Naimisiin ulkomailla

hääparin kädet, morsian ja sulhanen.
Haluatteko ulkomailla naimisiin? Haluatte sanoa papin edessä tahdon? Saatte kirkollisen vihkimisen, jos ainakin toinen teistä on käynyt rippikoulun, on konfirmoitu ja kuuluu edelleen kirkkoon. Lisäksi toisen teistä olisi kuuluttava ainakin johonkin kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan.

Useissa maissa siviilivihkiminen on ainoa juridinen avioliiton solmimistapa. Tällaisessa tilanteessa vihkiparilla on mahdollisuus pyytää kirkollinen avioliiton siunaus. Ensin siis mennään juridisesti naimisiin ja sitten pappi pyydetään itse juhlaseremoniaan siunaamaan liitto.

Siunauksen voi toimittaa kuka tahansa kirkkomme pappi, sillä kirkollinen siunaus ei ole juridinen toimenpide. Siihen ei tarvita erillistä vihkilupaa. Avioliiton siunaaminen on hyvin samanlainen tilaisuus kuin kirkollinen vihkiminen. Merkittävin ero on kysymysten sanamuodossa. 

Hääparin muistilista

Ala suunnitella häitä ajoissa, noin 6-12 kuukautta ennen ajankohtaa.

Siirtolaispappiin tai siviiliviranomaiseen on hyvä olla hyvissä ajoin yhteydessä. Jokaisella kirkkomme papilla on oikeus vihkiä Suomessa, mutta ulkomailla voivat vihkiä vain erillisen luvan saaneet papit.

Opetus -ja kulttuuriministeriö on myöntänyt osalle siirtolais- ja turistipapeista vihkimisoikeuden asemapaikassaan. Näissä maissa avioliitto on siis mahdollista solmia Suomen lain mukaan Suomen viranomaisen edessä.

Ulkomailla on mahdollista mennä naimisiin myös ulkomaan viranomaisen edessä. Osa ulkosuomalaispapeista voi toimittaa tälläisiä vihkimyksiä. Ks. alla kohdat 3 ja 5.

Esteettömyystodistus on hankittava hyvissä ajoin.

Menettepä naimisiin missä tahansa, vihkimisen edellytyksenä on aina avioliiton esteiden tutkinta. Suomessa esteettömyystodistusta voi hakea joko kotiseurakunnasta tai maistraatista.

Suomessa esteettömyystodistuksen saa yleensä käteensä viikossa. Se on voimassa neljä kuukautta. Ulkomaan viranomaisen suorittama avioliiton esteiden tutkinta voi kestää useita viikkoja. Aikaa on siis syytä varata riittävästi.

Vihkimisessä, jonka toimittaa ulkomaisen kirkon pappi tai siviiliviranomainen, avioliiton esteiden tutkinta ja vihkiminen suoritetaan sen maan lakien ja määräysten mukaisesti.

Ulkomaan viranomaisen suorittamaa avioliiton esteiden tutkintaa ja vihkimistä varten Suomen kansalainen tarvitsee yleensä myös omalta rekisteriviranomaiseltaan (seurakunta tai maistraatti) esteettömyystodistuksen. Tämä todistus on kuusikielinen.

Avioliiton rekisteröinti

Avioliitto rekisteröidään Suomessa toimittamalla vihkitodistus rekisteriviranomaiselle. Rekisteriviranomaisia ovat seurakuntien kirkkoherranvirastot ja maistraatit.

Joissakin tapauksissa rekisteriviranomainen voi vaatia myös oikeaksi todistetun käännöksen vihkitodistuksesta.

Ole siis yhteydessä kirkkoherranvirastoon tai maistraattiin jo ennen matkaa, jotta tiedätte, mitä papereita tarvitsee avioliiton rekisteröimistä varten Suomessa.

Vasta kun kohdat 2-3 on tehty, voit turvallisin  mielin lyödä lukkoon matkustuspäivät!

Vihkiminen Suomen lakien mukaan Suomen viranomaisen edessä

  • Ulkomailla Suomen kansalainen voi solmia avioliiton Suomen lakien mukaan ja Suomen viranomaisen edessä vain kirkollisena vihkimisenä.
  • Vihkijänä toimii tällöin suomalainen pappi, jolle opetusministeriö on myöntänyt vihkiluvan kyseisessä maassa. Vihkiparin kannalta tämä tapa on täysin samanlainen kuin kirkollinen vihkiminen Suomessa, vain paikka on Suomen rajojen ulkopuolella.
  • Esteettömyystodistus haetaan joko omasta kotiseurakunnasta tai maistraatista ja viedään vihkimisen toimittavalle papille. Vihkimisen jälkeen pappi toimittaa vihkimistodistuksen rekisteriviranomaiselle ja avioliitto rekisteröityy normaalisti.

Pohjoismaissa: Suomen viranomaisen antamalla esteettömyystodistuksella kyseisen maan lakien mukaan ja viranomaisen edessä

  • Kaikissa Pohjoismaissa Suomen kansalaiset voivat solmia avioliiton Suomessa suoritetun avioliiton esteiden tutkinnan perusteella.
  • Vihkijänä toimii kyseisen maan pappi tai vihkioikeuden omaava siviiliviranomainen. Vihkiminen tapahtuu tällöin kyseisen maan lakien mukaan.

 

Muissa maissa

Suomen kansalainen voi solmia avioliiton ulkomailla kyseisen maan lakien ja määräysten mukaisesti. Vihkijänä toimii tällöin kyseisen maan kirkkokunnan pappi tai siviiliviranomainen, jolla on vihkimisoikeus.

Myös avioliiton esteiden tutkinta tapahtuu asianomaisen maan lakien ja määräysten mukaan. Vihkiparin on itse huolehdittava avioliiton rekisteröimisestä Suomessa.

Joillakin suomalaispapeilla (lähinnä Australiassa ja Yhdysvalloissa) voi olla paikallinen vihkioikeus.

Suomessa pääsee kirkossa ilmaiseksi naimisiin. Ulkomailla yleisenä käytäntönä on, että kirkolliset toimitukset maksavat. Näin on siksi myös ulkosuomalaisseurakunnissa.

Yleensä ulkosuomalaiset seurakunnat toivovat papin ja kanttorin paikallisten matkakulujen korvausta tai lahjoitusta, jolla katetaan muita mahdollisia kuluja.

Kirkkotilastakin saatetaan periä vuokraa.

Puhu siis etukäteen kustannuksista ulkosuomalaispapin kanssa.

Avioliitto pitää aina rekisteröidä, jotta se on laillinen.

  • Kun Suomen kansalaiset solmivat avioliiton ulkomaan viranomaisen edessä, saa se lainvoiman Suomessa vasta, kun se on rekisteröity Suomessa.
  • Vihkimisen jälkeen vihkiparin on toimitettava tarvittavat rekisteröintiasiakirjat rekisteriviranomaiselle.
  • Rekisteröikää lainvoimainen avioliittotodistus Suomessa maistraattiin, jos avioliitto on solmittu muun kuin Suomen avioliittolain mukaisesti.

Maistraatit SuomessaLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Naimisiin Ruotsissa tai Pohjoismaissa

Ruotsista avioliitot rekisteröityvät automaattisesti Suomeen maiden viranomaisten tekemän yhteistyösopimuksen perusteella. Muissa Pohjoismaissa suoritettujen vihkimisten rekisteröitymisestä Suomeen täytyy vihkiparin huolehtia itse.

Rekisteriviranomaisia ovat kirkkoherranvirastot ja maistraatit

Avioliitto rekisteröidään Suomessa toimittamalla vihkitodistus rekisteriviranomaiselle. Rekisteriviranomaisina toimivat seurakuntien kirkkoherranvirastot ja maistraatit.

Joissakin tapauksissa rekisteriviranomainen voi vaatia myös oikeaksi todistetun käännöksen vihkitodistuksesta.

Rekisteriviranomaiseen kannattaa olla yhteydessä jo ennen matkaa, jotta tietää mitä papereita tarvitsee avioliiton rekisteröimistä varten Suomessa.

Rekisteröinnin voi hoitaa jo matkan aikana edustustossa

Rekisteröinnin voi hoitaa myös jo matkan aikana Suomen edustustossa. Tuolloin tulee toimittaa edustustoon:

  • Alkuperäinen ja asuinmaassa virallisesti laillistettu avioliittotodistus tai virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös
  • Virallisen kääntäjän kääntämä avioliittotodistus, joko suomeksi tai ruotsiksi.
  • Lomake ” Ilmoitus ulkomailla vihitystä Suomen kansalaisesta ”
  • Mikäli sukunimi on muuttunut avioliiton yhteydessä, on suositeltavaa liittää lomake ”Sukunimen valinta vihkimisen yhteydessä” mukaan.

Suomen edustustot ulkomailla

Pappien vihkioikeudet ulkomailla

Evankelis-luterilaisen kirkon papit Suomessa voivat saada erilaisia vihkimisoikeuksia ulkomailla

Pappi voi vihkiä avioliittoon vain siinä maassa, missä hän työskentelee, eikä hänellä ole oikeutta vihkiä Suomen lakien mukaan. Ulkomailla pappi toimii ulkomaisena viranomaisena vihkimyksissä. Hääpari vastaa itse avioliiton rekisteröinnistä Suomessa.

Papilla on vain Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä vihkimisoikeus maassa, jossa hän työskentelee pappina. Pappi voi suorittaa vihkimyksiä vain Suomen lakien mukaisesti ja toimii Suomen viranomaisena ulkomailla. Vihkipappi hoitaa avioliiton rekisteröinnin Suomessa.

Nämä papit ovat saaneet vihkimisoikeuden ulkomailla opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

(Huom! Turistipapit toimivat vain talvikaudella):

Espanja, Aurinkorannikko: Jarmo Karjalainen, johtava pappi

Norja: Anssi Elenius, Norjan suomalainen pappi

Saksa: Katri Oldendorff, pohjoisen alueen suomalainen pappi

Saksa: Hanna Savukoski, lounaisen alueen suomalainen pappi

Saksa: Anna-Maari Tölle, läntisen alueen suomalainen pappi

Yhdysvallat: Tiina Talvitie, pastori

Yhdysvallat: Jarmo Tarkki, siirtolaispappi, sähköpostiosoite ext-jarmo.tarkki@evl.fi

Papilla voi olla sekä paikallinen vihkimisoikeus että vihkimisoikeus omalla sijoituspaikallaan. Tällöin papille on myönnetty vihkimisoikeus sekä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämänä omalla sijoituspaikallaan että paikallisena vihkimysviranomaisena. Tällöin pappi voi toimia joko suomalaisena viranomaisena tai ulkomaisena viranomaisena. Pappi ja aviopari sopivat yhdessä, kumpi vaihtoehto valitaan.

Takaisin sivun alkuun