12. sunnuntai helluntaista: Jeesuksen seuraamiseen ei kuulu itseriittoisuus ja lakihenkisyys

Jos olet kasvanut turvattoman ja tuomitsevan hengellisyyden piirissä, toivon että tämä tekstini tuo sinulle toivoa ja lohtua.

Olen itse kasvanut hengellisessä ilmapiirissä, jossa harvoilla ja valituilla miehillä oli ”tieto oikeasta opista” ja joiden Raamatun tulkintaa pidettiin ”lakina”. Heidän mukaansa kristityn tuli pyrkiä täydelliseen Raamatun seuraamiseen heidän opettamalla tavalla. Esimerkiksi lapset ja naiset olivat tässä opetuksessa miehen päätäntävallalle alisteisia.

Koin jo lapsena tällaisen tulkinnan äärimmäisen epäoikeudenmukaisena. Ristiriita heidän opetustensa ja oman uskoni ja jumalakuvani välillä oli suuri. Kun nuorena ja aikuisena kyseenalaistin ko. opetusta minulle sanottiin, että minun pitää mennä itseeni ja tutkiskella itseäni Raamatun sanan avulla. Itsensä tutkiskelu tarkoitti siinä kontekstissa ko. ihmisten opetusten kirjaimellista uskomista ja seuraamista.

Myöhemmin opiskelujen ja työkokemuksen myötä olen ymmärtänyt, miten kaukana nuo aiemmat yhteisön opetukset Jeesuksen seuraamisesta ja Jeesuksen opettamasta itsensä tutkimisesta olivat. Raamatussa itse asiassa ilmaistaan, että me saamme vastaanottaa armon Jumalan lahjana. Lahjana, joka ei ole riippuvainen ihmisen ominaisuuksista, teoista tai oppien tulkinnasta. Ihminen ei ole Jumala, eikä hänen pidä asettautua sellaiseksi suhteessa toisiin ihmisiin ja muuhun luomakuntaan. Ihmisen ei siten myöskään pidä asettua tuomitsemaan toisten uskoa tai ihmisyyttä. Jokainen ihminen on yhdenvertainen riippumatta sukupuolesta, seksuaalisuudesta tai mistään taustastaan.

Jeesus käytti omissa puheissaan esimerkkinä lainoppineita, jotka opettivat Jumalan lakia ja tuomitsivat muita ihmisiä, mutta eivät itse noudattaneet kirjaimellisia sääntöjä. Jeesus myös monessa kohtaa ilmaisi, että ihmisillä on vain yksi opettaja eli Jeesus itse: ”Älkää antako kutsua itseänne oppimestariksi, sillä teillä on vain yksi mestari, Kristus. Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.”

Entä mitä minulle kävi itsetutkiskeluni myötä?

Löysin rauhan ja armon Jeesuksen opetuksista ja seuraamisesta. Löysin turvallisen ja armollisen uskon. Löysin uskon, jossa jokainen on Jumalan kuvana rakastettu, hyväksytty ja arvokas juuri omana itsenään. Sitä toivon sydämestäni kaikille.

Ani Iivanainen
Kirjoittaja on kahvia ja suklaata rakastava diakoni ja sateenkaariyhteyshenkilö, joka havainnoi elämää ja uskoa Jeesuksen esimerkin ja yhdenvertaisuuden kautta