Sovitus merkitsee Kristuksen sovitustyötä Jumalan ja ihmisen välillä. Ihmiset eivät kyenneet palaamaan itse yhteyteen Jumalan kanssa, koska he olivat langenneet syntiin. Oikeudenmukaisen olemuksensa vuoksi Jumala ei voi jättää tuomitsematta pahoja tekoja, mutta armossaan hän tahtoo kuitenkin pelastaa ihmiset. Ihmiskunnan synnin turmeleman tilan sovittamiseksi tarvittiin sijaisuhri.
Jumala antoi uhriksi poikansa, Jeesuksen Kristuksen, joka alensi itsensä, eli synnittömän elämän ja antoi oman henkensä ja verensä ihmiskunnan edestä suostuen ihmisten sijasta Jumalan vihan alaiseksi (Fil.2:6-8; Kol.1:19-20, 2.Tim.1:9). Ottamalla syyttömänä kantaakseen ihmiskunnan rangaistuksen hän täytti Jumalan lain vaatimukset ja lunasti ihmiset vapaiksi synnin alaisuudesta. Jumala hyväksyi Poikansa elämän ja kuoleman sovituksena ihmiskunnan edestä ja herätti hänen kuolleista.
Pelastus ja pääsy Jumalan luokse ovat mahdollisia Kristuksen sovitustyön perusteella, koska sovituksessa Kristus antaa itsensä meille, ja me tulemme osallisiksi hänen viattomuudestaan, pyhyydestään ja rakkaudestaan (Room.5:2). Kristuksen sovitustyön tähden Jumala antaa kaikki synnit anteeksi jokaiselle, joka sitä häneltä pyytää (1.Joh.1:9).
Katekismus – Uskontunnustus