Oletko sinä tai läheisesi uuden elämän äärellä? Onnea, vauva on syntynyt! Lapsen syntymää kannattaa juhlia.
Lapsi on ihme juuri sellaisena kun hän on. Hän on ainutkertainen ja äärimmäisen arvokas. Ristiäiset on iloinen kirkollinen juhla, jonka keskipisteenä on uusi pieni ihminen.
Ristiäisjuhlassa luodaan lapsen ensimmäiset ihmissuhteet, mutta myös ylläpidetään vanhempien suhteita tärkeisiin ihmisiin. Läheisistä muodostuu yhteinen turvaverkko, joka parhaimmillaan suojaa lasta läpi elämän. Ristiäisiin osallistuminen on ikimuistoinen asia.
Koska pienen lapsen vanhemmilla on muutakin puuhaa kuin juhlien järjestäminen, arki saattaa olla yhtä kaaosta, ja oma jaksaminen voi tuntua haasteelta. Siksi ristiäisten järjestämisen ei tarvitse olla ponnistus, jossa kaikki pitää tehdä itse. Ota läheistesi apu vastaan.
Kirkon uskon mukaan ristiäisissä toimitettava kaste on parasta, mitä vanhemmat voivat lapselle antaa, sillä siinä on kyse Jumalan rakkaudesta. Kastettu liitetään oman asuinpaikan seurakunnan jäseneksi.
Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä. Hyväksy markkinointievästeet.
Ristiäiset on kirkollinen juhla, mutta varsinaisen kastetoimituksen lisäksi juhlaan ei liity varsinaista kaavaa. Toisille ristiäisiin liittyy suvun perinteitä, toiset taas haluavat tehdä juhlasta omannäköisen.
On tärkeää, että juhla tehdään perheen ja vauvan ehdoilla, ja siitä tulee teidän näköisenne. Ristiäisten järjestämisen ei tarvitse olla ponnistus, jossa kaikki pitää tehdä itse. Apukädet kannattaa ottaa vastaan. Kastepappi kuuntelee toiveesi, jotta juhlasta tulisi ikimuistoinen.
Juhlatilaisuus voi olla pieni tai isompi. Juhlatilana voi olla perheen oma koti, se voi olla mummola tai muu teille tärkeä paikka. Ristiäisiä voi viettää myös kirkossa. Seurakunnat tarjoavat viihtyisiä tiloja, jotka ovat yleensä maksutta käytettävissä ristiäisten järjestämiseen. Vieraat voivat osallistua juhlaan myös etänä.
Jokainen voi valita juhliinsa mieleisensä musiikin. Lastenvirret ja kaikki virret teemoittain löydät kirkon verkkovirsikirjasta. Tälle Spotify-listalle on kerätty ristiäisiin sopivia lauluja.
Kasteesta syntyy pitkälle kantavia muistoja ja perinteitä, kun läheiset saavat osallistua lapsen juhlaan eri tavoin.
Lapselle voi kerätä muistoja, viisaita ajatuksia tai kauniita runoja muistikirjaan. Kastemekkoon voi kirjailla jokaisen puvussa kastetun nimen, jolloin samalla tallettaa suvun nimiä jälkipolville. Joskus lapselle istutetaan esimerkiksi puuntaimi pihaan. Toinen kaataa kasteveden tärkeän puun juurelle.
Tunnelmallinen juhla syntyy myös vähällä vaivalla ja rahalla. Kastetoimitus ja oman seurakunnan papin saapuminen juhlapaikalle eivät maksa mitään. Seurakunta tarjoaa yleensä juhlatilat ristiäiskäyttöön maksutta.
Seurakunnissa on myös omia perinteitä. Monesta kirkosta löytyy kastepuu, johon ripustetaan kastetun lapsen nimi, mikäli vanhemmat avntavat siihen luvan. Tästäkin voi sopia kastepapin kanssa.
Ristiäiset on iloinen juhla, jonka keskipisteenä on pieni ihminen, eikä juhlan järjestämiseen ole virallista ohjekirjaa. Kaste etenee vauvan ehdoilla, eikä haittaa, jos itku tai nälkä yllättää. Kastetoimitus voidaan myös hyvin keskeyttää hetkeksi, jos päivänsankari sitä vaatii. Omannäköisen juhlan ja tunnelman luomisessa tyyli on vapaa. Tässä muutamia vinkkejä persoonalliseen juhlaan.
Kun vauva on syntynyt, saat postia seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Ota yhteyttä oman asuinalueesi seurakunnan kirkkoherranvirastoon ja varaa ensimmäiseksi sopiva ristiäispäivä. Yhtä hyvin voit olla yhteydessä tuttuun pappiin.
Vauvan nimi pitää ilmoittaa Digi- ja väestötietoviraston rekisteriin kolmen kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Useimmiten ristiäisiä vietetään jo ennen sitä, mutta lapsen voi toki kastaa myöhemminkin. Pappi vie kasteen jälkeen nimen ja kastetiedot kirkonkirjoihin ja väestörekisteriin.
Vain mielikuvitus on rajana ristiäispaikan valinnassa. Jollekin se on oma koti, toiselle mökki tai mummola. Vieraat voivat osallistua juhlaan myös etänä.
Kirkko tuo ristiäisiin erityistä juhlavuutta ja pyhyyden tunnelmaa. Kasteen voi toimittaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Seurakunnat tarjoavat viihtyisiä tiloja, jotka ovat yleensä maksutta käytettävissä ristiäisjuhlan järjestämiseen.
Kukat, kynttilät ja muut koristeet elävöittävät juhlatilaa. Perinteisten vaaleanpunaisen ja -sinisen sijaan voi lasta juhlistaa millä tahansa muillakin väreillä.
Ennen ristiäisiä pappi sopii kanssasi tapaamisesta. Hän voi tulla käymään kotonanne tai voitte jutella verkon välityksellä perheenne kuulumisista sekä keskustella kasteeseen ja juhlan järjestelyihin liittyviä asioita. Papin vierailun saa ottaa rennosti.
Pyydä kummiksi vähintään yhtä kirkkoon kuuluvaa, konfirmoitua läheistä. Tarvittaessa pappi auttaa sinua kummin löytämisessä.
Nimestä tulee osa lapsen persoonaa, se korostaa hänen ainutlaatuisuuttaan. Nimen ei tarvitse olla salaisuus, vanhemmat päättävät, milloin haluavat vauvalle valitsemansa nimen julkistaa. Usein läheiset kuulevat sen ensimmäistä kertaa vasta ristiäisissä.
Vanhemmat haluavat luonnollisesti valita lapselleen parhaan mahdollisen nimen. Nimi voi olla valmiina jo odotusaikana, jotkut pohtivat vauvan nimeä ristiäispäivään asti. Mutta kun oikea nimi tulee vastaan, se tuntuu tutulta.
Nimen antamista ohjailee vuoden 2019 alussa voimaan astunut uusi nimilaki, jonka mukaan lapselle voi antaa korkeintaan neljä etunimeä. Suomessa käytössä olevien nimien määrä on yli kaksinkertaistunut sadan vuoden aikana, ja määrä kasvaa edelleen. (Lähde: Väestörekisterikeskus, 4.2.2019)
Nimipäiväkalenterin ja nimikirjojen lisäksi netistä löytyy lukuisia testejä ja nimikoneita, joiden parissa nimen mietiskely on hauskaa puuhaa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa tietoa esimerkiksi yleisimmistä etunimistä Suomessa eri vuosina.
Lapsen nimeämisessä voi käyttää mielikuvitusta, mutta nimen tulee täyttää tietyt etunimelle ominaiset piirteet. Lisätietoa etu- ja sukunimilaista voit lukea myös Oikeusministeriön Finlex-palvelusta. Uuden nimilain perusteella lapsi voi saada myös vanhempien kaksiosaisen sukunimen.
Vauvalle voi hankkia kastemekon. Monissa suvuissa kastemekko kulkee perintönä vauvalta toiselle. Jos omaa kastemekkoa ei ole, voit kysyä lainamekkoa seurakunnastasi.
Kastemekko ei kuitenkaan ole ristiäisissä välttämättömyys. Vauvan voi pukea kasteelle yhtä hyvin myös omiin vaatteisiinsa.
Kastepöydällä tarkoitetaan pöytää, jolle asetetaan valmiiksi kastemalja sekä myös kukkia, kynttilä ja Raamattu, jos niin haluat. Kotikasteessa kastemalja on joko suvussa perinteenä kulkenut tai juuri tähän tilaisuuteen hankittu pieni, matala tai jalallinen malja. Kastevedeksi käy lämpöinen hanavesi. Lapsen pään kuivaamista varten on hyvä varata pieni liina. Pappi tuo Raamatun tarvittaessa mukanaan. Kastetapahtumaan kuuluu myös perheelle muistoksi jäävä kynttilä, jonka senkin pappi tuo tullessaan, joten erillinen kynttilä ei ole välttämättämyys. Pöydälle laitetaan usein valkoinen pöytäliina.
Erillistä kastepöytää ei välttämättä tarvita. Yhtä lailla kastemalja voi olla tilaisuuden ajan vaikkapa kahvitukseen tarkoitetun pöydän päässä. Jos järjestät ristiäiset kirkon tiloissa, seurakunta huolehtii kastepöydästä kokonaisuudessaan.
Tuleva kummi on yleensä tärkeä ihminen lapsen vanhemmille. Kummeja valitessaan vanhempien kannattaa miettiä, mitä he kummilta toivovat ja odottavat. On hyvä keskustella asiasta myös tulevan kummin kanssa, jotta kummisuhteesta tulee kaikkien odotusten mukainen. Kummina voivat toimia niin sukulaiset kuin ystävätkin.
Vanhemmat pyytävät lähipiiristään lapsellensa kummit, joiden tärkein tehtävä on olla lapsen ja perheen apuna ja tukena erilaisissa elämän tilanteissa. Kaikkien läheisten tuki vauvaperheen arjessa on korvaamaton voimavara.
Lapsen ja kummin suhde muodostuu ajan myötä tavalla, joka on heille yhteisesti luonteva. Kummilapsen kanssa kannattaa ihmetellä elämää, sen iloja ja suruja ja puhua kaikesta, mikä on elämässä tärkeää ja arvokasta. Hän voi olla lapselle myös aikuinen, jolle voi puhua asioista eri tavalla kuin omille vanhemmille ja saada uudenlaisen näkökulman askarruttaville ajatuksille. Kummin hengellistä tehtävää voi toteuttaa esimerkiksi rukoilemalla kummilapsen puolesta.
Ei ole olemassa yhtä tapaa olla kummi. Hän voi asua lähellä tai kaukana, ja yhteyttä lapseen voi pitää usein tai harvemmin. Tärkeintä on tieto siitä, että lapsi on läsnä kummin ajatuksissa, ja kummi toivoo hänelle kaikkea hyvää.
Kastettavalla lapsella tulee olla uuden kirkkolain (2023) mukaan vähintään yksi kirkkoon kuuluva kummi. Ylärajaa kummien määrällä ei ole. Kummius on elinikäistä eikä sitä voi keneltäkään pois ottaa. Kummina voi olla useammalle lapselle.
Ristiäisiin ovat tervetulleita myös ne kummit, jotka eivät mahdollisesti ole kirkon jäseniä. Kummiudesta on myös oikeus kieltäytyä, mikäli se ei tunnu luontevalta tai omaan elämäntilanteeseen sopivalta. Vähintään kahden kummin tai muun todistajan tulee olla ristiäistilaisuudessa läsnä.
Ristiäiset etenevät vauvan ehdoilla. Yhtään ei haittaa, jos vauvan itku tai nälkä yllättävät. Kastetoimitus voidaan keskeyttää hetkeksi, jos päivänsankari sitä vaatii. Tilaisuus kestää yleensä vain noin puoli tuntia.
Ristiäiset alkavat virrellä tai muulla musiikilla. Jokainen voi valita juhliinsa mieleisensä musiikin. Lastenvirret ja kaikki virret teemoittain löydät kirkon verkkovirsikirjasta. Tälle Spotify-listalle on kerätty ristiäisiin sopivia lauluja.
Pappi aloittaa siunauksella. Pappi pyytää vanhempia kertomaan, minkä nimen he ovat lapselle valinneet tai pappi voi kertoa nimen vanhempien puolesta. Nimen ilmoittaminen kastetoimituksessa kertoo siitä, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi.
Toimitukseen kuuluu, että ennen kastetta pappi kysyy vanhemmilta, haluavatko he, että lapsi kastetaan kristilliseen uskoon. Pappi voi myös sopia vanhempien kanssa, että kysymyksen sijaan pappi toteaa asian. Vanhemmilta ja kummeilta kysytään myös, haluavatko he huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Tämän jälkeen pappi tekee ristinmerkin lapsen otsaan, ja kaikki läsnä olevat rukoilevat yhdessä lapsen puolesta.
Rukouksen jälkeen on papin puhe, johon pappi yleensä nostaa aiheita, joista hän on yhdessä vauvan vanhempien kanssa kastekeskustelussa sopinut.
Kasteen yhteydessä luetaan usein psalmia 139. Siinä ihminen ihmettelee omaa olemassaoloaan Jumalan edessä: ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” Vauva on läheisten ihmistensä, mutta myös Jumalan silmissä ihme. Hän on ainutkertainen ja äärimmäisen arvokas juuri sellaisena kuin hän on.
Varsinainen kastetoimitus tapahtuu kastemaljan äärellä. Vesi on kaadettu kastemaljaan ennen toimituksen alkua. Vauva voi olla kastetoimituksen aikana kummin, vanhemman tai jonkun muun aikuisen sylissä. Kasteessa pappi kastelee lapsen pään kolme kertaa vedellä, sanoo lapsen nimen sekä sanat: ”Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Tämän jälkeen lapsi siunataan niin, että pappi sekä vanhemmat ja kummit asettavat kätensä lapsen pään päälle.
Kasteen jälkeen voidaan sytyttää kastekynttilä. Lopuksi rukoillaan vielä yhdessä ja lauletaan yleensä virsi.
Kasteeseen osallistuminen on usein ikimuistoinen asia lähisukulaiselle tai kummille. Läheisten laulu- ja soittoesitykset tai runon lukeminen sopivat juhlaan hyvin ja luovat tunnelmaa. Kukat, kynttilät tai muut koristeet elävöittävät puolestaan juhlatilaa, mutta tämä kaikki on täysin vapaaehtoista.
Kastettavalle lapselle voivat kaikki mukana olleet kirjoittaa elämänohjeita tai piirtää muistoja. Kastevedestäkin voi luoda muiston, jos sen tilaisuuden jälkeen kaataa johonkin merkitykselliseen paikkaan – vaikka pihapuun juureen. Kastepappi kuuntelee toiveesi, jotta juhlasta tulisi ikimuistoinen. Monesta kirkosta löytyy myös kastepuu, johon ripustetaan kastetun lapsen nimi, jos vanhemmat niin toivovat.
Perinteiset kakkukahvit vai rennot nyyttärit? Kata tarjoilupöytä oman makusi mukaan suolaisella tai makealla, pienesti tai isosti. Muista pyytää apua – kummit ja isovanhemmat osallistuvat varmasti mielellään kestitsemiseen!
Seurakunnan järjestämä kastetapahtuma on perheelle vaivaton vaihtoehto. Vauvan, taaperon tai isommankin lapsen voi tuoda kastettavaksi seurakunnan yleiseen kastetapahtumaan. Tapahtumia järjestetään jo useissa seurakunnissa eri puolella Suomea pari kertaa vuodessa.
Järjestelyt ihanaan kastejuhlaan ovat teille valmiina, käytännön asioista ei siis tarvitse huolehtia. Voit kutsua mukaan läheiset ihmiset, seurakunta hoitaa kakkukahvit.
Kastetapahtumista saat tarkempaa tietoa seurakuntasi verkkosivuilta tai kirkkoherranvirastosta. Jos omassa seurakunnassasi ei vielä järjestetä kastetapahtumia, kannattaa esittää toive sellaisen järjestämisestä. Seurakunnat pyrkivät parhaansa mukaan toteuttamaan vanhempien kastetoiveita.
Kummius on pieniä asioita, joilla on isoja vaikutuksia. Kummi voi olla paitsi lapsen myös koko perheen tukena ja ilona elämän erilaisissa käänteissä.
Kristilliseen kasteeseen kuuluu, että kastettavalla tulee olla uuden kirkkojärjestyksen (2023) mukaan vähintään yksi kirkkoon kuuluva, konfirmoitu kummi. Kastetilaisuus tarvitsee vähintään kaksi todistajaa. Kummien määrällä ei ole ylärajaa. Useimmat lapset saavat 2–4 kummia.
Kummisuhteita on erilaisia, ja jokainen löytää oman tapansa olla kummi. Kummiutta voi hoitaa myös etänä. Kummin tehtävä on ajatella lapsen parasta ja toivoa hänelle hyvää. Kummilasta voi muistaa myös esimerkiksi iltarukouksissa.
Kummilapsen kanssa voi tehdä asioita, jotka ovat mieluisia molemmille. Kummi voi myös helpottaa vanhempien arkea ja antaa heille arvokasta omaa aikaa tekemällä kummilapsen kanssa jotakin yhdessä. Myös seurakunnat tarjoavat yhteistä tekemistä kummeille ja kummilapsille.
Vuodessa on 364 epävirallista Kummipäivää sekä vuosittainen valtakunnallinen Kummipäivä, jota vietetään kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Monet seurakunnat ja niiden yhteistyökumppanit tarjoavat Kummipäivänä kivaa ja edullista yhteistä tekemistä kummilapsille ja kummeille. Katso tapahtumat Kummipäivän verkkosivulta, lähiseurakuntasi verkkosivuilta ja somekanavilta #kumminkaa #kummipaiva.
Lue lisää Kummipäivästä Lasten ja nuorten keskuksen verkkosivulta.
Rakkauden lisäksi kasteessa on kyse turvasta.
Ennen syntymäänsä vauva on ollut kohdussa lapsiveden ympäröimänä. Vesi suojelee lasta.
Kastevesi on samanlainen suoja ja turva. Luterilaisessa kirkossa uskotaan, että Jumala ei hylkää kastettua ihmistä, vaan haluaa pelastaa tämän kaikelta pahalta. Jumalan rakkaus ja kasteveden suoja ympäröivät lasta hänen koko elämänsä ajan.
Kasteessa ihmisestä tulee kristitty seurakunnan jäsen. Kastetun puolesta rukoillaan nimeltä seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa kastetta seuraavan viikon sunnuntaina, mikäli annatte siihen luvan.
Kasteelle voit tulla minkä ikäisenä tahansa. Nuoren ja aikuisen kasteeseen on kirkollisten toimitusten kirjassa oma kaavansa. Kirkon jäseneksi liittymiseen ja kirkosta eroamiseen sovelletaan uskonnonvapauslakia.
Ennen kuin aikuinen kastetaan, pappi käy hänen kanssaan läpi kirkon uskoon, oppiin ja perinteisiin liittyviä asioita. Tätä kutsutaan aikuisrippikouluksi. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.
Täältä löydät vastauksia monenlaisiin kysymyksiin kasteesta, kummiudesta, ristiäisten järjestämisestä, nimestä ja kirkkoon liittymisestä. Mikäli jokin asia jää askarruttamaan, lähetä meille kysymyksesi palautekanavan kautta. Vastaamme sinulle muutaman työpäivän kuluessa.
Ristiäisiä voi suunnitella yhdessä papin kanssa, jolta voi kysyä kaikenlaisia vinkkejä kastetoimitukseen. Kastetoimitukseen rungon muodostaa kastekaava. Kaavaa kunnioittaen toimitukseen voidaan tehdä monia perheen toivomia valintoja. Usein papin kanssa sovitaan yhdessä laulut ja virret, rukoukset ja raamatunkohdat. Läheiset voivat osallistua kastetoimitukseen monin eri tavoin, kuten lukemalla yhdessä valittuja raamatunkohtia ja rukouksia tai kertomalla, mitä hyvää he toivovat lapsen elämään. Jos lähipiiristä löytyy laulajia, soittajia tai muita innokkaita esiintyjiä, he voivat laulaa, säestää tai lukea runoja tai rukouksia.
Itse kastetoimitus kestää noin 20–30minuuttia. Jos vanhemmat haluavat kastekaavan lisäksi muuta musiikkia tai ohjelmaa, voi kastetoimitus kestää hieman kauemmin. Kastetoimituksen jälkeen vanhemmat voivat järjestää seurakunnan tiloissa, kotonaan tai muussa haluamassaan paikassa kastejuhlan, joka kestää juuri niin kauan kuin vanhemmat itse haluavat.
Virsistä ja muista lauluista sovitaan papin kanssa kastekeskustelussa. Pappi antaa mielellään vinkkejä kastevirsiin, mutta vanhemmat saavat tehdä lopullisen valinnan. Kaste- ja lastenvirsiin voi tutustua osoitteissa virsikirja.fi ja kastevirret.fi.
Kastejuhlasta voi tehdä omannäköisensä hetken, johon lapsen läheiset ihmiset osallistuvat eri tavoin. Kasteen kulusta sovitaan etukäteen papin kanssa, jolloin kasteeseen valitaan laulut sekä mahdolliset henkilöt pieniin tehtäviin. Kasteeseen saa ehdottaa omia toiveita ja ideoita esimerkiksi musiikin tai läheisten osallistumisen suhteen. Kastekaava etenee tässä järjestyksessä:
Kastetoimitus kestää 20–30 minuuttia. Sen jälkeen juhlapäivä jatkuu vanhempien haluamalla tavalla.
Papin puhe pohjautuu vanhempien ja papin yhdessä käymään keskusteluun. Osa toimituksesta on valmiiksi sanoitettu (kuten uskontunnustus ja Isä meidän -rukous), osan pappi muotoilee itse. Johdantosanoissa ja puheessa pappi pukee sanoiksi perheen elämäntilannetta ja kasteen uskonnollista merkitystä.
Jos haluat pyytää tutun papin ristiäisiin, voit ottaa häneen suoraan yhteyttä ja pyytää kastepapiksi. Varattaessa kasteaikaa seurakunnasta voi esittää toiveen, että kyseisen seurakunnan tietty pappi tulisi kastamaan. Seurakunnat yrittävät parhaansa mukaan järjestää kasteen vanhempien toivomalla tavalla, mutta mikäli ajankohdan suhteen ei ole jouston varaa, ei välttämättä ole mahdollista saada toivomaansa pappia.
Kasteessa käytetään yleensä tavallista, puhdasta hanavettä. Jos vanhemmat niin toivovat, voi kasteessa käyttää myös oman kaivon vettä tai lähdevettä. Tärkeintä vauvan mukavuuden kannalta on, että vesi on lämmintä.
Kasteessa on kyse Jumalan rakkaudesta: ihminen saa omakseen Jumalan rakkauden koko elämänsä ajaksi ja kuoleman rajan ylikin. Kasteessa ihminen tulee kristityksi ja liittyy kirkon ja kotiseurakuntansa jäseneksi sekä osaksi maailmanlaajuista kristillistä yhteisöä. Kaste perustuu Jeesuksen käskyyn (Matt 28:18-20).
Kaste on sekä lahja että kutsu. Se on ihmisen ja Jumalan välinen henkilökohtainen pyhä tapahtuma, jossa ihminen tulee Jumalan omaksi lapseksi ja saa lahjaksi Jumalan armon ja rakkauden. Samalla hän saa lahjaksi uskon, joka merkitsee luottamusta Jumalaan. Kaste kutsuu ihmistä kristityn elämään, rakastamaan Jumalaa ja lähimmäisiään. Kasteessa Jumala sitoutuu ihmiseen hänen koko elämänsä ajaksi: Jumala ei koskaan peru lahjojaan tai kutsuaan.
Jumalan silmissä kaikki ihmiset ovat samanarvoisia: hänen rakkautensa kohdistuu niin lapsiin, nuoriin kuin aikuisiinkin. Kasteessa ihminen tulee Jumalan omaksi lapseksi. Siihen ei tarvita ihmiseltä mitään omaa osaamista tai uskoa. Vauvan kaste kertoo siitä, että Jumalan armo ja rakkaus koskettaa ihmistä jo syntymästä alkaen.Kirkon uskon mukaan kaste on parasta, mitä vanhemmat voivat lapselle antaa, sillä kasteessa on kyse Jumalan rakkaudesta.
Jeesus sanoi, että Jumalan valtakunta on lasten kaltaisten. Usko ei ole tietoa eikä koskaan täysin järjellä ymmärrettävissä. Lapsi pystyy luonnostaan ottamaan vastaan rakkautta ja turvautumaan itseään suurempaan.
Ristiäiset voi järjestää melkein missä tahansa. Tavallisimmin ristiäiset järjestetään lapsen tai isovanhemman kotona, kirkossa tai seurakuntatalolla.
Useimmiten lapsi kastetaan 2–3 kuukauden kuluessa syntymästä. Toki lapsen voi kastaa jo muutaman viikon ikäisenä tai myöhemmin kuin kolmen kuukauden iässä. Tieto lapsen nimestä pitää kuitenkin toimittaa maistraattiin kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä, vaikka ristiäiset järjestettäisiin myöhemmin. Kirkko kastaa minkä ikäisiä lapsia tahansa.
Kyllä voi. Kun varaat kasteaikaa seurakunnasta, esitä toiveesi kasteen toimittamisesta messun yhteydessä.
Seurakunnat eri puolilla Suomea järjestävät kerran–pari vuodessa yleisiä Kastepäiviä, jolloin yhdessä kastetapahtumassa kastetaan useita lapsia pitkin päivää. Kastepäivä on helppo ja vaivaton tapa hoitaa lapsesi kastaminen – saat seurakunnalta miljöön kauniin kastejuhlan järjestämiseen, ja seurakunta tarjoaa myös kakkukahvit perheellesi ja läheisillesi. Kastepäivään voit tuoda kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen. Kastepäivistä saat tarkempaa tietoa oman seurakuntasi nettisivuilta tai kirkkoherranvirastosta. Jos omassa seurakunnassasi ei ole vielä Kastepäivää, voit ehdottaa sellaisen järjestämistä. Seurakunnat pyrkivät toteuttamaan vanhempien toiveita parhaansa mukaan.
Kyllä. Kastepappia varatessa voi toivoa pappia, joka hallitsee perheen kieliä, mutta kielitaitoista pappia ei välttämättä ole saatavilla. Kastetoimituksessa kastettavan perheenjäsenet tai läheiset voivat lukea esimerkiksi raamatuntekstejä tai rukouksia eri kielillä.
Lähtökohtaisesti suomi, ruotsi ja englanti ovat kieliä, joita suuri osa papeista pystyy käyttämään. Jos toivot kastetta muilla kuin kotimaisilla kielillä, kerro toiveestasi seurakunnallesi kasteaikaa varatessa.
Kastetoimitus sisältää varsinaisen kastamisen lisäksi rukousta, laulua ja raamatunlukua. Perheillä voi olla erilaisia perinteitä sen suhteen, mitä kaikkea muuta ristiäisjuhlat kastetoimituksen ohella sisältävät. Usein ristiäisiin kuuluu kakkukahvit tai vastaava tarjoilu. Ristiäisistä voi tehdä perheen oman näköisen juhlan esimerkiksi puheiden, musiikkiesitysten tai muun ohjelman kautta.
Ristiäisiin voi kutsua keitä itse haluaa. Useimmiten kummien lisäksi paikalla on lapsen isovanhemmat ja muita sukulaisia. Kasteella täytyy olla vähintään kaksi todistajaa, joten jos kummit eivät pääse paikalle, läsnäolijoista kaksi merkitään kasteen todistajiksi.
Ristiäisistä voi tehdä täysin oman perheen näköiset. Ei ole olemassa mitään tiettyä ristiäisetikettiä, jonka mukaan ristiäiset pitäisi toteuttaa. Ristiäisistä kannattaa tehdä juuri niin arkiset tai juhlavat, kuin itsestä tuntuu.
Kasteen yhteydessä voidaan aivan hyvin toimittaa myös avioliittoon vihkiminen. Avioliiton esteiden tutkinta täytyy kuitenkin hoitaa ennakkoon. Papilta saa apua tilanteen suunnitteluun. Tilaisuus rakennetaan normaalia vihkimisen kaavaa soveltaen. Kastetilaisuuden yhteydessä voidaan myös vanhempien aiemmin solmittu avioliitto siunata.
Kastetoimitus ei maksa mitään. Ristiäisjuhlista voi tehdä pienimuotoiset ja esimerkiksi koristeluissa ja tarjoiluissa voi usein joustaa, mikäli budjetti tulee vastaan. Tarjoilut voi järjestää nyyttärimeiningillä ja ristiäisjuhlat voi pitää maksutta esimerkiksi omassa kodissa, isovanhempien luona tai kirkon tiloissa. Monet seurakunnat järjestävät myös yleisiä kastetapahtumia kerran–pari vuodessa, jolloin seurakunta tarjoaa kakkukahvit tms. kastettavien perheelle ja läheisille kastetoimituksen jälkeen. Netin keskustelupalstoilta ja sosiaalisen median vertaisryhmistä voi löytää hyviä vinkkejä pienen budjetin ristiäisten järjestämiseen.
Kastetoimitus ei maksa mitään, ja seurakunnan kastepappi tulee kotiin ilmaiseksi. Vauva voidaan myös kastaa kirkossa tai messun yhteydessä. Kannattaa kysyä seurakunnastasi mahdollisuutta käyttää seurakunnan tiloja ristiäisiin. Useimmissa seurakunnissa tiloja voi käyttää maksutta kirkollisten toimitusten yhteydessä. Kannattaa olla kotiseurakuntaasi yhteydessä tällaisessa tilanteessa, niin seurakunta tekee parhaansa, jotta ristiäiset saataisiin järjestettyä.
Kastetoimituksen yhteydessä vauvalla on usein valkoinen kastepuku, jota kutsutaan kastemekoksi. Aina kastepukua ei ole saatavilla, ja vauva voi vapaasti olla myös muissa, tavallisissakin, vaatteissa.
Kastemekko voi löytyä vanhemmilta, isovanhemmilta tai muilta sukulaisilta. Kannattaa kysellä läheisiltä, mistä he ovat saaneet kastepuvun vauvansa ristiäisiin. Jos kastepukua ei löydy omasta takaa, voi seurakunnalta kysyä mahdollisuutta lainata kastepukua. Kastepuku ei kuitenkaan ole välttämättömyys – vauva voi olla missä tahansa vaatteissa kastetilaisuudessa.
Kuka vain voi pitää vauvaa sylissään kastetoimituksessa. Usein vauva on tietyn kummin sylissä koko kastetoimituksen ajan. Tämä liittyy ajatukseen sylikummista, mutta mitään sääntöä tai ohjetta tähän ei ole, jota vanhempien tarvitsisi noudattaa. Syliä voi myös vaihtaa, mikäli se tuntuu vauvan kannalta parhaalta. Tärkeintä on edetä vauvan ehdoilla.
Kaste ei mene pilalle, jos vauva itkee. Kaste etenee vauvan ehdoilla, ja yleensä ennakointi auttaa tekemään kastetoimituksesta mahdollisimman mukavan vauvalle. Kannattaa pyrkiä syöttämään vauva ja vaihtamaan vaippa hetkeä ennen tilaisuutta. Usein vauvalle tulee hiki kastetilaisuudessa. Siksi kastepuvun alle ei kannata pukea paljoa vaatetta, useimmille vauvoille lyhythihainen body riittää. Vauvaa voi hyvin hyssyttää pystyasennossa seremonian ajan, ja hän voi olla vanhemman sylissä, jos ei viihdy muualla.
Itku ei lähtökohtaisesti haittaa, mutta jos se vaivaa vanhempia, voidaan kastetoimitus myös keskeyttää hetkeksi tai aloittaa hieman myöhässä. Vauvan rytmit eivät mene aina yksiin aikuisten aikataulujen kanssa, joten jousto aikatauluissa voi tulla tarpeeseen.
Sitten vain vaippa vaihtoon, toimitus jatkuu sen jälkeen.
Jos se on sinulle luontevaa ja vauva sitä tarvitsee, niin tottakai voit. Vauva kannattaa myös imettää ennen kastetoimituksen alkua, niin voit rauhassa itsekin keskittyä kastehetkeen.
Jos vauva on kovin sairas, eikä tunnu mielekkäältä järjestää ristiäisiä, voi ristiäiset hyvin siirtää myöhempään ajankohtaan. Kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan, ja joskus kastejärjestelyihin joudutaan tekemään viime hetken muutoksia.
Vuoden 2019 alussa astui voimaan uusi nimilaki, jonka mukaan lapsella voi olla neljä etunimeä. Lapselle voi antaa siis yhdestä neljään etunimeä. Lisätietoja nimilaista löydät täältä.
Jos lapsen nimeä ilmoitettaessa vanhemmilla on yhteinen sukunimi, lapsi saa aina vanhempiensa yhteisen sukunimen. Sen sijaan henkilökohtaiseen käyttöön yhteisen sukunimen edelle otettu sukunimi ei voi siirtyä lapselle. Vuoden 2019 alussa astui voimaan uusi nimilaki, jonka mukaan myös lapselle voi antaa vanhempien yhteisen sukunimiyhdistelmän.
Jos keskenään avioliitossa olevilla vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, saavat vanhemmat valita, kumman vanhemman sukunimen lapsi saa, vai halutaanko yhdistelmänimi. Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, ja isyys on vahvistettu, lapsen vanhemmat voivat valita kumman vanhemman sukunimen lapsi saa. Lapsi saa äidin sukunimen, jos isyyttä ei ole vahvistettu sillä hetkellä, kun lapsi ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. Lapsen sukunimi voidaan isyyden vahvistamisen jälkeen muuttaa isän sukunimeksi.
Lapsen sukunimeksi voidaan myös valita vanhemman tai isovanhemman nimestä tai näiden molempien nimistä muodostettu sukunimi tai sukunimiyhdistelmä, jos vanhemmalla on kansalaisuutensa, avioliittonsa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon, ja vanhempien ilmoittama sukunimi vastaa tässä valtiossa noudatettua nimikäytäntöä. Lisätietoja nimilaista löydät täältä.
Jos et ole varma nimen sopivuudesta, kannattaa ensimmäisenä tarkistaa, kuinka paljon samannimisiä löytyy. Jos muita samannimisiä löytyy, on nimi luultavasti ok.
Jos epäröit, hyväksytäänkö lapsellesi ajateltu nimi, tarkista nimen kriteerit etu- ja sukunimilaista
On ok. Kunhan nimi on nimilain mukainen nimi, ei mitään estettä sukupuolineutraalille nimelle ole.
Nimipäiväkalenterien lisäksi erilaiset nimikirjat ovat hyviä lähteitä nimien kartoittamiseksi. Moni tutkii myös omasta suvusta löytyviä nimiä. Voit pohtia, haluatko lapsellesi suomalaisen vai kansainvälisen nimen tai pidätkö mieluummin perinteisistä nimistä kuin moderneista. Sosiaalisesta mediasta löytyy monia vertaisryhmiä, joissa voi pohtia nimiä yhdessä muiden vanhempien kanssa.
Lapsen nimen voi kertoa muille juuri silloin kuin haluaa. Jotkut haluavat pitää lapsen nimen yllätyksenä kastetoimitukseen asti, toiset taas kertovat nimen läheisille jo ennen lapsen syntymää. Tähän ei ole mitään erityistä sääntöä, jota tulisi noudattaa.
Jos samaa nimeä on riittävän paljon käytössä, se todennäköisesti käy. Maistraatti voi hyväksyä ulkomaalaisen nimen esimerkiksi silloin, kun perheellä on yhteys valtioon, jonka nimikäytäntöä etunimi vastaa. Voit katso lisää etu- ja sukunimilaista.
Kastettavalla täytyy olla vähintään yksi Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva kummi, joka on konfirmoitu. Kummien määrälle ei ole ylärajaa. Lisäksi kummeina voi olla henkilöitä, jotka kuuluvat kirkkomme kasteen hyväksyvään kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan. Lisätietoja kummiudesta löydät täältä.
Kummiksi voi pyytää kenet tahansa, joka on käynyt rippikoulun ja on konfirmoitu. Iällä ei siis ole merkitystä kummiudessa – esimerkiksi lapsen isovanhempi tai rippikoulun käynyt sisarus tai serkku voi toimia kummina.
Kyllä onnistuu, jos kummi kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai kirkkoon, jossa on käytössä lapsikaste (esimerkiksi ortodoksinen tai katolinen kirkko). On hyvä muistaa, että kastettava tarvitsee ainakin yhden kummin, joka on evankelis-luterilaisen kirkon (tai niin sanotun Porvoon yhteisön jäsenkirkon) kastettu ja konfirmoitu jäsen. Ulkomaalaiselta kummilta tarvitaan rekisteröintiä varten nimen lisäksi syntymäaika, kotiseurakunnan nimi, uskontokunta, paikkakunta ja maa.
Yleensä kummi osallistuu vauvan siunaamiseen vanhempien kanssa laittamalla kätensä vauvan pään päälle. Kummi pitää usein myös vauvaa sylissä kastetoimituksen ajan. Kummi voi myös lukea raamatuntekstejä, rukouksia, soittaa jotain instrumenttia, auttaa järjestelyissä tai pitää vaikka puheen. Mitään tarkkaa etikettiä kummin tehtäville ristiäisissä ei ole.
Usein lapsen vanhemmat toivovat, että kummilla ja kummilapsella olisi mahdollisuus viettää aikaa yhdessä. Kummilapsen kanssa voi vaikkapa käydä leikkipuistossa, metsäretkellä, elokuvissa tai jääkiekkopelissä. Kummilapsen voi pyytää yökylään tai hänen kanssaan voi viettää kummilapsi päättää -päivän, jolloin tehdään juuri sitä, mitä kummilapsi toivoo. Seurakunnat järjestävät myös erilaista leiri- ja retkitoimintaa kummeille ja kummilapsille. Kumminkaa.fi-sivulle on kerätty hyviä vinkkejä kummeille.
Kummin löytäminen voi olla haastavaa, jos lähipiirissä ei ole kirkkoon kuuluvia henkilöitä tai sopivia kummiehdokkaita ei muuten vain ole. Jos kummiehdokas ei kuulu kirkkoon, voi hänen kanssaan keskustella kirkkoon liittymisen mahdollisuudesta. Jos tämä ei onnistu, eikä kummia tunnu muutenkaan löytyvän, kannattaa kertoa tilanteesta kastavalle papille. Seurakunta auttaa parhaansa mukaan löytämään ratkaisun kummin saamiseksi.
Kummin valinta ei aina ole helppo, ja onkin monia eri kysymyksiä, joita kummin valinnassa voi pohtia. Voit lähestyä asiaa lapsen näkökulmasta: kuka olisi sopiva kummi juuri meidän lapsellemme ja olisi luontevasti läsnä lapsen ja koko perheen elämässä myös pidemmälle tulevaisuudessa? Jotkut tekevät rajauksen, että pyytävät kummeiksi vain sukulaisia ja toiset taas ajattelevat, että pyytävät kummeiksi muita kuin sukulaisia. Kummien määrällä ei ole ylärajaa. Mikäli hyviä kummiehdokkaita on useampia, ei mikään estä pyytämästä lapselleen monta kummia.
Aikuiskasteen kohdalla kummiuteen pätevät samat periaatteet kuin lapsenkin kohdalla eli kastettavalla tulee olla kaksi kirkkoon kuuluvaa konfirmoitua kummia. Kirkkoherran luvalla yksi kummi riittää.
Voit huoletta ilmoittautua riparille riippumatta siitä, kuulutko kirkkoon vai et. Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos ilmoittaudut sellaiselle riparille, johon kuuluu leirijakso, saattaa osassa seurakuntia leirimaksun suuruus olla suurempi kirkkoon kuulumattomilla kuin kirkkoon kuuluvilla. Jos haluat kuitenkin liittyä kirkkoon ennen riparia, voit sopia asiasta rippikoulupapin kanssa. Kastamattomuudesta ja kirkkoon kuulumattomuudesta on hyvä mainita rippikouluun ilmoittautumisen yhteydessä.
Kasteesta voit keskustella perheesi ja rippikoulua ohjaavan papin kanssa. Sinut voidaan kastaa mahdollisesti jo rippikoulun alkuvaiheessa, leirijaksolla tai leirin jälkeen ennen konfirmaatiota.
Lasten, nuorten ja aikuisten kaste sisältää pitkälti samoja asioita kuin vauvan kaste – rukousta, laulua, raamatunlukua ja tietenkin itse kasteen.
Kyllä vain. Luterilaisessa kirkossa on käytössä niin sanottu valelukaste eli pappi valelee vettä kolme kertaa kastettavan päähän tai otsaan ja lausuu: ”Minä kastan sinut Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”
Jos sinut on aiemmin kastettu, riittää kun täytät kirkkoonliittymiskaavakkeen. Mikäli sinua ei ole kastettu, ja olet yli 15-vuotias, ole yhteydessä kotiseurakuntaasi ja sovi aikuisrippikoulun käymisestä. Kaikki 15 vuotta täyttäneet osallistuvat aikuisrippikouluun ennen kastetta. Aikuisrippikoulun kesto on 20 tuntia ja on useita tapoja käydä aikuisrippikoulu, kuten yksityisesti tai ryhmämuotoisena. Nykyään aikuisrippikoulun voi monissa seurakunnissa käydä myös suurimmalta osin verkon kautta.
Lasten, nuorten ja aikuisten kaste sisältää pitkälle samoja asioita – rukousta, laulua, raamatunlukua ja tietenkin itse kasteen.
Upotuskasteelle ei ole mitään periaatteellista estettä, vaikkei se yleinen tapa olekaan evankelis-luterilaisessa kirkossa. Ole yhteydessä kotiseurakuntaasi ja sovi papin kanssa käytännön järjestelyistä.
Aikuiskasteen kohdalla kummiuteen pätevät samat periaatteet kuin lapsenkin kohdalla eli kastettavalla tulee olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva konfirmoitu kummi.
Kummiksi voit pyytää kenet tahansa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan konfirmoidun henkilön. Mieti, löytyykö sinulta läheisiä ystäviä tai sukulaisia, joita voisit pyytää kummiksesi. Jos sinun on vaikea löytää kummia lähipiiristäsi, ole yhteydessä seurakuntaasi. Seurakunta auttaa parhaansa mukaan tällaisissa tilanteissa etsimään sopivia kummiehdokkaita.
Kyllä voitte. Riittää, että toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon, jotta lapsen voi kastaa. Lapsen huoltajien pitää kuitenkin olla yksimielisiä kastamisesta.
Jos sinut on aiemmin kastettu, riittää kun täytät kirkkoonliittymiskaavakkeen linkki. Mikäli sinua ei ole kastettu ja olet yli 15-vuotias, ole yhteydessä kotiseurakuntaasi ja sovi aikuisrippikoulun käymisestä. Kaikki 15 vuotta täyttäneet osallistuvat aikuisrippikouluun ennen kastetta. Aikuisrippikoulun kesto on 20 tuntia, ja on useita tapoja käydä aikuisrippikoulu, kuten yksityisesti tai ryhmämuotoisena. Nykyään aikuisrippikoulun voi monissa seurakunnissa käydä myös suurimmalta osin verkon kautta.
Olet sen seurakunnan jäsen, jonka alueella kotisi sijaitsee. Tällä sivulla voit tarkistaa, mitkä seurakunnat toimivat alueellasi >
Kasteen jälkeen kastetusta tulee evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Kastettu ja konfirmoitu kirkon jäsen voi toimia kummina ja käydä itsenäisesti ehtoollisella. Kirkon jäsen voi myös mennä naimisiin kirkossa. 18 vuotta täyttänyt kirkon jäsen voi asettua ehdolle seurakuntavaaleissa ja 16 vuotta täyttänyt kirkon jäsen voi äänestää seurakuntavaaleissa. Kirkon jäsen maksaa kirkollisveroa ja osallistuu näin oman seurakuntansa toiminnan tukemiseen.
Voit olla yhteydessä tuttuun pappiin tai kysyä asiaa kotiseurakunnasta. Piispojen mukaan lapsen ja perheen puolesta voi tässä tilanteissa rukoilla. Rukous ei kuitenkaan korvaa kastetta. Voit katsoa lisää täältä.
Lapsille ja perheille on seurakunnissa monenlaista toimintaa, kuten päiväkerhoja, perhekerhoja, kuorotoimintaa, muskareita, leiri- ja retkitoimintaa ja erilaisia tapahtumia. Lapset ovat tervetulleita myös tavallisiin jumalanpalveluksiin, jotka ovat usein sunnuntaisin klo 10. Kannattaa tutustua kotiseurakuntasi tai muiden lähellä olevien seurakuntien nettisivuihin, joilla kerrotaan kirkon palveluista ja tulevista tapahtumista tarkemmin.
Seurakuntien yhteystiedot
Kirkko tarjoaa keskusteluapua ja henkistä tukea eri elämäntilanteissa, kuten vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Papeilla on erityisen tiukka vaitiolovelvollisuus, joten heidän kanssaan voi keskustella täysin luottamuksellisesti vaikeistakin asioista. Seurakunnat tarjoavat myös maksutonta pariterapiaa perheasiainneuvottelukeskuksissa. Seurakunnissa on perhekerhoja ja muita vanhempien vertaisryhmiä, joissa voit tavata samassa elämänvaiheessa olevia ja saada vertaistukea sekä uusia ystäviä. Useissa seurakunnissa järjestetään myös muskareita ja muita lasten kerhoja. Diakoniatyö tarjoaa apua ja tukea erilaisissa vaikeissa elämäntilanteissa.
Apua ihmissuhteisiin
Kirkon keskusteluapua (chat, puhelin, sähköposti ja kirje)
Kirkko on kaikenlaisia perheitä varten. Lähtökohtaisesti kaikki seurakunnan toiminta on kaikenikäisille, siten myös perheille avointa. Oman seurakuntasi tapahtumat ja tilaisuudet löydät oman seurakunnan nettisivuilta, kirkon portinpielen ilmoitustaulusta tai oman seurakunnan lehdestä.
Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus pidetään useimmissa kirkoissa sunnuntaisin klo 10. Näiden lisäksi kirkoissa järjestetään konsertteja, kerhoja ja muita erityisesti perheille suunnattuja tapahtumia, joihin voit osallistua. Käy kokeilemassa erilaisia tapahtumia, niin löydät omasi!
Kiitos palautteestasi!
Varaa aika ristiäisille ja kysy tarkempia tietoja juhlan järjestämisestä omasta paikallisseurakunnastasi.