Kirkkovuosi on kirkon jumalanpalveluselämää jäsentävä ja pelastushistorian keskeisiä tapahtumia seuraava kirkollisten juhlapäivien ja sunnuntaiden järjestelmä. Se alkaa adventista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Kirkkovuosi ja sen juhlat ovat muotoutuneet pitkän ajan kuluessa. Useilla juhlilla, esimerkiksi pääsiäisellä, on liittymäkohtia Vanhan testamentin aikaiseen juutalaiseen juhlaperinteeseen.
Kirkkovuoden pyhinä muistetaan (ks. anamneesi) Jumalan hyviä tekoja, jotka tulevat todeksi seurakunnan ja sen jäsenten elämässä. Jumalanpalvelukseen kokoontunut seurakunta tulee osalliseksi niistä tapahtumista, joista pyhäpäivän raamatuntekstit, erityisesti evankeliumi, puhuvat.
Evankeliumikirjassa olevat kirkkovuoden pyhien raamatuntekstit noudattavat niin sanottua perikooppijärjestelmää (kreikan perikope tarkoittaa rajattua tekstikokonaisuutta), eli ne ovat osia laajemmista tekstikokonaisuuksista. Perikooppijärjestelmä alkoi vakiintua jo varhaisella keskiajalla.
Suomen luterilaisen kirkon kirkkovuosikalenteri seuraa rakenteeltaan läntisen kristikunnan perinnettä. Sen keskus on pääsiäinen. Kirkkovuosi jakaantuu joulu-, pääsiäis– ja helluntaijaksoihin. Joulua ja pääsiäistä, jotka ovat suurimmat Kristus-juhlat, edeltää paastonaika.
Kirkkovuosikalenteri