Piispainkokous: Sley ja Kansanlähetys ovat kotimaan toiminnassaan laiminlyöneet piispainkokouksen päätöstä

Piispainkokous käsitteli vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 27.–28.1.2026 ohjauskeskusteluja kahden kirkon lähetysjärjestön kanssa.

Lokakuun 2025 piispainkokous palautti Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) ja Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen (SEKL) toiminnan arvioinnin Kirkon ulkoasiain osaston jatkovalmisteluun. Järjestöiltä pyydettiin lisäselvitystä Keniassa keväällä 2025 tapahtuneesta pappisvihkimyksestä ja kyseisen papin toimimisesta Suomessa papillisissa tehtävissä. Kenian evankelis-luterilaisessa kirkossa papiksi vihitty ei ollut järjestöjen palveluksessa vihkimyksen aikaan.

Saatujen selvitysten myötä piispainkokous katsoi, että sekä Sley että SEKL ovat laiminlyöneet velvollisuuden huolehtia siitä, että lähetysjärjestön toiminnassa kotimaassa noudatetaan piispainkokouksen päätöstä toisen evankelis-luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön papin edellytyksistä suorittaa yksittäistapauksissa jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia.

Piispainkokouksen päätöksen mukaan jumalanpalveluksen tai kirkollisen toimituksen suorittamisesta on sovittava aina kirkkoherran kanssa. Kirkkoherran tulee huolehtia siitä, että toimituksen suorittava pappi saa riittävät tiedot toimituksen suorittamiseen liittyvästä Suomen lainsäädännöstä ja muista huomioon otettavista seikoista.

Ongelma kiertyy herätysliikkeiden ja kirkon lähetysjärjestöjen Sleyn ja Kansanlähetyksen virkakäsitykseen eli kysymykseen siitä, voivatko papit toimia yhteistyössä naispuolisten pappien kanssa. Ulkomailta toisesta evankelis-luterilaisesta kirkosta pappisvihkimystä hakiessaan voi välttää vihkimyksen, jossa samaan aikaan vihitään papeiksi naispuolisia. Piispainkokous on antanut joulukuussa 2024 erillisen ohjeen, joka koskee lähetysjärjestöjen työntekijöiden ulkomailla toteutuvia pappisvihkimyksiä.

Piispainkokous totesi, että kansainvälisessä työssään molemmat lähetysjärjestöt ovat tarkastelukaudella noudattaneet lähetystyön perussopimusta ja Yhteinen todistus -asiakirjassa esitettyjä toimintaperiaatteita.

Lisätiedot: johtaja Risto Jukko, Kirkon lähetystyön keskus, Kirkkohallitus, p. 040 485 9643, risto.jukko@evl.fi

Lähetystyön kokonaisarviointi käynnistyy

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyöstä tehdään kokonaisarviointi, jonka pohjalta lähetystyötä kehitetään. Kokonaisarviointi toteutetaan erillisenä hankkeena, jossa kuullaan keskeisiä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön toimijoita kotimaassa ja kansainvälisesti. Piispainkokous hyväksyi arviointihankkeen suunnitelman.

Tavoitteena on selkiyttää lähetystyön perusteita ja esittää toimenpide-ehdotuksia, joilla kirkon lähetystyö vastaisi parhaalla tavalla tulevaisuuden haasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kokonaisarvioinnin on tavoitteena valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä. Toive kokonaisarvion teosta on nostettu esiin kirkolliskokouksen keskusteluissa. Piispainkokous kävi asiasta lähetekeskustelun syyskuussa 2025.

Tällä hetkellä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystä ohjaa Yhteinen todistus -asiakirja, joka on kirkon lähetyksen peruslinjaus. Peruslinjauksen mukaisesti sopijajärjestöjen kanssa on tehty perussopimukset lähetystyön järjestämisestä. Sopimukset ovat voimassa kesäkuuhun 2028 saakka, ja sopimuksen mukaista toimintaa arvioidaan vuosittain järjestettävissä neuvotteluissa.

Lisätiedot: Kari Kopperi, piispainkokouksen pääsihteeri, kari.kopperi@evl.fi, p. 050 594 1317

Ekumeenista vuoropuhelua luterilaisten ja katolilaisten tarvitaan

Piispainkokous antoi lausunnon Kasvavaa yhteyttä -asiakirjasta sekä sen yhteenvedosta. Asiakirja on syntynyt luterilais-katolisessa suomalaisessa ekumeenisessa dialogissa.

Piispainkokous pitää asiakirjassa esitettyjä kirkkoa, ehtoollista ja virkaa koskevia yhteisiä perusvakaumuksia Suomen evankelis-luterilaisen opetuksen mukaisina.

Asiakirja ilmentää piispainkokouksen mukaan tarvetta jatkaa ekumeenista vuoropuhelua luterilaisten ja katolilaisten välillä. Se osoittaa suuntaa, jolla luterilaisten ja katolilaisten yhteys on teologisesti syvennettävissä. Piispainkokous toivoo, että asiakirja kantaa hedelmää sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon elämässä että tulevissa kansainvälisissä dialogeissa luterilaisten ja katolilaisten välillä.

Lisätiedot: Kari Kopperi, piispainkokouksen pääsihteeri, kari.kopperi@evl.fi, p. 050 594 1317

Kirkon tukea teologian opiskelijoille ja papeille kehitetään

Piispainkokous keskusteli Kirkon tuki teologian opiskelijoille ja työuransa alkuvaiheessa oleville papeille -selvityksestä, jonka piispainkokouksen asettama työryhmä on laatinut. Selvitystyön käynnistämisen taustalla oli vuonna 2024 ilmestynyt tutkimus Opinnoista pappisuralle: Pappeuteen kasvu, haasteet ja muutokset.

Selvityksessä arvioidaan nykyisiä tukiprosesseja sekä pastoraalitutkintoa. Työryhmä pitää tärkeänä tavoitteena, että tulevaisuudessa polku papiksi on yhtenäinen kokonaisuus ja prosessi, joka tukee pappisidentiteettiä.

Selvityksen mukaan teologian opiskelijoiden ja kirkon kohtaamisia tulee vahvistaa. Selvitys esittää, että nykyisin käytössä olevan kertaluonteisen soveltuvuustutkimuksen tilalle luodaan ammatillisen kasvun prosessi, johon sisältyy jo opintojen alkuvaiheen kohtaamisia opiskelijoiden ja kirkon välillä. Lisäksi esitetään pastoraalitutkinnon kokonaisuudistusta sekä Kirkon teologikoulutustoimikunnan työskentelyn kehittämistä. Ohjeistusta suositeltavista valinnaisista opinnoista pappisvirkaan suuntautuville valmistellaan yhteistyössä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kanssa.

Piispainkokous lähetti keskustelun jälkeen asian jatkovalmisteluun piispainkokouksen kanslian koordinoimana.

Lisätiedot: Anna-Kaisa Inkala, piispainkokouksen teologinen sihteeri, anna-kaisa.inkala@evl.fi, p. 050 380 3270

Muita käsiteltyjä asioita

Piispainkokous merkitsi tiedoksi Saamelaiset kirkossa -hankkeen toimenpidesuositusten etenemistä käsittelevän raportin.

Raportti sisältää suosituksia, joista osa on yleistavoitteita koko kirkolle ja osa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kirkkohallitukselle, tuomiokapituleille sekä seurakunnille ja seurakuntayhtymille. Koko loppuraportti on luettavissa sivustolla: Saamelaiset kirkossa

**

Piispainkokouksen pöytäkirja tulee viikon kuluessa luettavaksi Domus-palveluun. Seuraava piispainkokous on 13.4.2026 Helsingissä.

Lisätietoja: Piispainkokous
Kari Kopperi, piispainkokouksen pääsihteeri, kari.kopperi@evl.fi, p. 050 594 1317
Anna-Kaisa Inkala, piispainkokouksen teologinen sihteeri, anna-kaisa.inkala@evl.fi, p. 050 380 3270