Piispa on hiippakuntansa seurakuntien ja pappien ylin kaitsija. Piispuus edustaa kirkon yhtenäisyyttä: piispan tehtävänä on pitää hänelle uskottu lauma koossa ja vaalia kirkon ykseyttä.
Piispan kuuluu valvoa, että Jumalan sanaa saarnataan kirkon tunnustuksen mukaan, sakramentit jaetaan oikein ja että jumalanpalvelukset toimitetaan määräysten ja kirkon tradition mukaisesti. Piispalla on laajimmat hengelliset valtuudet hiippakunnassaan, esimerkiksi oikeus vihkiä papiksi.
Piispa on virkansa puolesta tuomiokapitulin puheenjohtaja sekä piispainkokouksen ja kirkolliskokouksen jäsen. Piispa suorittaa seurakunnissa piispantarkastuksia, vihkii papit ja lehtorit, asettaa vakinaiset papit virkoihinsa sekä vihkii kirkot ja kappelit.
Piispanvaali uudistui vuonna 2000 siten, että piispojen nimittäminen siirtyi presidentiltä kirkolle. Uudessa piispanvaalissa on ehdokasasettelu. Valitsijayhdistyksen voi perustaa 30 vaalissa äänioikeutettua. Vaali on tarvittaessa kaksivaiheinen kuten tasavallan presidentin vaali. Tuomiokapituli antaa valtakirjan eniten ääniä saaneelle.
Piispanvaalissa äänoikeutetuista puolet on pappeja ja puolet maallikoita. Äänioikeutettuja ovat hiippakuntien papit ja lehtorit, tuomiokapitulin lakimiesasessori, kirkolliskokoukseen hiippakunnasta valitut maallikkoedustajat sekä seurakuntien luottamuselinten valitsemat valitsijat.
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on 9 hiippakuntaa. Turun arkkihiippakunnassa on arkkipiispa ja piispa, joten piispoja on 10. Puolustusvoimien kirkollista työtä johtaa kenttäpiispa.
Ruotsalais-saksalainen lainasana piispa pohjautuu kreikan sanalle episkooppi, päällekatsoja. Episkooppi-sanaa voi verrata sanoihin mikroskooppi ja periskooppi.
Arkkipiispa ja piispat Suomen ev.lut. kirkossa