Kirkon hallitusohjelmatavoitteet 2027–2031

Kolme hallitusohjelmatavoitettamme

Suomen evankelis-luterilainen kirkko osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusohjelmavaikuttamiseen omasta tehtävästään ja arvopohjastaan käsin. Tavoitteet nousevat myös siitä tiedosta ja kokemuksesta, jota kirkolle kertyy ihmisten elämästä ja yhteisöjen arjesta eri puolilla Suomea.

Tavoitteiden lähtökohtana on vastuu ihmisarvon, yhteisen hyvän, oikeudenmukaisuuden ja toimivan yhteiskunnan edistämisestä. 

Tavoite 1: Uskonnonvapaus on turvattu osana toimivaa kansalaisyhteiskuntaa

Uskonnonvapaus on yksi perusoikeuksista. Se turvaa yksilön oikeutta vakaumukseen ja uskonnon harjoittamiseen myös julkisessa tilassa. Uskonnolliset yhteisöt ovat osa toimivaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa rakennetaan luottamusta, merkityksiä ja keskinäistä ymmärrystä.

Piirroskuva erivärisistä ihmishahmoista.

Suomalaisessa yhteiskunnassa uskonnonvapauden toteutuminen kytkeytyy siihen, miten yhteiskunta kykenee elämään moninaisuuden kanssa ja vahvistamaan ihmisten välistä luottamusta myös epävarmuuden ja muutosten keskellä.

Uskonnonvapauden turvaamisessa ei ole kyse vain yksittäisistä oikeudellisista kysymyksistä, vaan yhteisestä tulevaisuuden näystä: millaista yhteiskuntaa rakennamme ja keitä pidämme sen täysivaltaisina toimijoina.

Tämä tavoite kokoaa yhteen ne keskeiset keinot, joilla uskonnonvapaus turvataan osana toimivaa kansalaisyhteiskuntaa, yhteiskunnan resilienssiä vahvistetaan, ja globaalia vastuuta edistetään.

  • Hallitus turvaa sen, että yleissivistävä koulu antaa kaikille riittävät valmiudet uskontojen tuntemukseen, ja että opetus tapahtuu positiivisen uskonnonvapauden ilmapiirissä, jossa oppijan oma uskonto otetaan huomioon.
  • Hallitus ohjaa viranomaisia kiinnittämään erityistä huomiota uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen sekä puuttumaan niihin kohdistuvaan vihapuheeseen ja häirintään. 

  • Hallitus vahvistaa viranomaisten ja uskonnollisten yhteisöjen yhteistyötä varautumisessa, kriisitilanteissa ja niiden jälkihoidossa. 
  • Hallitus varmistaa toimivat yhteistyön muodot kirkon ja muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa sosiaali- ja terveyspalveluja koskevassa sääntelyssä osana kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, mielenterveyden ja eksistentiaalisen tuen vahvistamista. 

  • Hallitus sitoutuu pitkäjänteisesti siihen, että kehitysyhteistyömäärärahoja kasvatetaan kohti 0,7 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite toteutetaan lahjamuotoisen rahoituksen ja alijäämäneutraalien sijoitusten yhdistelmällä. Samalla turvataan kehitysyhteistyötä toteuttavien kansalaisjärjestöjen, myös uskopohjaisten toimijoiden, rahoituksen ennakoitavuus ja jatkuvuus.
  • Hallitus vahvistaa globaalia oikeudenmukaisuutta edistävien järjestöjen taloudellisia resursseja säätämällä lahjoitusvähennysoikeuden pysyväksi ja ulottamalla sen kaikkiin varainkeräysluvan saaneisiin yleishyödyllisiin yhdistyksiin ja säätiöihin. 

Tavoite 2: Oikeus ihmisarvoiseen elämään on turvattu koko elämänkaaren ajan

Oikeus ihmisarvoiseen elämään toteutuu arjessa siinä, miten ihmiset pärjäävät elämän eri vaiheissa ja millaista tukea he saavat silloin, kun omat voimavarat eivät riitä. Kyse ei ole vain yksittäisistä palveluista tai etuuksista. Kyse on kokonaisuudesta, jossa lainsäädäntö takaa, suojelee ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista ja näin luo mahdollisuuksia jokaisen elää turvattua elämää. 

Isä ja lapsi pöydän ääressä. Isällä edessään laskupino.

Suomessa hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen haaste on, kuinka oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti tuki tavoittaa ihmiset eri elämäntilanteissa.

Lapsiperheköyhyys, nuorten mielenterveyden haasteet ja yksinäisyys eri ikäryhmissä, työn murros ja ikääntyneiden yhteiskunta edellyttävät ratkaisuja, jotka ulottuvat yli hallinnollisten rajojen ja hallituskausien ja vahvistavat yhteiskunnan kykyä huolehtia kaikista jäsenistään. Kaikkiin näihin vaikuttavat myös digitalisaation ja tekoälyn tuomat uudet haasteet.

Tämä tavoite kokoaa ne keskeiset toimet, joilla oikeus ihmisarvoiseen elämään turvataan koko elämänkaaren ajan, ja joilla vahvistetaan yhteiskunnan kestävyyttä muuttuvissa olosuhteissa.

  • Hallitus palauttaa yksilökohtaisen harkinnan mahdollisuuden sekä indeksikorotukset kaikkeen sosiaaliturvaan, jotta sosiaalietuudet ja perusturva vastaavat arjen kustannuksia ja tarpeita. 
  • Hallitus sovittaa yhteen työttömyysturvan ja omaishoidon etuusjärjestelmää siten, että vammaisten lasten vanhemmilla on mahdollisuus vahvistaa toimeentuloaan osa-aikatyöllä. 

  • Hallitus vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa siten, että se turvaa riittävät ammattilaisresurssit ennaltaehkäisevään ja matalan kynnyksen psykososiaaliseen tukeen nuorten omissa toimintaympäristöissä, kuten kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla, ja hyödyntää myös järjestöjen ja seurakuntien osaamista ja läsnäoloa.
  • Hallitus vahvistaa nuorten osallisuutta ja yhdenvertaista tulevaisuutta. Se turvaa vähintään toisen asteen koulutuksen myös syrjäytymisvaarassa oleville nuorille, kehittää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja velvoittaa kunnat ja hyvinvointialueet ehkäisemään yksinäisyyttä.

  • Hallitus selkeyttää lainsäädäntöä siten, että tosiasiallisesti työkyvyttömät työttömät saavat oikea-aikaisesti heille kuuluvat etuudet ja kuntoutuspalvelut sekä sovittaa yhteen työttömyysturvan ja palkkatyön etuusjärjestelmää siten, että työhön palaaminen ja osa-aikatyön vastaanottaminen on kannattavaa.
  • Hallitus kitkee työperäisen hyväksikäytön sekä avaa reilun väylän työn kautta oleskelulupaan myös paperittomille.

  • Hallitus vahvistaa ikääntyneiden oikeutta ihmisarvoiseen elämään ja osallisuuteen varmistamalla palvelutarpeen asianmukaisen arvioinnin, riittävän kotihoidon sekä turvalliset ja pysyvät hoito- ja asumisratkaisut lähellä kotia.
  • Hallitus rakentaa edellytykset saattohoidolle lainsäädännöllä ja tukemalla monitoimijaista yhteistyötä, jossa kunnat, hyvinvointialueet, seurakunnat ja järjestöt toimivat yhdessä laadukkaasti koko maassa.

Tavoite 3: Kirkon hoitamat julkiset tehtävät osana yhteiskunnan perusrakenteita on turvattu

Kirkon hoitamat yhteiskunnalliset tehtävät perustuvat lainsäädäntöön ja pitkäaikaiseen työnjakoon, jossa vastuut on jaettu julkisen vallan ja kirkon välillä. Hautaustoimi, kulttuuriperinnön ylläpitäminen ja väestökirjanpito ovat osa yhteiskunnan perusrakenteita, jotka palvelevat kaikkia kansalaisia. 

Nainen laskee uurnan hautausmaalla.

Näiden tehtävien hoitaminen edellyttää rakenteellista selkeyttä, rahoituksen ennakoitavuutta ja riittävyyttä sekä mahdollisuutta hyödyntää digitalisaatiota. Kyse on julkisen infrastruktuurin toimivuudesta: siitä, että palvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla, järjestelmät toimivat luotettavasti, ja kansalaisten luottamus yhteiskuntaan säilyy.

Tämä tavoite kokoaa ne keskeiset linjaukset, joilla kirkon yhteiskunnallisten tehtävien jatkuvuus ja vakaus taataan osana toimivaa ja luotettavaa yhteiskuntaa.

  • Hallitus turvaa hautaustoimen toimivuuden kuolleisuuden kasvaessa ennustetusti joka vuosi 2040-luvulle saakka. On varauduttava myös ennusteita nopeampaan kuolleisuuden kasvuun.
  • Hallitus turvaa hautaustoimen riittävän rahoituksen, jotta hautaustoimi säilyy yhdenvertaisena julkisena tehtävänä, hautausmaksut pysyvät kohtuullisina eikä lakisääteisen tehtävän kustannuksia siirretä kirkon jäsenten kannettavaksi.

  • Hallitus turvaa riittävän valtionrahoituksen seurakuntien ylläpitämän kansallisen kulttuuriomaisuuden säilymiseen, suojaamiseen ja hoitoon myös poikkeusoloissa.  
  • Hallitus tunnistaa kirkon osaksi yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden rakenteita myös kulttuuriperinnön osalta ja vahvistaa eri hallinnonalojen ja kulttuuriperintötoimijoiden yhteistyötä kulttuuriperinnön suojelussa ja varautumisessa valtakunnallisesti ja alueellisesti. 

Hallitus tukee yhteiskunnan digitalisaatiota saattamalla lain uskontokuntien jäsenrekisteristä ajan tasalle ja mahdollistaa postiosoitteiden lisäksi muidenkin yhteysosoitteiden tallentamisen

Yhteystiedot

Vaikuttamisen johtaja, chef för påverkansarbete

Stiven Naatus
+358 406 881 469
Takaisin sivun alkuun