Kaikissa Suomen kunnissa järjestetään onnettomuuden kokeneille, heidän läheisilleen ja auttajilleen tarpeen vaatiessa debriefing- eli jälkipuinti-istunto. Työ kuuluu kuntien vastuulle, mutta seurakunnat tekevät kuntien kanssa kiinteää yhteistyötä. Jälkipuinti-istuntoja voidaan järjestää myös läheltä piti -tilanteen kokeneille.Lisätietoja löydät kuntien verkkosivuilta, soittamalla tai käymällä terveyskeskuksessa, kunnantalon tai kuntapalvelukeskuksen palvelupisteessä.Yleensä tunnista neljään tuntiin kestävä istunto pyritään järjestämään kahden vuorokauden kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. Istunnossa keskustellaan tapahtuneen onnettomuuden kulusta ja käsitellään siihen liittyviä tunteita tehtävään koulutetun ohjaajan opastuksella.Jälkipuinti on psyykkistä ensiapua, joka auttaa ihmisiä suhteuttamaan tapahtunutta, käsittelemään tunteita, purkamaan pelkoja sekä ymmärtämään, että he eivät ole yksin. Se auttaa normalisoimaan ja vakauttamaan tilannetta.Osallistujat voivat keskusteluissa luoda kokonaiskuvaa omista kokemuksistaan ja nähdä omaa toimintaansa muiden silmillä. Samalla he saavat tietoa odotettavissa olevista reaktioista sekä tarjolla olevasta tuesta ja terapiasta.
Onnettomuuden kanssa työskentelevien viranomaisten tehtäviin kuuluu tarjota mahdollisuutta jälkipuintiin sekä ohjata avun tarvitsijat oikeisiin osoitteisiin. Seurakunnat tekevät kuntien kanssa kiinteää yhteistyötä jälkipuinnin ja kriisiterapian järjestämisessä.Jos haluat varmistaa, että hengellinen ulottuvuus on mukana, kysy apua seurakunnasta. Jos sinusta tuntuu, että tarvitset pitkäkestoisempaa tukea ja terapiaa, voit kysyä myös sitä seurakunnasta tai perheasiain neuvottelukeskuksesta.Seurakunnissa voidaan järjestää rukoushetki niille, joita tapahtuma on koskettanut. Ota yhteyttä seurakuntasi pappiin rukoushetken järjestämiseksi.
Suuronnettomuudet koskettavat kokonaisia yhteisöjä, kansakuntia ja jopa koko ihmiskuntaa. Vaikka itse onnettomuus tapahtuisi kaukana, suru ja järkytys liippaavat läheltä. Kun ostoskeskuksessa räjähtää, juna putoaa raiteiltaan tai hyökyaalto iskee aurinkorannalle, säpsähdämme: yhtä hyvin minä olisin voinut olla siellä. Oliko paikalla tuttuja tai tutun tuttujaTiedotusvälineet seuraavat suuronnettomuuksien ja katastrofien kulkua reaaliajassa ja ne kokoavat ihmiset yli rajojen samojen kysymysten ja huolten äärelle. Yhteinen suru ja järkytys vaativat käsittelyä siellä, missä ihmiset tulevat yhteen: kouluissa, työpaikoilla, päiväkodeissa ja muuallakin.Kirkko on mukana siellä, missä surraan ja missä ihmisten turvallisuuden tunne järkkyy. Kirkko tarjoaa keskustelutukea. Onnettomuuksien uhrien ja auttajien puolesta rukoillaan messuissa ja hartauksissa. Seurakunnan työntekijän voi myös kutsua kouluihin tai työpaikoille.
Kuntien lisäksi monilla seurakunnilla on suuronnettomuuksien varalta valmis henkisen huollon (HeHu) toimintasuunnitelma. Onnettomuuspaikalle lähetetään pelastusviranomaisen pyynnöstä kirkon työntekijöitä auttamaan ja tukemaan uhreja, heidän omaisiaan ja avustushenkilökuntaa henkisesti. Tuki on lähellä oloa ja ahdistuksen vastaan ottamista.Kirkoissa järjestetään suruhartauksia ja rukoushetkiä, kirkon ovia pidetään auki niitä varten, jotka haluavat hiljentyä ja sytyttää kynttilöitä. Läsnä on pappeja ja sielunhoitajia yksityisiä keskusteluita varten. Kirkon työntekijät tulevat tarpeen vaatiessa myös esimerkiksi kouluihin pitämään hartauksia ja keskustelemaan.Älä epäröi ottaa yhteyttä seurakuntaasi, jos sinä tai läheisesi olette olleet mukana suuronnettomuudessa tai jos tunnet tarvitsevasi apua asian käsittelyyn yhteisössäsi.
Palvelun tarjoaa Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Palveleva puhelin on toiminut jo vuodesta 1964. Voit ottaa yhteyttä myös Palvelevan netin, Palvelevan chatin tai Palvelevan kirjeen kautta. Nämä yhdessä muodostavat Kirkon keskusteluavun.
Seurakunnasta saa apua ja tukea