19. sunnuntai helluntaista: Rakkauden laki 

Matt. 22:34–40 

Rakkauden kaksoiskäsky on samaan aikaan monimutkainen ja yksinkertainen:”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”  Yksinkertainen siksi, että aika simppelisti siinä kerrotaan keino täyttää laki. Toteutus on sitten monimutkaisempi. ”Jumalaa yli kaiken”? En taida onnistua, joten ekaan kohtaan kosahtaa. Kokeillaan silti toista: ”Lähimmäistä”? Usein haluaisin, harvoin onnistun. ”Itseäsi”. Jumalan antama laki on siitä ankara, että rehellisesti sitä tarkastellessaan huomaa väistämättä, että pieleen meni.  

En pysty toteuttamaan enkä siksi kai kelpaa Jumalalle. 5. Mooseksen kirjassa kehotettiin kirjoittamaan laki kodin ovenpieleen. Siinähän se hyvin muistuttaa epäonnistumisesta, ne lukemattomat kerrat, kun siitä ohi kulkee. Rakasta siinä sitten epäonnistunutta. 

 ”Jumala on jännä kaveri” puki eräs nuori vuosia sitten ajatuksiaan sanoiksi. Niin on. Nimittäin jo paljon ennen kehotusta lain kirjoittamisesta ovenpieleen hän oli antanut ohjeen, miten vietetään pääsiäistä Herran kunniaksi. Siihenkin liittyi monta asiaa, avotulella paahdetun karitsan syömistä happamattoman leivän ja karvaiden yrttien kera, viitta vyötettynä, kengät jalassa, nopeasti. Yksi ohje on kuitenkin muita tärkeämpi. ”Ottakaa sen verta ja sivelkää sitä ovenpieliin”. Tämä tapa tuskin on säilynyt, mutta kertoo meille erinomaisen vapauttavan asian. Oletetaan, että molemmat tavat olisivat säilyneet.  

Mitä olisi jäänyt alle, kun karitsan verta siveltiin ovenpieleen? 1. Johanneksen kirjeessä sanotaan, että me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä. Kyllä noita kaikkia kolmea voi rakastaa. Jumalaa, koska oli valmis tekemään meidän puolestamme kaiken. Lähimmäistä, koska hän oli sen arvoinen, että kaikki kannatti tehdä. Itseä, koska niin olin minäkin. Emme ehkä osaa rakastaa kovinkaan hyvin. Rakastakaamme silti. 

Janne Kippola
Aviomies, isä, nuorisotyön asiantuntija, jalkapallovalmentaja ja keskustelun fani