehdä kirjallisen seurakunta-aloitteen. Aloitteessa voi esittää uuden toiminnan, hankkeen tai idean. Aloite käsitellään luottamuselimissä. Seurakuntaneuvoston, kirkkoneuvoston tai kirkkovaltuuston jäsenet pystyvät tekemään omasta luottamustoimestaan käsin aloitteita, jotka tulee käsitellä kyseisen luottamuselimen kokouksessa. Tästä syystä omia ehdotuksia voi tuoda myös omalle luottamushenkilölle myöskin tietoon ja pyytää sen edistämistä.
Kirkko on jatkuvassa muutoksessa, ja seurakunnat arvostavat palautetta. ▪ Kerro mikä toimii ▪ Kerro, mikä ei ▪ Kerro, mitä kaipaat Palaute voi muuttaa toimintaa yllättävän nopeasti. Ole yhteydessä työntekijöihin, luottamushenkilöihin tai voi laittaa myös palautetta seurakunnan verkkosivujen kautta.
Kirkko ei ole vain organisaatio – se on hengellinen yhteisö. Sen suunta muotoutuu sen jäsenten identiteetistä, arvoista ja tarpeista. Kun jäsenet kertovat näkemyksensä ja käyttävät päätösvaltaansa, seurakunta pysyy elävänä, monipuolisena ja ajassa mukana.
Vaikuttaminen on myös kristillinen teko. Se rakentaa yhteistä hyvää, kantaa vastuuta lähimmäisistä ja tukee paikallista hengellistä elämää. Kirkko, jossa jäsenet osallistuvat, on vahvempi, avoimempi ja lähempänä ihmisten todellisuutta. Yhdessä toimien kirkko pystyy vastaamaan moniin tarpeisiin ja auttamaan avun tarpeessa olevia monipuolisemmin.
Tutustu vaikuttamiseen videopodcasteissa: Uskottavaa? -videopodcastjaksoja seurakuntavaaleista
Voit vaikuttaa seurakunnan toimintaan ja päätöksentekoon mm. tekemällä aloitteita, osallistumalla seurakuntavaaleihin ja vapaaehtoistyöhön.
Seurakuntavaalit ovat 15.11.2026 Seurakuntavaaleissa pääset vaikuttamaan oman seurakuntasi tulevaisuuteen.