Missä olet juuri tänään? Millaisessa elämäntilanteessa tulet aikuisriparille tai näille sivuille? Mitkä kysymykset ovat mielessäsi päällimmäisinä tällä hetkellä? Jos suoritat aikuisrippikoulua, mieti minkälaisia tavoitteita sinulla on aikuisrippikoululle? Käytä hetki aikaa ja tee paperille rauhassa oheinen elämänkaaritehtävä.
Tämä tehtävä on tarkoitettu oman elämänkaaren ja sisäisen kasvun lempeään tutkiskeluun. Voit kirjoittaa, piirtää tai käyttää tätä pohjana vapaalle pohdinnalle. Tärkeintä ei ole täydellisyys, vaan pysähtyminen itsesi äärelle.
Osa 1: Elämän vaiheet
Piirrä tai kuvaa paperille oma elämänjana, joka alkaa syntymästäsi ja ulottuu nykyhetkeen – halutessasi myös tulevaisuuteen. Merkitse siihen: – tärkeät käännekohdat (muutot, koulut, ihmissuhteet, menetykset, onnistumiset) – hetket, jolloin tunsit kuuluvasi johonkin – hetket, jolloin tunsit olevasi eksynyt tai muutoksessa
Osa 2: Merkitykselliset kokemukset
Valitse 3–5 tapahtumaa elämänjanaltasi ja pohdi niitä lempeästi. Voit kirjoittaa jokaisesta erikseen seuraavien kysymysten avulla:
1. Mikä teki tästä hetkestä merkityksellisen? 2. Mitä opin siitä itsestäni tai elämästä? 3. Vaikuttaako se yhä siihen, kuka olen nyt? Miten?
Osa 3: Arvot ja suunta
Pohdi seuraavia kysymyksiä rauhassa: – Mitkä asiat ovat olleet elämässäni tärkeitä eri aikoina? – Ovatko ne muuttuneet? Miksi? – Missä asioissa haluan kasvaa tai muuttua tulevaisuudessa? – Millaisena ihmisenä haluaisin itseäni muisteltavan?
Osa 4: Tulevaisuuden minä
Kuvittele, että olet kymmenen vuotta vanhempi ja kirjoitat kirjeen nykyhetken itsellesi:
• Mistä kaikesta haluat kiittää itseäsi siitä, missä olet nyt? • Mitä toivot, että muistat edelleen tehdä tai arvostaa? • Mistä unelmista haluat sanoa: ’Onneksi en luopunut tästä’?
Vinkki: Palaa tähän tehtävään joskus myöhemmin. Huomaa, miten ymmärryksesi itsestäsi ja elämästäsi on muuttunut.
Oman identiteetin muotoutuminen voi joskus viedä aikaa. Jonkun identiteetti vahvistuu jo suhteellisen nuorena, jotkut taas saattavat kulkea kiemuraisemman matkan ja löytää aidon identiteettinsä vasta aikuisiällä.
Moni asia vaikuttaa siihen, miten identiteetti muodostuu: Varhaislapsuus, lapsuus, erityisesti lapsuudenkodin tunneilmapiiri. Onko siellä osattu tunnistaa lapsen temperamentti? Onko saanut tulla nähdyksi ja rakastetuksi sellaisena kuin on? Nämä ovat tärkeitä rakennuspalikoita kohti omaa, tasapaonoista identiteettiä.
Aina asiat eivät lapsuudenperheissä suju mutkattomasti tai täydellisesti – ei missään perheessä. Onneksi identiteetti muokkautuu vielä pitkälle aikuisuuteen, joskus se vaatii syvissäkin vesissä käymistä ja ulkopuolista tukea tai ainakin luotettavien ystävien tukea.
(Oheinen Helsingin Yliopiston Tiedekulman video käsittelee ihmisen temperamenttia Big Five- teorian pohjalta. Siinä pohditaan temperamentin ja persoonan pysyvyyttä ja joustavuutta läpi elämän.) sopiiko video tähän?
Samaan tapaan kasvatus ja ympäristö vaikuttavat myös uskonnollisen identiteetin muotoutumiseen. Jos kokemus perheen uskonnollisuudesta on ollut turvallinen ja myönteinen, sen saattaa aikuisuudessa omaksua ilman erityisiä kriisejä. Jos kodin uskonnollinen ilmapiiri on ollut kovin ankara tai mustavalkoinen, sitä voi joutua käsittelemään jossain vaiheessa elämäänsä perinpohjaisesti.
Joskus hengellisyys voi olla epätervettä, jolloin se jättää traumoja, joista vapautumiseen voi mennä useampi vuosi terapiassa. Kun puhutaan hengellisistä asioista, mennään usein hyvin herkille ja haavoittuvaisille elämän osa-alueille, siksi niiden käsittely vaatii aikaa ja ymmärtäväistä ystävää matkakumppaniksi ja peiliksi.
Toivottavasti tämä aikuisrippikoulu voi toimia sinulle matkakumppanina kohti omannäköistäsi hengellisyyttä.
Jokainen meistä kaipaa ja tarvitsee elämäänsä merkityksellisyyttä. Ilman merkityksellisyyttä elämästä puuttuu mielekkyys ja suunta, mikä saattaa pahimmillaan johtaa masennukseen, mistä on tullut yksi kansanterveyttämme uhkaavista sairauksista. Merkityksettömyyden kokemus on siis vakava uhka terveydelle. Tämän tiesi erityisesti itävaltalainen psykiatri Viktor Frankl, joka huomasi keskitysleirille joutuessaan, että leirien järkyttävissä oloissa selvisivät hengissä ne, joilla oli elämässään jokin suurempi merkitys, odottamassa oleva perhe tai puoliso, työ, tehtävä, kutsumus. Leiriltä selvittyään Frankl kehitti huomioistaan keskitysleirillä myöhemmin oman terapiamuodon eli logoterapian.
Vaikka elämä olisi monin tavoin mallillaan, voi ihminen toisinaan kokea ahdistusta. Puhutaan eksistentiaalisesta ahdistuksesta, joka kuuluu elämään. Ilman sitä ihminen ei olisi ihminen. Selittämätön ahdistus voi liittyä oman pienuuden kokemiseen valtavassa tuntemattomassa maailmankaikkeudessa, elämän rajallisuuteen, sairastumiseen, sanalla sanoen elämän merkityksen katoamiseen. Tästä on usein kyse myös kansantaudiksi kivunneessa masennuksessa.
Eksistentiaalisesta ahdistuksesta on laajasti kirjoittanut muun muassa tanskalainen filosofi Soren Kierkegaard. Kierkegaard oli papin poika, jolle uskon kysymykset olivat tuttuja.
Kierkegaardin ratkaisu ahdistuksen ja uskonnolliseen epäilyksen ongelmaan oli niin kutsuttu uskon hyppy. Eksistentiaalisessa ahdistuksessaan ja jumalapohdinnoissaan ihmisen ainoaksi vaihtoehdoksi jää Kierkegaardin mukaan uskon hyppy tuntemattomaan, luottamuksen hyppy kohti Jumalaa. Usko ei ollut Kierkegaardille järjen valinta, vaan nimenomaan heittäytyminen sellaisen luottamuksen varaan, mitä ei järjellä voi selittää.
Joskus ahdistus voi kertoa siitä, että elämässä on tapahtumassa jotain uutta. Joku asia vaatii huomiota ja käsittelyä, josta nimeämätön ahdistus voi olla ensioire. Tällöin tarvitaan aikaa ja tilaa uudelle muotoutua. Ajatusten kirjoittaminen tai keskustelu luotettavan ystävän tai ammattilaisen kanssa tuo usein helpotusta.
Raamatun kertomusten valossa ahdistuksen voi nähdä merkkinä siitä, että Jumala kutsuu meitä johonkin vielä määrittelemättömään uuteen suuntaan. Raamatussa ahdistusta kuvataan monin tavoin erityisesti psalmeissa ja Jobin kirjassa.
Sitaatti: ”Sinä olet luonut meidät itseäsi varten ja sydämemme on levoton, kunnes se löytää levon sinussa” Kirkkoisä Augustinus, Tunnustukset
Seuraavista linkeistä pääset lukemaan ja kuuntelemaan erilaisten ihmisten tarinoita siitä, uskoako vai ei:
Sielu auki -podcast – Vantaan seurakunnat
Johanna Huhtamäki, Hidasta elämää -blogi Oletko täysin oma itsesi ja kannattaako siihen edes pyrkiä?
”Oho, minä olen kristitty” – Uskonnottomassa perheessä kasvanut kirjailija Auli Viitala kastettiin keski-ikäisenä järvessä – Kirkko ja kaupunki
Mikael jungnerin mielestä uskonvalinta kannattaa tehdä viidsaasti: ”Aloin käsittää, kuinka syvällisiä käsitteitä, kuten armo, kristinusko pitää sisällään https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/mikael-jungnerin-mielesta-uskonvalinta-kannattaa-tehda-viisaasti-aloin-kasittaa-kuinka-syvallisia-kasitteita-kuten-armo-kristinusko-pitaa-sisallaan.-
Visa Viljamaalle kristillisyys ei ole harrastus vaan matka: ”Keskeneräisyyden kautta löytyy syvempi taso olla yhteydessä toisiin” https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/visa-viljamaalle-kristillisyys-ei-ole-harrastus-vaan-matka-keskeneraisyyden-kautta-loytyy-syvempi-taso-olla-yhteydessa-toisiin-
Toimittaja Tuomas Enbuske kasvoi uskoon ja koki Pyhän Hengen kosketuksen: ” Se oli viimeinen asia, jonka olisin voinut kuvitella itselleni tapahtuvan” https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittaja-tuomas-enbuske-kasvoi-uskoon-ja-koki-pyhan-hengen-kosketuksen
Anna perholle hengellisyys tarkoittaa pohdiskelua ja pyhyyden kokemusta: ” On rentouttavaa, ettei kaikki ole analysoitavissa” https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/anna-perholle-hengellisyys-tarkoittaa-pohdiskelua-ja-pyhyyden-kokemusta-on-rentouttavaa-ettei-kaikki-ole-analysoitavissa-
Muita linkkejä:
Uskontojen uhrien tuki UUT ry – Vertaistuesta voimaa
Mikä minulle on elämässä tärkeää? Mihin käytän aikaani? Minkä varassa elän?