Jumalanpalveluksessa suoritetaan keräys, jossa seurakuntalaisilla on mahdollisuus antaa uhrilahjansa eli rahalahjoitus. Kolehdin taustalla on Uudessa testamentissa ilmaistu kehotus uhraamiseen ja puutteessa olevien auttamiseen (esim. 2. Kor. 9:13). Kirkon alkuaikoina kristityt toivat luonnon antimia, joista osa (leipä ja viini) erotettiin alttarilla siunattaviksi ja osa jaettiin apua tarvitseville.
Kolehti kannetaan messussa uhrivirren (lat. offertorium) aikana. Se voidaan siunata tai sen puolesta voidaan rukoilla yhteisessä esirukouksessa.
Niin kutsutut viralliset kolehdit määrää Kirkkohallitus vuosittain, ja ne kootaan koko kirkossa yhteisiin kohteisiin. Seurakunnat laativat kolehtisuunnitelman, jossa määritellään kolehtikohteet.