30.3.2023 Kirkkohallitus Kirkkohallitus on kirkon yleisviranomainen, joka hoitaa kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. Kirkkohallituksen täysistunnon jäseniä ovat arkkipiispa puheenjohtajana, piispainkokouksen valitsemat kaksi piispaa sekä kirkolliskokouksen valitsemat kaksi pappia ja yhdeksän maallikkoa, yksi jokaisesta hiippakunnasta. Osa kirkkohallituksen päätöksistä tehdään virastokollegiossa, johon kuuluvat kansliapäällikkö ja kirkkoneuvoksen viroissa olevat viisi viranhaltijaa. Päätösvaltaa on ohjesäännöllä siirretty myös muutamille johtaville viranhaltijoille. […]
30.3.2023 Kappeliseurakunta Seurakunnasta voidaan jokin alue muodostaa kappeliseurakunnaksi. Kappeliseurakunnan perustamisesta päättää kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto. Kappeliseurakunnassa on sen asioiden hoitamista varten kappelineuvosto, jonka jäsenet valitsee kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto alueen seurakuntalaisista. Kahden seurakunnan yhdistyessä voidaan päättää, että toinen seurakunnista jatkaa kappeliseurakuntana, jolla on oma kappalainen. Seurakunnat, seurakuntayhtymät ja kappeliseurakunnat
30.3.2023 Piispainkokous Piispainkokous on hiippakuntien piispojen ja tuomiokapitulien yhteinen neuvotteluelin, joka käsittelee erityisesti kirkon uskoa, julistusta ja työtä sekä hiippakuntien hoitoon liittyviä asioita. Lisäksi piispainkokous käsittelee ekumeniaan ja lähetykseen liittyviä asioita. Osana kirkon yhteistä hallintoa se tekee päätöksiä toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Useimmiten käsiteltävät kysymykset liittyvät kirkon oppiin, jumalanpalvelukseen, kirkollisiin toimituksiin sekä niitä hoitamaan pyrkivien koulutukseen. Piispainkokouksen jäseniä […]
30.3.2023 Piispa Piispa on hiippakuntansa seurakuntien ja pappien ylin kaitsija. Piispuus edustaa kirkon yhtenäisyyttä: piispan tehtävänä on pitää hänelle uskottu lauma koossa ja vaalia kirkon ykseyttä. Piispan kuuluu valvoa, että Jumalan sanaa saarnataan kirkon tunnustuksen mukaan, sakramentit jaetaan oikein ja että jumalanpalvelukset toimitetaan määräysten ja kirkon tradition mukaisesti. Piispalla on laajimmat hengelliset valtuudet hiippakunnassaan, esimerkiksi oikeus vihkiä […]
30.3.2023 Yhteinen kirkkovaltuusto Seurakuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto. Jäsenet yhteiseen kirkkovaltuustoon valitaan seurakuntavaaleilla. Seuraavat vaalit järjestetään vuonna 2026. Päätöksenteko seurakunnissa tai seurakuntayhtymissä
30.3.2023 Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto on itsenäisen, yhtymään kuulumattoman seurakunnan ylin päättävä elin. Sen jäsenet valitaan seurakuntavaaleilla. Kirkkovaltuusto tekee seurakunnan taloutta ja viranhaltijoita koskevat tärkeimmät päätökset. Puheenjohtajana toimii maallikko. Kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan jäsenet kirkkoneuvostoon. Kirkkovaltuusto voi siirtää päätösvaltaansa ohje- ja johtosäännöllä kirkkoneuvostolle, sen jaostoille sekä johtokunnille. Kirkkovaltuuston jäsenmäärä määräytyy seurakunnan väkiluvun perusteella.
30.3.2023 Seurakuntavaalit Valtakunnallisissa seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnille luottamushenkilöt, joita on yhteensä noin 9 000. Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi marraskuussa. Seuraavan kerran seurakuntavaalit järjestetään vuonna 2026. Luottamushenkilö on seurakunnan työntekijän yhteistyökumppani ja seurakuntalaisten edustaja päätöksenteossa. Taloudellisesti itsenäisessä seurakunnassa vaaleilla valitaan kirkkovaltuuston jäsenet. Kirkkovaltuusto on seurakunnan tai seurakuntayhtymän ylin päättävä elin. Seurakuntayhtymässä järjestetään kahdet vaalit: yhtymän jäsenseurakunnille valitaan seurakuntaneuvostot […]
30.3.2023 Papinvaali Seurakunnan kirkkoherra valitaan yleisellä papinvaalilla. Papinvaali on välitön ja salainen. Virkaan valitaan se tuomiokapitulin ehdolle asettamista papeista, joka saa vaalissa eniten ääniä. Seurakunta voi kuitenkin valita kirkkoherran virkaan myös muun hakijan, jonka tuomiokapituli on todennut päteväksi ylimääräiseksi hakijaksi. Tästä menettelystä on säännökset kirkon vaalijärjestyksessä. Tullakseen valituksi ylimääräisen vaaliehdokkaan on saatava vähintään yksi kymmenesosa koko seurakunnan […]
30.3.2023 Demokratia Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Demokraattisen käsityksen mukaan valtiovalta on kokonaisuudessaan peräisin kansalta ja vallankäyttö on järjestettävä oikeussäännöksin. Länsimaisen oikeusvaltion keskeisinä päämäärinä pidetään yhteisen hyvän edistämistä, pahan minimoimista ja heikkojen suojaamista. Aina demokratia ei ole ollut arvostettua, vaan esimerkiksi kreikkalainen filosofi Aristoteles piti sitä toiseksi huonoimpana hallintomallina heti tyrannian jälkeen. Demokraattisen yhteiskuntakehityksen juuret Euroopassa ovat lähinnä Ranskan […]