Löytäjät

Ilm. 3:1–6

Johanneksen ilmestyksestä, luvusta 3

 Minä tiedän sinun tekosi. Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut. Herää ja vahvista sitä, mikä vielä on jäljellä, sitä, mikä jo oli kuolemaisillaan. Olen havainnut, että tekosi eivät täytä minun Jumalani vaatimusta. Muista, kuinka kuulit sanan ja otit sen vastaan, tarkkaa sitä ja tee parannus.

Harrastan iltarastisuunnistusta. Vedän kerran viikossa trikoot jalkaan, laitan kompassin ranteeseen ja sidon suunnistustossut tiukalle. Nappaan lähdössä kartan ja lähden metsään radalle etsimään rasteja. Suunnistaessa pitää keskittyä. Jos ajatus karkaa muihin asioihin, on nopeasti eksyksissä. Suunnistaja katsoo karttaa ja sen yksityiskohtia. Peukalo seuraa kartalla sijaintia, jotta tietää missä on. Katse haravoi yhtä aikaa ympäristöä ja paikantaa kohteita kartalta. Hereillä pitää olla koko ajan, että rastit löytyvät. Kun rastia lähestyy, alkaa pää pyöriä, katse etsii rastilippua ja kartan lukeminen käy tarkemmaksi. Joskus rasti on juuri sen toisen kiven takana, joka on 10 metrin päässä. Rastin löytyessä piipahtaa pieni lapsenkaltainen ilo löytämisestä ja sitten matka jatkuu. Etsiminen tuotti tuloksen ja sai löytää.

Joskus putoaa kartalta eli ei ihan tarkasti tiedä missä on. Lähes aina pienen tutkimisen jälkeen löytää taas oikean paikan. Toisinaan eksyy eli ei saa kiinni omaa sijaintiaan. Silloin pitää hidastaa, jopa pysähtyä. On katseltava ympärille, etsittävä kiinnekohtia, suunnattava kompassia ja tutkittava karttaa. Eksymisen tunne voi olla epämiellyttävä ja vähintään ärsyttävä. Kerran oli minunkin vain lähdettävä metsästä kännykän kartan avulla pois, kun ei rasteja löytynyt.

Etsijänä oleminen on jännittävää ja kutkuttavaa. Hukassa olevan tilanne on hyvin erilainen. Miltä tuntuisi tulla eksyneenä löydetyksi? Silloin joku tulisi riittävän lähelle, kuulo- tai näköetäisyydelle ja auttaisi eteenpäin. Se joku olisi jopa lähtenyt varta vasten minua etsimään. Löydettäessä kokisin helpotusta ja rauhoittuisin. Etsijä voisi tuntea iloa, kun on löytänyt etsimänsä.

Kristittynä elämisessä on nämä kaksi ovat yhtä aikaa olemassa. Jumalan, oman elämän tien, toisten ihmisten kanssa yhteyden etsiminen ja eksyneenä löydetyksi tulemisen odottaminen. Molemmat ovat tärkeitä. Olla etsijä ja löytäjä. Olla eksynyt ja löydetty.

Panu Mäkelä

oppilaitospappi, hikiliikkuja, elämän ja uskon pohdiskelija