4. sunnuntai helluntaista: Koska olet viimeksi seurannut Jeesusta?

Jeesus pyysi seuraamaan itseään. Tämä Raamatun suora kehotus: ”Seuraa minua” on monille tuttu lause. Mutta mitä oikeastaan tarkoittaa Jeesuksen seuraaminen? Ja mihin ja kenen luokse hän kutsui menemään? Kutsuttuaan seuraansa Jeesus oli heidän kanssaan, joita katsottiin pahasti ja joiden seuraa kartettiin. Tätä toimintaa paheksuttiin ja pidettiin ajan oppineiden mukaan vääränä. Tähän paheksuntaan Jeesuksen yksiselitteinen vastaus oli: ”Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.”.

Mihin siis Jeesus kutsuu tänään sinua? Hän kutsuu katsomaan lempeästi silmiin toista ja toisenlaista elämäntilannetta. Hän kutsuu istumaan samaan pöytään ja olemaan samalla tasolla ihan jokaisen kanssa. Hän ei kutsu paheksumaan tai arvostelemaan. Kun ihminen uskoo omaan arvoonsa ja arvostaa itseään, niin sen kautta hän oppii arvostamaan muita. Ihminen oppii katsomaan itse myös toista lempeästi silmiin ja hyväksymään, eikä kostamaan omaa pahaa oloaan.

Milloin olet viimeksi seurannut Jeesusta? Milloin on sinun vierelläsi ihminen tuntenut itsensä hyväksi, kokonaiseksi ihmiseksi? Milloin olet rohkaissut, antanut toivoa ja tukenut toista? Milloin on vieressäsi oleva ihminen löytänyt sen kautta voiman omasta itsestään jatkaa, sen sijaan, että antaisi periksi?

Ja koska viimeksi sinun vierelläsi on ollut ihminen, joka on katsonut sinua silmiin ja rohkaissut? Mistä olet saanut voimaa ja toivoa tulevaisuuteen? Kenen sanat ovat saaneet jatkamaan eteenpäin? Kenen toivoisit olevan vierelläsi nyt?

Kuule ajatukseni. Etsin yhteyttä.
Ohjaa käteni. Sylini on tyhjä.
Vie minut perille. Seurassasi enää en etsi turhaan.
Aamen.

Ulla Oinonen
Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun asiantuntija ja pappi, joka sanoo välillä liiankin usein kyllä uusiin haasteisiin periksiantamattomaan toivoon nojaten