Joulu joka kotiin ja sydämeen

Ensimmäinen joulu! Tänäkin jouluna tuhansissa maamme kodeissa ihmetellään vastasyntynyttä vauvaa tai iloitaan vuoden mittaan syntyneen perheen pienimmäisen ensimmäisestä joulusta.

Vielä useammissa kodeissa aikuiset saavat iloa isompien lasten riemusta ja heidän silmiensä tuikkeesta joulun salaisuuden edessä. Lasten jännitys ja riemu tuovat joulumielen väsyneellekin aikuiselle. Tuhansissa ja taas tuhansissa kodeissa vietetään joulua yhdessä läheisten kanssa, iloitaan vapaista ja yhdessäolosta ja nautitaan herkkuja. Lapset ja toivottavasti myös aikuiset saavat hymyjä, sylejä, lahjoja ja huomiota.

Sellainen on ihana joulu, ja sellainen on myös joulun kuvasto: hyväntuuliset, eri-ikäiset ihmiset kauniiksi laitetuissa kodeissaan. Vaikka totta ovat myös vaivannäkö, tiskivuoret ja väsymys, monissa kodeissa koetaan aitoa lämpöä ja rakastavaa yhdessäoloa. Usein rakastava yhdessäolo on kuvastoa arkisempaa. Perhemuodosta ja joulunviettäjien iästä riippumatta joulun pyhinä myös välillä kinastellaan, harmistutaan ja riidellään. Sekin on ihan ok ja kuuluu osaksi inhimillistä yhdessäoloamme. Ei kuvien täydellistä joulua ole olemassa, eikä sellaista ole järkeä tavoitella. Ajoittainen kitka kuuluu väistämättä läheisiin suhteisiin. Hyvään jouluun voi kuulua monenlaisia hetkiä.

Joulu kuuluu kaikille

Joulu kuuluu myös kaikkiin niihin koteihin, joita ei näy kuvastoissa. Koteihin, joissa surraan raskautta, joka päättyi keskenmenoon. Koteihin, joissa vietetään ensimmäistä joulua hauraina eron tai rakkaan ihmisen menetyksen jälkeen. Koteihin, joissa läheistä pelätään tai joissa ilon lapsen katseesta sammuttaa pettymys, kun alkoholi vie taas kerran vanhemman omiin syövereihinsä. Joulu kuuluu turvakoteihin, palvelutaloihin, lastenkoteihin, sairaaloihin ja laitoksiin.

Joulu kuuluu koteihin, joissa ihminen viettää joulunsa yksin. Koteihin, joissa ei varojen tai voimien vähyyden takia voitu hankkia lahjaa edes lapselle. Joulu kuuluu siihenkin kotiin, jossa lapsi lämmittää itselleen kalapuikkoja mikroaaltouunissa. Joulu kuuluu hänelle, joka viettää sen vankilassa tai piikittää itseään suoneen rappukäytävässä. Joulu kuuluu jokaiselle, joka voi tällä hetkellä hyvin, mutta myös jokaiselle, joka voi tällä hetkellä huonosti.

Joulu kuuluu jokaiseen kotiin ja jokaiseen sydämeen, sillä sen sanoma on rakkaudessa ja toivossa. Se sanoma kuuluu sinullekin, joka et tunne kelpaavasi tai kuuluvasi muiden joukkoon. Ja sinulle, jotka et nyt millään jaksaisi tätä joulua.

Ensimmäisen joulun kuvasto on toisenlainen kuin nykyinen. Vauva syntyy vaatimattomaan talliin, nuorelle köyhälle tytölle ja tämän kihlatulle, tavalliselle puusepälle. Tallissa ei ole koristeita eikä juhla-ateriaa, vaan, olkia, likaa ja hajuja. Vastasyntyneen Jeesus-vauvan seimen äärelle ei kokoonnu joukko täydellisiä ihmisiä, vaan jukuripäisiä härkiä, laumasieluisia lampaita, itsepäisiä aaseja, kopea kukko, motkottavia kanoja sekä arkoja, tavallisia paimenia.

Siinä seimen äärellä on paikka myös sinulle ja minulle, juuri sellaisina kuin tänä jouluna olemme.

Hyvää joulua!

Teksti: Heli Pruuki, TT, psykoterapeutti
Kuva: Jalmari Salovirta / Kirkon mediapankki