Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu noin 3,6 miljoonaa suomalaista (31.12.2023). Valtaosa suomalaisista liittyy kirkkoon lapsena saadun kasteen kautta. Voit liittyä kirkkoon kaikissa elämän vaiheissa. Liity kirkkoon -verkkopalvelun kautta voit liittyä kirkkoon tietoturvallisesti.
Kirkko auttaa ja tukee elämän käännekohdissa ja vastoinkäymisissä.
Vanhemmat ja kummit pyytävät kasteessa lapselle Jumalan siunausta, avioliitto solmitaan seurakunnan läsnä ollessa ja läheisen kuollessa haetaan lohtua ikuisen elämän lupauksesta.
Seurakunnat järjestävät eri ryhmille, mm. lapsille ja nuorille, paljon tapahtumia.
Kirkko säilyttää kulttuuria: Kirkko on monen paikkakunnan arvokkain ja rakastetuin rakennus. Seurakuntien ylläpitämille hautausmaille kaikilla paikkakuntalaisilla on oikeus tulla haudatuksi.
Usko Jumalaan on luottamusta siihen, että elämä ei ole vain omien käsien varassa. Tutustu siihen, mitä usko on.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on Suomen suurin uskonnollinen yhteisö. Kirkkoomme kuuluu noin 3,6 miljoonaa jäsentä. Tutustu kirkkoon!
Millainen on Suomen evankelis-luterilainen kirkko? Mihin me uskomme?
Kirkkoon liittyminen tarkoittaa liittymistä kotikuntasi seurakuntaan. Poikkeuksena tähän ovat Olaus Petrin -seurakunta ja Suomen saksalainen evankelis-luterilainen seurakunta, joihin voi liittyä kotikunnasta riippumatta. Olaus Petrin seurakuntaan ja Suomen saksalaiseen seurakuntaan ei voi liittyä Liity kirkkoon -verkkopalvelun kautta vaan ottamalla yhteyttä ko. seurakuntien kansliaan.
Liity kirkkoon -verkkopalvelun kautta voit liittyä kirkkoon tietoturvallisesti. Jos kirjaudut palveluun pankkitunnuksilla, valtaosa tarvittavista tiedoista saadaan suoraan väestötietojärjestelmästä. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tunnistautumiseen pankkitunnuksien avulla, voit lähettää palvelun kautta seurakuntaan yhteydenottopyynnöön, jonka avulla kirkkoon liittyminen voidaan laittaa vireille. Henkilötietosi välittyvät kotikuntasi seurakuntaan. Jäsenyytesi on voimassa vasta kun seurakunta on vahvistanut asian.
Kirkkoon liittymiseen liittyvissä kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä oman kotikunnan seurakunnan kirkkoherranvirastoon. seurakuntien yhteystiedot
Kirkkoon voi liittyä myös tulostamalla ja täyttämällä tämän lomakkeen. Lomake tulee postittaa tai viedä oman kotikunnan seurakuntaan.
Huoltajat päättävät yhdessä alle 18-vuotiaan uskonnollisesta asemasta eli siitä, halutaanko lapsi liittää tai erottaa kirkon jäsenyydestä.
Huoltajien päätöksellä voi alle 12-vuotias liittyä seurakunnan jäseneksi, jos ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen.
Alle 12-vuotias voi jäädä kirkon jäseneksi vaikka hänen vanhempansa tai huoltajansa eroaisivat kirkosta.
12-17-vuotiaiden lasten uskonnollisen aseman muutokset (liittyminen tai eroaminen) edellyttävät aina lapsen ja hänen huoltajiensa samanmielisyyttä.
12-17-vuotias voi liittyä tai jäädä seurakunnan jäseneksi vaikka hänen vanhempansa eivät kuuluisikaan kirkkoon. Jos tuomioistuin on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain nojalla päättänyt tehtävien jaosta lapsen huoltajien kesken toisin, noudatetaan tuomioistuimen päätöstä.
Lapsen uskonnollista asemaa määrittävät uskonnonvapauslaki ja luterilaisen kirkon oma lainsäädäntö. Uskonnonvapauslain mukaan kirkon omassa lainsäädännössä voidaan säätää erikseen jäsenyyden edellytyksistä.
Alaikäisen kirkkoon liittymisen voi laittaa alulle tulostamalla ja täyttämällä tämän lomakkeen. Lomake tulee postittaa tai viedä oman kotikunnan seurakuntaan.
Kirkkoon liitytään kasteen kautta. 15-vuotta täyttäneen kirkkoon liittyjän tulee olla myös rippikoulun käynyt.
Kaste voidaan saada myös nuorena tai aikuisiällä. Silloin ennen kastetta annetaan kasteopetusta, usein opetus annetaan nuorille rippikoulun yhteydessä.
Alle 12-vuotias voidaan kastaa, jos ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen. 12-14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan hänen oma kirjallinen suostumuksensa.
Voit ottaa yhteyttä kotikuntasi seurakuntaan kysyäksesi kasteesta.
Aiemmin muussa kristillisessä kirkossa tai yhteisöissä oikein kastettuja ei tarvitse kastaa uudelleen. He tulevat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi tarpeellista opetusta saatuaan tunnustamalla kirkon uskon. Tämä tarkoittaa kirkon yhteyteen ottamista. Kirkon yhteyteen ottaminen toimitetaan esimerkiksi kirkossa tai kirkkoon liittyvän kotona. Pappi ja asianosainen sopivat asiasta tarkemmin. Voit ottaa yhteyttä kotikuntasi seurakuntaan kysyäksesi kasteestasi.
Aikuisille järjestetään myös rippikouluja tai vastaavaa opetusta. Aikuisrippikoulun kesto on noin 20 tuntia. Voit ottaa yhteyttä kotikuntasi seurakuntaan kysyäksesi rippikoulusta.
Konfirmaatio voidaan järjestää esimerkiksi muun rippikoulun konfirmaation yhteydessä. Voit ottaa yhteyttä kotikuntasi seurakuntaan kysyäksesi konfirmaation järjestämisestä.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ei pääsääntöisesti voi samanaikaisesti olla muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Kirkon jäsenen katsotaan eronneen kirkon jäsenyydestä, jos hän liittyy jonkin muun uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi.
Kirkon jäsen voi kuulua samanaikaisesti toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan vain, jos kirkolliskokous on hyväksynyt sitä koskevan ekumeenisen sopimuksen jäsenyyden vastavuoroisista edellytyksistä. Varsinainen kaksoisjäsenyys voisi syntyä käytännössä vain Suomen anglikaanisen kirkon kanssa, johon kuuluu noin sata jäsentä.
Vuoden 1922 uskonnonvapauslain mukaan henkilö saattoi kuulua vain yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan kerrallaan. Vuoden 2003 uskonnonvapauslaki salli kaksoisjäsenyyden 1.8.2006 alkaen.
Lain mukaan kirkoilla ja rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille on mahdollisuus kuitenkin määrätä itse säädöksissään jäsenyytensä edellytyksistä. Kirkolliskokous päätti marraskuussa 2005, ettei Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen voi samanaikaisesti olla muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Yhden uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydellä on Suomessa pitkä perinne. Kirkolliskokous totesi, että Suomen ekumeeniseen neuvostoon kuuluvista kirkoista useimmat ovat sitä mieltä, että kaksoisjäsenyys ei ole suotavaa.
Kaksoisjäsenyyden kieltäminen selkiyttää ja helpottaa ekumeenista yhteistyötä. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen perustuu ihmisen vakaumukseen ja on osoitus sitoutumisesta oman yhteisön uskoon ja arvoihin. On johdonmukaista, etteivät yhteisöjen jäsenet samanaikaisesti kuulu erilaista uskoa tunnustaviin ja erilaista järjestystä noudattaviin yhdyskuntiin.
Kirkkolain muutos on vahvistettu eduskunnassa, ja laki on tullut voimaan 1.8.2006.
Tunnistautuneen liittyjän tiedot tulevat lomakkeelle väestötietojärjestelmästä. Lomakkeen tiedot välittyvät sähköisesti kirkon jäsentietojärjestelmään. Tunnistautumattoman liittyjän tiedot käsitellään Kirkkohallituksessa manuaalisesti ja lähetetään turvasähköpostilla siihen seurakuntaan, johon henkilö liittyy. Kaikkia tietoja käsitellään luottamuksellisina. Tietoja käsittelevät vain ne, jotka niitä työssään tarvitsevat, ja joita sitoo salassapitovelvollisuus.
Lomake toimii yleisimmillä selaimilla ja eri päätelaitteilla. Palvelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tietoturvaan. Lomake on aktiivisena 60 minuuttia, jonka jälkeen syötetyt tiedot katoavat.
Käyttäjän tiedoista tallentuvat selaimen ja ip-osoitteen tiedot teknisten ongelmien ja väärinkäytösten selvittämiseksi. Sovelluksen lokiin tallentuu liittyjän henkilötiedot. Palautelomakkeesta tallentuvat selaimen ja ip-osoitteen tiedot.
Voit myös tulostaa lomakkeen ja lähettää sen täytettynä kotikuntasi seurakuntaan. Kirkkoon voi liittyä myös käymällä kotikunnan seurakunnassa ja täyttämällä tiedot paikan päällä.
Kirkko on mukanasi arjessa ja juhlassa. Elämän suurissa käännekohdissa kirkosta saa käytännön neuvoja ja tukea.
Jos tahdot erota kirkon jäsenyydestä, toimita vapaamuotoinen eroilmoituksesi postitse sille seurakunnalle, jonka jäsen olet, tai mihin tahansa Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkaan. Eroilmoituksen voi käydä tekemässä myös henkilökohtaisesti kirkkoherranvirastossa.
Ero astuu voimaan heti, kun kirjallinen eroamisilmoitus on jätetty tai saapunut Digi- ja väestötietovirastoon tai seurakuntaan. Kun kirkosta eroaminen on rekisteröity väestötietojärjestelmään, Digi- ja väestötietovirasto toimittaa eronneelle henkilölle vahvistuksen eroamisesta.