Sielu

Sielu on yhteydessä ihmisen elämään ja henkeen. Ihminen on kokonaisuus, johon kuuluvat ruumis ja sielu.

Raamatussa sielu kuvaa ihmisen henkistä olemusta, jota ilman ihmisellä ei olisi elämää. Muovattuaan ihmisen maan tomusta Jumala puhalsi häneen elämän henkäyksen (1.Moos.2:7Linkki avautuu uudessa välilehdessä). Kuollessa henkäys poistuu. Sielu-sanalla kuvataan myös ihmisten kiitollisuutta Jumalaa kohtaan. Neitsyt Maria kunnioitti Jumalaa sanomalla ”Minun sieluni ylistää Herran suuruutta” (Luuk.1:46Linkki avautuu uudessa välilehdessä). Psalmeissa kehotetaan ”Ylistä Herraa, minun sieluni” (Ps.103:1-2Linkki avautuu uudessa välilehdessä).

Kuoleman jälkeen sielu odottaa ylösnousemuksen päivää. Aikojen lopulla tapahtuvassa ylösnousemuksessa kaikki kuolleet nousevat haudoistaan (Joh.5:28-29Linkki avautuu uudessa välilehdessä). Kristukseen uskova saa silloin uuden ja kuolemattoman hengellisen ruumiin, jonka esikuva on Jeesuksen ylösnousemusruumis (1.Kor.15:40,42-54Linkki avautuu uudessa välilehdessä; 1. Tess.4:14-16Linkki avautuu uudessa välilehdessä).