Kirkon vastaus 1800-luvulla alkaneeseen perinteisestä kristillisyydestä vieraantumiseen oli monimuotoinen yhdistystoiminta. Yhdistykset eivät suoranaisesti niveltyneet kirkon organisaation, vaikka jotkut piispoista olivatkin niitä perustamassa.
Yhdistykset ovat tarjonneet maallikoille tilaisuuden aktiiviseen osallistumiseen. Lisäksi ne ovat hoitaneet kirkon erityistarpeita. Yhdistykset ovat voineet sopeutua muuttuviin tilanteisiin nopeammin kuin virallinen kirkko.
Yhdistykset ovat olleet pioneereja, jotka ovat raivanneet tietä kirkon oman organisaation puitteissa tapahtuvalle toiminnalle. Useat yhdistysten alkamat työmuodot ovat vähitellen siirtyneet seurakuntaelämään.
Valtakunnallisia järjestöjä on yli 120.