Kirkkoherra on paikallisseurakunnan johtaja. Nimitys tulee vanhasta ruotsin kielen sanasta kirkiohärra eli kyrkoherre, josta se on muuntunut latinan pastor-sanan vaikutuksesta muotoon kyrkoherde (paimen).
Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoherra on vastuussa jumalanpalvelusten, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta, rippikoulujen pidosta sekä yksityisen sielunhoidon ja ripin harjoittamisesta. Kirkkoherra valvoo seurakunnan kaikkea elämää ja työtä, kuten kristillistä kasvatusta ja opetusta, diakoniaa sekä evankelioimis– ja lähetystyötä. Hänen velvollisuutenaan on vastata, että seurakunnassa asiat ovat kirkon tunnustuksen ja tehtävän mukaisia.
Kirkkoherra on kaikkien seurakunnan työssä olevien esimies ja virkansa puolesta kirkkoneuvoston puheenjohtaja. Kirkkoherralle kuuluu myös kirkkoherranviraston ja kirkonarkiston johto ja valvonta.
Kirkkoherran välittömässä vaalissa seurakunnan tässä vaalissa äänioikeutetut jäsenet valitsevat seurakunnan kirkkoherran. Tuomiokapituli voi kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston pyynnöstä päättää, että kirkkoherra valitaan vaalilla, jonka toimittaa kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto (kirkkoherran välillinen vaali). Piispa asettaa valitun kirkkoherran virkaansa seurakunnan jumalanpalveluksessa.