Kirkastussunnuntain sisältönä on kertomus Jeesuksesta opetuslastensa, Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen, kanssa vuorella. Jeesus muuttui heidän edessään loistavan kirkkaaksi. Vanhan testamentin profeetat Mooses ja Elia ilmestyivät heille osoittamaan, että Jeesus oli Vanhan liiton lupaama Messias. Opetuslapset kuulivat äänen: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä” (Matt. 17:1–8).
Kirkastussunnuntaita on vietetty Ruotsissa ja Suomessa 1500-luvulta lähtien seitsemäntenä kolminaisuuden päivän jälkeisenä sunnuntaina. Nykyisin kolminaisuuden päivän sijasta sunnuntait lasketaan helluntaista, joten kirkastussunnuntai on nyt 8. sunnuntai helluntaista. Siten juhla on yleensä heinäkuun lopulla, joskus elokuun alussa. Juhlapäivän liturginen väri on valkoinen.
Herran kirkastumisen juhlan juuret vievät 400-luvun Syyriaan. Lännessä juhla tavataan ensi kerran 900-luvulla Espanjassa ja Galliassa. Tuolloin Kristuksen kirkastumisen päivää vietettiin 6. elokuuta, joka on edelleen juhlan ajankohta katolisessa, ortodoksisessa ja anglikaanisessa kirkossa.
Usko ja arvot – Juhlapyhät