Avioliitto ja kirkko

sydämen muotoinen kivi kämmenissä

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avioliittokäsityksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen, samoin kirkon vihkimistä koskeva säännöstö. Kun eduskunta sääti sukupuolineutraalin avioliittolain vuonna 2014, kirkon avioliittokäsitystä ei muutettu. Kirkon avioliittokäsityksen voi muuttaa kirkolliskokous, joka on kirkon ylin päättävä elin.

Vaikka kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä, käytännössä jo monissa seurakunnissa kirkkotilat on annettu kaikkien vihkiparien käyttöön, ja useat papit vihkivät myös samaa sukupuolta olevia pareja.

12.3.2024 kokoontunut piispainkokous esitti, että kaikki parit voisivat saada kirkollisen vihkimisen. Piispainkokouksen uutinen.

Asia eteni toukokuussa 2024 kirkolliskokoukselle. Toukokuussa 13.-17.5.2024 pidetyssä kirkolliskokouksessa piispainkokouksen esitys kirkkojärjestyksen muuttamisesta avioliittokäsityksen osalta eteni kirkolliskokouksessa valiokuntien pohdittavaksi. Esitys lähetettiin lakivaliokuntaan, joka pyytää lausunnon perustevaliokunnalta. Mietintö tulee seuraavan kerran käsittelyyn aikaisintaan vuoden 2024 marraskuussa, jolloin kirkolliskokous kokoontuu seuraavan kerran.

Esityksessään piispat ehdottavat, että kirkkojärjestykseen lisätään säännös rinnakkaisista avioliittokäsityksistä. Toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa kahden henkilön välisenä. Käsitykset ovat teologisesti eri tavoin perusteltuja.

Esityksen lähetekeskustelussa käytettiin kaikkiaan 67 puheenvuoroa. Osa puhujista näki esityksen kompromissina, joka olisi tärkeä askel eteenpäin kirkossa pitkään junnanneessa keskustelussa. Osa piispojen esityksen vastustajista näkee avioliiton vain miehen ja naisen välisenä eikä siksi ole valmis kompromissiin. Osassa puheenvuoroja piispojen esitystä ei kannatettu, koska sen tulkittiin mahdollistavan syrjinnän.

Esityksen hyväksyminen kirkolliskokouksessa vaatii taakseen kolme neljäsosaa edustajista.

Arkkipiispan puheenvuoro kirkolliskokouksessa: Piispainkokouksen esitys kirkkojärjestyksen muuttamisesta: Säännös rinnakkaisista avioliittokäsityksistä | Turun ja Suomen Arkkipiispa

Piispainkokouksen esitys 1/2024 kirkolliskokoukselle: Kirkkojärjestyksen muuttaminen: Säännös rinnakkaisista avioliittokäsityksistä

Taustaa piispainkokouksen aiemmista käsittelyistä

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykyistä avioliitto-opetusta on kuvattu mm. piispainkokouksen selonteossa avioliittolain muutoksen johdosta (Piispainkokouksen kirje 1/2016 kirkolliskokoukselle). Selonteossa vedotaan piispainkokouksen aikaisempaan selvitykseen (Parisuhdelain seuraukset kirkolle 2010, 128–129). Myös Korkein hallinto-oikeus otti asiaan kantaa (KHO: 2020:97).

Piispainkokous keskusteli Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä kokouksessaan 21.10.2020 ja arvioi ratkaisun vaikutuksia Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa sekä teki johtopäätöksen jatkotoimenpiteistä. Arvioinnissaan piispainkokous totesi: ”KHO:n päätös selkiyttää samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä koskevaa oikeudellista tilannetta. Päätös on tärkeä myös uskonnonvapauden kannalta. Se vahvistaa sen, että kirkolla on uskonnollisena yhdyskuntana sisäinen autonomia ja itsenäinen oikeus päättää, vihkiikö se avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja vai ei. KHO:n ratkaisu todentaa sen, että tehtyjen päätösten valossa kirkon nykyinen avioliittokäsitys on selkeä ja se perustuu näkemykseen, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. Avioliittokäsityksen muuttaminen edellyttää kirkolliskokouksen päätöstä, joka vaatii määräenemmistön.”

Liittyen kirkolliskokoukselle antamaansa vastaukseen 1/2020 piispainkokous korosti kunnioittavan keskustelun periaatteita ja totesi, ”että tuomiokapituleilla on oikeus määrätä seuraamuksia papeille, jotka ovat vastoin kirkon avioliittokäsitystä ja annettuja ohjeita vihkineet avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Esille tulleita vihkimisiä käsitellään tapauskohtaisesti. On syytä harkita pidättyväisyyttä seuraamusten määräämisessä.”

Käytännössä piispainkokouksen johtopäätös on merkinnyt sitä, että tuomiokapitulit ovat pidättäytyneet rankaisemasta pappeja, jotka ovat vihkineet samaa sukupuolta olevia pareja. Poikkeuksen tästä on muodostanut Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli, joka antoi kesäkuussa 2021 varoituksen papille, joka oli vihkinyt samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon. Tuomiokapituli päätti oikaisuvaatimuksen jälkeen lokakuussa 2021 poistaa antamansa kirjallisen varoituksen prosessin pitkittymisen takia.

Kevään 2022 kirkolliskokous pyysi piispainkokousta jatkamaan sitä työskentelyä, jota se esitteli kirjeessään kirkolliskokoukselle 1/2020. Pyyntöä on edeltänyt laaja ja monipuolinen keskustelu samaa sukupuolta olevien parisuhteista tai avioliitoista. Piispainkokous käsitteli syyskuussa 2022 kirkolliskokouksen pyyntöä, merkitsi sen tiedoksi ja pyysi piispainkokouksen kansliaa valmistelemaan asiaa.

Ylimääräinen piispainkokokous päätti 12.3.2024 esittää kirkolliskokoukselle, että kirkkojärjestykseen lisättäisiin säännös rinnakkaisista avioliittokäsityksistä. Toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa avioliitto ymmärretään kahden henkilön välisenä. Käsitykset ovat teologisesti eri tavoin perusteltuja. Piispainkokous hyväksyi kirkkojärjestyksen muutosesityksen sisällöllisesti kokouksessaan. Esitys menee seuraavaksi laintarkastustoimikunnan tarkastettavaksi, minkä jälkeen huhtikuussa kokoontuva piispainkokous tekee esityksen kirkolliskokoukselle. Kirkolliskokouksessa esityksen hyväksyminen vaatii taakseen kolme neljäsosaa edustajista. Kirkolliskokous kokoontuu seuraavan kerran 13.–17.5.2024. Lue uutinen.

Kirkolliskokous päättää opillisista kysymyksistä

Avioliittokäsityksen kaltaisista kirkon opillisista asioista päättää kirkolliskokous. Merkittävät asiat, joihin myös avioliitto-opetus kuuluu, vaativat kirkolliskokouksessa taakseen ¾ äänten enemmistön.

Esityksiä kirkolliskokoukselle voivat tehdä piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä kirkolliskokousedustajat itse. Myös seurakuntalaisen tekemä aloite voi edetä kirkolliskokoukseen saakka.

Kirkolliskokous on keskustellut avioliittoasiasta useaan otteeseen uuden lain myötä. Toukokuussa 2017 kokoontuneelle kirkolliskokoukselle jätettiin edustaja-aloite, jossa ehdotettiin, että kirkolliskokous ryhtyisi valmistelemaan tarvittavia muutoksia avioliittokäsityksen laajentamiseksi koskemaan myös samaa sukupuolta olevia pareja. Aloite jätettiin perustevaliokunnan lausunnon ja pitkien keskustelujen jälkeen raukeamaan kirkolliskokouksessa toukokuussa 2018. 

Kirkolliskokous pyysi samassa yhteydessä toukokuussa 2018 piispainkokousta edistämään kunnioittavaa keskustelua ja edelleen selvittämään vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi. Piispojen vastauksesta kirkolliskokoukselle kerrotaan seuraavassa kappaleessa. 

Marraskuun 2020 kirkolliskokouksessa avioliittoasia oli esillä vain kyselytunnilla. Lisäksi 31 kirkolliskokousedustajaa luovutti kirkolliskokouksen aikaan piispainkokoukselle ja kirkkohallitukselle vetoomuksen, että ne ryhtyisivät “toimiin Sateenkaaripappien yhteisön sellaista toimintaa vastaan, jossa organisoidaan samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä tai annetaan sitä koskevaa virheellistä viestintää”. Ks. Kotimaa24:n juttu vetoomuksesta.

Elokuun 2021 kirkolliskokous käsitteli uutta edustaja-aloitetta ”pyyntö piispainkokoukselle valmistella esitys samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta”. Se lähettiin perustevaliokuntaan. 44 edustajan allekirjoittama aloite ehdotti, että kirkolliskokous pyytää piispainkokousta valmistelemaan esityksen kirkolliskokoukselle samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta. 

Toukokuussa 2022 kirkolliskokous päätti äänestyksen jälkeen perustevaliokunnan ehdotuksen mukaisesti lähettää aloitteen tiedoksi piispainkokoukselle. Äänet jakautuivat 59–43, yksi äänesti tyhjää. Vastaehdotus oli jättää ponsi raukeamaan.  Lisäksi kirkolliskokous päätti äänestyksen jälkeen pyytää piispainkokousta jatkamaan sitä työskentelyä, jota se esitteli kirjeessään kirkolliskokoukselle 1/2020. Äänet jakautuivat 62–42, yksi äänesti tyhjää. Vastaehdotus oli, että piispainkokousta pyydetään jatkamaan työskentelyä kirkollisen yhteyden säilyttämiseksi eri avioliittonäkemyksistä huolimatta.

Perustevaliokunnan mietintö 1/2022 edustaja-aloitteesta 2/2021
Tiedote 6.8.2020 
Piispainkokouksen vastaus kirkolliskokouksen pyyntöön

Kunnioittavan keskustelun kautta erilaisten näkemysten hyväksymiseen

Piispojen vastaus kirkolliskokouksen pyyntöön (linkki tiedotteeseen, jossa piispojen koko vastaus liitteenä) valmistui piispainkokouksessa 6.8.2020, ja se toimitettiin kirkolliskokoukselle elokuussa 2020.

Piispat näkevät avioliittokäsityksestä vallitsevaan erimielisyyteen ratkaisuna tilan, jossa kirkon jäsenet pystyvät elämään yhdessä erilaisten käsitysten kanssa – riippumatta kulloisestakin avioliittonäkemyksestä ja -käytännöistä. Tämän saavuttaminen edellyttää piispojen mukaan avoimuutta ja vuorovaikutusta eli kunnioittavaa keskustelua.

Piispojen vastauksessa kirkolliskokousta, piispainkokousta ja kirkkohallitusta kehotetaan sitoutumaan kunnioittavaan keskusteluun ja edistämään sitä. Lisäksi piispainkokous toivoo, että kunnioittavan keskustelun periaatteita pidetään esillä kirkon työntekijöiden ja luottamushenkilöiden koulutuksissa ja että niihin sitoutumista edistetään seurakunnan toiminnan kaikilla tasoilla.

Piispat kuvaavat vastauksessaan kunnioittavan keskustelun sekä sen vastakohdan, epäasiallisen keskustelun tuntomerkkejä. Periaatteita voidaan piispojen mukaan soveltaa avioliitosta käytävän keskustelun lisäksi myös muihin jännitteitä aiheuttaviin kysymyksiin. “Kunnioittavan keskustelun periaatteet eivät sulje pois kriittistä ja avointa keskustelua, vaan päinvastoin tukevat ja edistävät sitä tekemällä näkyväksi järkevän dialogin pelisääntöjä”, piispat toteavat. 

Kirkkohallitus on vuonna 2016 valmistellut myös kirkolliskokouksen pyynnöstä keskustelumallin ja -aineiston, jonka avulla avioliitosta eri tavoin ajattelevat voivat oppia ymmärtämään toistensa näkemyksiä ja käydä rakentavaa keskustelua. Kunnioittava keskustelu -aineisto on laadittu Skotlannissa sekä Englannin anglikaanikirkon vastaavassa prosessissa käytettyjen materiaalien pohjalta. Ks. tiedote mallista vuonna 2016.

Kirkko ei luopunut vihkioikeudestaan

Piispainkokous selvitti vuonna 2017 kirkolliskokousaloitteen pohjalta, millaiset olisivat vihkioikeudesta luopumisen vaikutukset kirkkoon ja mitä ovat kirkon muut vaihtoehdot avioliittoasian ratkaisemiseksi. Selvityksen teki professori Eila Helander. Valmis selvitys luovutettiin piispainkokoukselle 6.9.2017.

Helanderin selvityksessä todettiin, että kirkolla ei ole aihetta luopua vihkioikeudestaan. Luopumisella olisi muun muassa vaikutusta pitkällä aikavälillä jäsenmäärään ja ikärakenteeseen sekä kirkon identiteettiin. Kirkolliskokous päättikin vuoden 2018 toukokuussa, että kirkko pitää kiinni vihkioikeudestaan.

Helander esitti selvityksen johtopäätöksissään kirkolle kompromissia, jossa kirkko pitäytyy avioliittoon vihkimisessä nykyiseen käytäntöön, mutta hyväksyy samalla, että kirkon sisällä voi olla myös toinen teologisesti perusteltu toimintamalli vihkimisissä ja siunaamisissa. Tällöin kunkin käytännön kannattajat voisivat toimia saman kirkon sisällä.

Professori Helanderin selvitys kokonaisuudessaan

Oikeudellinen selvitys uuden avioliittolain vaikutuksista

Kirkkohallituksen täysistunto valmisti vuonna 2016 kirkolliskokouksen pyynnöstä oikeudellisen selvityksen uuden avioliittolain vaikutuksista kirkolle. Selvityksessä todetaan mm., että

  • avioliittolain mukaan kirkolla on uuden lain voimaan tultua edelleen oikeus päättää itse vihkimiskäytännöistään.
  • uusi laki ei luo papeille velvollisuutta vihkiä samaa sukupuolta olevia henkilöitä avioliittoon.
  • papin tekemä samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen on kuitenkin pätevä, mikäli vihittäessä on noudatettu avioliittolaissa säädettyjä vihkimisen ehtoja ja muotoa.
  • jos pappi vihkii samaa sukupuolta olevan parin, vihittäville seuraamuksia ei synny. Mahdolliset seuraamukset papin osalta käsittelee tuomiokapituli.
  • asiantuntijat eivät näe perusoikeudellista näkökulmaa sille, että kirkon olisi muutettava avioliittokäsitystään ja sen mukaista vihkimiskäytäntöä. Aikaa myöten lainsäädännön ja muun sääntelyn olisi kuitenkin hyvä olla mahdollisimman yhdenmukainen.

Tutkimuksia avioliittoteemasta

Kirkolliskokouksen kirkkohallitukselta tilaama avioliittoaiheinen tutkimus, Perhe ja avioliitto muutoksessa, valmistui Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisemana syksyllä 2017. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa avioliiton kulttuuris-historiallista merkitystä, avioliiton psykologiaa, parisuhteen muutosta ja perhekäsitystä. Tutkimukseen sisältyvät artikkelit on julkaistu Kirkon tutkimuskeskuksen sivuilla.

Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisusarjassa keväällä 2019 julkaistu tutkimusraportti Vihkiäkö vai ei (pdf) osoittaa kirkon sisäisen moniäänisyyden avioliittokysymyksessä. Käytännöllisen teologian alaan kuuluvalla tutkimuksella selvitettiin muun muassa pappien asenteita homoseksuaalisuutta kohtaan sekä sitä, miten papit suhtautuvat samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimiseen sekä avioliittoinstituutioon. Tutkimuksen ovat laatineet nuorempi tutkija, TM Laura Kallatsa ja yliopistonlehtori, dosentti, TT, FT Jouko Kiiski Itä-Suomen yliopistosta. 

Kysymyksiä ja vastauksia

Takaisin sivun alkuun