30.3.2023 Seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvosto on seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan hallintoa hoitava toimielin. Seurakuntayhtymiä on yleensä suurissa kaupungeissa. Jokaisessa yhtymän seurakunnassa on oma seurakuntaneuvostonsa. Seurakuntaneuvoston jäsenet ovat luottamushenkilöitä, jotka valitaan seurakuntavaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan. Seurakuntaneuvoston puheenjohtajana toimii kirkkoherra. Seurakuntaneuvosto johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää sekä päättää seurakunnalle myönnettyjen varojen käytöstä. Seurakuntaneuvosto hoitaa lähinnä samoja tehtäviä kuin yksittäisen seurakunnan […]
30.3.2023 Rovastikunta Hiippakunnat on jaettu rovastikuntiin, joihin kuuluu 5–10 seurakuntaa. Hiippakunnan rovastikuntajaosta päättää tuomiokapituli. Rovastikunnan lääninrovasti valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan rovastikunnan seur akuntien kirkkoherroista. Lääninrovasti on piispan ja tuomiokapitulin apuna rovastikunnan kirkollisessa hallinnossa. Useissa rovastikunnissa on syntynyt yhteistyötä samaan rovastikuntaan kuuluvien seurakuntien kesken, kuten yhteisiä tapahtumia, leiritoimintaa ja koulutusta.
30.3.2023 Kirkonkokous Kirkonkokous on vanha nimitys, joka on tarkoittanut seurakunnan äänivaltaisten jäsenten kokousta. Kirkonkokouksella on ollut seurakunnan hallinnollisissa asioissa päätösvalta ja se on valinnut seurakunnan luottamuselimet ja vakinaiset papit. Koska vaalit ovat nykyisin itsenäisiä toimituksia, nimeä kirkonkokous ei enää käytetä, vaikka eräitä sen piirteitä onkin säilytetty. Suoria kirkollisia kansanvaaleja ovat seurakuntavaalit, joilla valitaan jäsenet kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin. […]
30.3.2023 Rovasti Rovasti on kirkollinen arvonimi. Piispa voi myöntää rovastin arvonimen kirkollisessa työssä erityisesti ansioituneelle papille siten, että kirkolliskokouksen toimikautta vastaavan neljän vuoden aikana myönnetään suunnilleen yksi arvonimi kutakin alkavaa kolmeakymmentä hiippakunnan pappia kohden. Perinteisesti teologian tohtorille ei ole myönnetty rovastin arvonimeä. Arvonimen saajan tulee yleensä olla 50 vuotta täyttänyt. Rovastin arvonimi voidaan myöntää lääninrovastille tai kenttärovastille […]
30.3.2023 Kirkon ulkoasiain osasto Kirkon ulkoasiain osaston (KUO) tehtävänä on palvella Suomen kirkkoa, sen seurakuntia ja hiippakuntia sekä muita kirkon keskuselimiä niiden täyttäessä ekumeenista tehtäväänsä kotimaassa ja ulkomailla. Tässä työssä KUO:n tehtävät ovat: hoitaa kirkon ekumeenisia suhteita ja niihin liittyviä teologisia asioita huolehtia kirkkomme kansainvälisestä stipendiaattivaihdosta edistää kirkon kansainvälisen vastuun ja diakonian toteutumista ja huolehtia osaltaan kansainvälisyyskasvatuksesta edistää kirkon […]
30.3.2023 Kirkkokuri Kirkkohistoriasta tunnetaan lukuisia kirkkokurin ylläpitoon liittyviä säännöksiä ja rangaistuksia, jotka olivat pääasiassa häpeärangaistuksia. Nykyinen kirkkolaki ja kirkkojärjestys eivät tunne enää kirkkokuriin liittyviä rangaistuksia. Kyse on pikemmin sielunhoidosta kuin kirkkokurista.
30.3.2023 Kirkon työmarkkinalaitos Kirkon työmarkkinalaitos on kirkon työnantajaviranomainen, joka neuvottelee ja sopii kirkon viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista. Sen edeltäjänä toimi 1975–2006 Kirkon sopimusvaltuuskunta. Päätösvaltaa käyttää Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunta, johon kuuluu 11 kirkolliskokouksen neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä, jotka edustavat maan eri osia ja kirkon työmarkkinaolojen tuntemusta. Työmarkkinalaitoksen toimisto on Kirkkohallituksen henkilöstöosastolla. Kirkon työmarkkinalaitos neuvottelee ja sopii […]
30.3.2023 Tuomiokirkko Tuomiokirkko (ruots. domkyrka) on hiippakunnan pääkirkko. Sanan alkuosa tuomio johtuu satojen vuosien takaisesta käännösvirheestä: latinan domus tarkoittaa taloa tai kotia, ja tuomiokirkko siis oikeastaan piispan kotikirkkoa. Katedraali-sanaa käytettiin Turun tuomiokirkosta keskiajalla. Nimitys jäi pois käytöstä uskonpuhdistuksen myötä. Katedraali on tullut piispanistuimesta (cathedra), joka sijaitsi hiippakunnan pääkirkon kuorissa. Hiippakuntien tuomiokirkot: Espoon tuomiokirkkoHelsingin tuomiokirkkoKuopion tuomiokirkkoLapuan tuomiokirkkoMikkelin tuomiokirkkoOulun […]
30.3.2023 Yhteinen kirkkoneuvosto Seurakuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelimenä on yhteinen kirkkoneuvosto, joka johtaa seurakunnalliseen toimintaan liittyviä tehtäviä ja työmuotoja. Sen jäsenet ovat luottamushenkilöitä. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana on yksi seurakuntayhtymän seurakuntien kirkkoherroista, jonka tuomiokapituli on määrännyt tehtävään. Päätöksenteko seurakunnissa tai seurakuntayhtymissä
30.3.2023 Kirkko ja valtio Suomessa ei ole valtionkirkkojärjestelmää, mutta kirkkoa voidaan kutsua kansankirkoksi. Kirkko ja valtio tekevät yhteistyötä monin tavoin. Kirkko osallistuu yhteiskunnalle kuuluvien tehtävien hoitoon Kirkko osallistuu yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon. Niitä ovat kasvatustyö, sosiaalinen palvelutyö eli diakonia, hautausmaiden ylläpito, päihdetyö, väestökirjanpito, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito, työ ulkosuomalaisten parissa sekä kansainvälinen apu. Kirkko ja valtio toimivat monin tavoin yhteistyössä […]