Reformaatio

Reformaatio tarkoittaa ajankohtaisten ongelmien korjaamista tekemällä korjausliike aiempaan asiaintilaan.

Luterilainen reformaatio, josta on käytetty myös sanaa uskonpuhdistus, tarkoittaa saksalaisen Martti Lutherin teologisen työskentelyn tuloksena syntynyttä katolisen kirkon uudistusliikettä, joka käynnistyi Wittenbergissä toimineen Lutherin julkaistua 95 teesiä anekaupan vääristymistä ja oikeasta parannuksenteosta 31.10.1517.

Luterilaisen reformaation juuret ovat historiassa Lutherin teesejä syvemmällä. 1500-luvun alun Euroopassa elettiin jännitteisessä tilanteessa niin kirkollisesti kuin yhteiskunnallisesti. Rahaa ja valtaa käsitelleiden teesien julkaisemisesta Wittenbergissä käynnistynyt reformaatio levisi vähitellen eri puolelle Saksaa, lopulta myös Pohjois-Eurooppaan.

Luther korosti ennen muuta Jumalan toimintaa ja yksinvaikuttavuutta ihmisen pelastumisessa. Ihminen ei voi pelastua vaikuttamalla Jumalaan omilla teoillaan, vaan turvautumalla uskossa Kristukseen ja tämän sovitustekoon. Lutherille oli olennaista Raamatun arvovalta kirkon elämässä. Hän sitoutui kirkon uskon luovuttamattomaan perintöön ja halusi uudistaa katolista kirkkoa. Hän käänsi Raamatun kansankielelle ja laati Vähän ja Ison katekismuksen kristillisen opetuksen apuneuvoiksi.

Lutherin tavoitteena ei ollut kirkon hajaannus eikä varsinkaan oman, nimeään kantavan kirkon perustaminen. Hän puolusti aitoa katolista uskoa ja halusi riisua siitä piirteitä, joita hän piti vääristyminä. Sovintoyrityksistä huolimatta Lutherin ja katolisen kirkon johdon näkemyserot jäivät liian syviksi. Paavin johtama roomalaiskatolinen kirkko julisti Lutherin pannaan.

Luther ja muut reformaattorit ajautuivat vähitellen kauemmas roomalaiskatolisesta kirkosta. Katolisen kirkon sisälle muodostuneista evankelisista seurakunnista muodostuivat lopulta Saksan itsenäiset luterilaiset maakirkot 1500-luvun kuluessa. Lisäksi luterilaisuuden rinnalle syntyi muitakin uusia yhteisöjä, joista merkittävimmät ovat reformoitu ja anglikaaninen kirkko.

Reformaatio ei rajoittunut teologisiin ja kirkollisiin kysymyksiin. Reformaatio muokkasi yhteiskunnan rakenteita, koulutusjärjestelmää, köyhäinhoitoa ja vallan jakautumista maallisten hallitsijoiden ja kirkon välillä.


Reformaation oivallukset levisivät Saksasta Wittenbergissä opiskelleiden teologien ja Lutherin kirjoitusten välityksellä Pohjolaan. Kustaa Vaasa toimeenpani reformaation Ruotsin valtakunnassa. Tämä merkitsi myös katolisen kirkon omaisuuden valtiollistamista ja luterilaisen valtionkirkon perustamista. Papisto omaksui vähitellen luterilaisen reformaation keskeiset korostukset ja juurrutti ne kansaan. Mikael Agricolaa kutsutaan Suomen reformaattoriksi.