Suomeen tarvitaan valtakunnallinen ohjelma lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan torjuntaan

29.3.2019

Suomessa ei ole tällä hetkellä kattavaa ja monialaista toimintamallia lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Perhejärjestöt ja monet muut toimijat – luterilainen kirkko mukaan lukien – tekevät hyvää työtä lasten ja nuorten parissa seksuaalikasvatuksen alueella, mutta yhteistyö on tällä hetkellä riittämätöntä ja toiminta liiaksi yksittäisten hankkeiden varassa.

Lasten seksuaalinen kaltoinkohtelu on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Seuraavan hallituksen tehtävä on turvata laaja-alainen ja koordinoitu yhteistyö ja resursointi sekä matalan kynnyksen palveluiden saatavuus. Myönteistä on, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia on kiristetty.

Lapsen ja nuoren ikäryhmätasoinen seksuaalikasvatus vähentää seksuaalisen väkivallan riskiä ja auttaa suojautumaan siltä. Laadukas seksuaalikasvatus muodostaa jatkumon varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja toiselle asteelle, sisältäen turvataitoja, median käytön taitoja sekä terveen minäkuvan vahvistamista.

Lanzaroten sopimus on Euroopan neuvoston yleissopimus, jossa edellytetään lapsiin kohdistuvan seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön kaikkien muotojen kriminalisoimista, sitoutumista ennaltaehkäiseviin toimiin, lapsiuhrien auttamista ja suojelemista sekä rikoksista epäiltyjen syyttämistä. Suomi on ratifioinut sopimuksen vuonna 2011.

Lanzaroten sopimus kuitenkin tunnetaan Suomessa huonosti, eikä sille ei ole laadittu kansallista toimeenpanosuunnitelmaa. Tämän suunnitelman toteuttaminen on seuraavan hallituksen selkeä tehtävä, ja siihen on otettava mukaan kaikki keskeiset valtakunnalliset toimijat. Mikään ei voi olla yhteiskunnassa tärkeämpää kuin lasten ja nuorten turvallinen elämä.

Jarmo Kokkonen
johtaja, Jumalanpalvelus ja diakonia -yksikkö
Kirkkohallitus