Itsemurhat aiheena Saamelaisilla Kirkkopäivillä – ”Me saamelaiset olemme avautuneet puhumaan vaikeista asioista”

 Lääkäri Heidi Eriksen johtaa uutta saamelaisen psykososiaalisen tuen keskusta Uvjaa (Uvjj – Uvjâ).

Saamelaisilla kirkkopäivillä ei kaihdettu rankkojakaan aiheita. Lauantaina paneuduttiin saamelaisten itsemurhien ehkäisyyn. Alkuperäiskansoilla on kohonnut itsemurhariski ja erityinen riskiryhmä on nuoret miehet.

Pohjoissaamelainen lääkäri Heidi Eriksen on työskennellyt pitkään Utsjoella lääkärinä ja on vastikään siirtynyt johtamaan saamelaista psykososiaalisen tuen keskusta Uvjaa. Saamelaisilla kirkkopäivillä hän veti yhdessä ruotsinsaamelaisen tutkijan ja psykologin Jon Petter Stoorin kanssa seminaarin saamelaisten itsemurhien ehkäisystä.

”Me saamelaiset olemme paljon avautuneet puhumaan vaikeista asioista. Olen ollut todella vaikuttunut esimerkiksi näiden Saamelaisten kirkkopäivien ohjelmasta: Aikaisemmin päivällä oli seminaari seksuaalisesta väkivallasta ja nyt puhutaan itsemurhien ehkäisystä”, Heidi Eriksen sanoo.

Eriksen on ollut mukana laatimassa Pohjoismaista itsemurhien ehkäisysuunnitelmaa yhdessä Jon Petter Stoorin kanssa, ja se valmistui vuonna 2017. Sen tarkoitus on tukea saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja varmistaa, että saamelaisilla on todellinen mahdollisuus päästä vaikuttamaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Samalla tuetaan saamelaisten kulttuurista identiteettiä, mahdollisuutta harjoittaa perinteisiä elinkeinoja ja oikeutta omaan äidinkieleen.

Eteenpäin kollektiivisista traumoista

Saamelaisena lääkärinä Heidi Eriksenillä on varsin suora näkyvyys saamelaisten hyvinvointiin. Nuorten miesten kohonneen itsemurhariskin syitä hän kuvaa monimutkaisiksi prosesseiksi.

”Syitä on varmasti niin monta kuin tapaustakin. Ei ole ollut saamenkielistä ja -kulttuurista apua tarjolla. Ehkä ei ole kysytty oikeita kysymyksiä. Saamelainen poronhoitaja on saattanut joutua itse opettamaan terapeuttiaan esimerkiksi siihen, miksi ahdistaa, jos on älyttömän paljon lunta. Syyt ovat varmasti monenlaisia; sosiokulttuurinen nopea muutos, elinkeinojen muuttuminen, maankäyttöön tai vesistöön liittyvät konfliktit. Kyse on monimutkaisista prosesseista,” Eriksen sanoo.

”Saamelaisessa kulttuurissa on pitkään vallinnut pärjäämisen kulttuuri, ehkä jo asuntolakoulujen seurauksena, 7-vuotiaasta lähtien. Ei pyydetä apua ja toisaalta apua ei ole ollut saatavilla. On ehkä nähty, että ihminen ei voi hyvin, mutta jostakin syytä apua ei ole löytynyt tai apu ja avuntarvitsija eivät ole kohdanneet. Siksi on hienoa, että tullaan yhteen pohtimaan vaikeita asioita ääneen.”

Seminaaritilaisuus laajenikin hyvin pian varsin syvälliseksi vuoropuheluksi, jossa yleisöstä nousi koskettavia ja henkilökohtaisia kommentteja ja kysymyksiä.

 ”Olin positiivisesti yllättynyt yleisön määrästä ja siitä, että ihmiset osallistuivat näin intiimiin keskusteluun. Sanoisin, että saamelaisen kansan vointi on menossa koko ajan parempaan suuntaan. Kollektiivisen trauman merkit ovat näkyvillä mutta se, että ne tiedostetaan ja ymmärretään, on avain siihen, että päästään jo eteenpäin,” Eriksen sanoo.   

Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita saamen kielillä

Heidi Eriksen luotsaa tätä nykyä kesäkuussa 2022 avattua saamelaista psykososiaalisen tuen yksikköä Uvjaa. Se tarjoaa saamelaiskulttuurin mukaisia ja saamenkielisiä mielenterveyspalveluita matalla kynnyksellä – neuvoa, tukea ja kriisityötä omalla äidinkielellään (koltansaame, inarinsaame, pohjoissaame, suomi). Palvelu on maksutonta.

”Uvja on perustettu tukemaan saamelaisten ja Suomen valtion välistä totuus- ja sovintokomissiotyötä. Tiedämme, että prosessin myötä nousee pintaan historiallisia traumoja ja niiden jälkiä nykypäivään. Meihin voi ottaa yhteyttä aina”, Eriksen sanoo.

Katso lisää Uvjj – Uvjâ – Uvja

Puhelinpalvelu; p. 040 663 8882 Arkisin klo 8-16, ja se on käytössä kaikille saamelaisille.

Saamelaisia kirkkopäiviä vietettiin inarissa 5.-7.8.2022.

Teksti: Anna Patronen, Kirkon viestintä