Uusi vaalitapa käyttöön arkkipiispan ja piispan vaaleissa

Kirkolliskokous hyväksyi kevään istuntoviikon päätteeksi yksimielisesti kirkkojärjestyksen muutokset, jotka mahdollistavat uuden vaalitavan arkkipiispan ja piispan vaalissa [Korjattu 8.5. klo 13.50: poistettu lauseesta viittaus pappisasessorin vaaliin]. Kirkkohallituksen kirkolliskokoukselle antamassa esityksessä kuvattuja ns. siirtoäänivaalitavan hyötyjä pidettiin ilmeisinä ja siirtoäänivaalitavan käyttöön ottamista kannatettavina.

Kirkolliskokouksen näkemyksen mukaan paras ratkaisu on säätää siirtoäänivaalitavasta pysyvästi arkkipiispan ja piispan vaalissa ilman Kirkkohallituksen alun perin ehdottamaa väliaikaista kokeilujaksoa. Alkuperäisessä esityksessä mukana ollut pappisasessorin vaali päätettiin myös jättää siirtoäänivaalitapasäännösten ulkopuolelle.

Siirtoäänivaalissa äänestäminen tapahtuu kirjoittamalla äänestyslippuun ehdokkaiden nimet suosituimmuusjärjestyksessä. Äänestyskierroksia on yksi. Tulos lasketaan monivaiheisesti karsimalla kussakin vaiheessa vähiten ääniä saaneita ehdokkaita ja siirtämällä heidän seuraavien sijojen äänensä jäljellä oleville ehdokkaille. Lopulta valituksi tulee se ehdokas, joka saa yli puolet äänistä.

Lakivaliokunnan mietintö 1/2026 kirkkohallituksen esityksestä 10/2025 kirkolliskokoukselle. Esitys kirkkojärjestyksen väliaikaisesta muuttamisesta siirtoäänivaalitavan käyttämiseksi arkkipiispan, piispan ja pappisasessorin vaalissa

Alaikäisen oikeutta pyytää itselleen kummi edistetään

Kirkolliskokous antoi Kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella kirkkojärjestykseen säädösmuutokset, joilla alaikäiselle myönnetään oikeus pyytää oma-aloitteisesti kummien lisäämistä, kun hän on täyttänyt 12 vuotta.

Yleisvaliokunnan mietinnössä esitettiin, että alaikäinen voisi pyytää kummin lisäystä sen vuoden alusta lukien, jona hän täyttää 15 vuotta. Edustaja Samuli Niiles ehdotti muutosesityksenä, että kummin lisäystä voisi pyytää 12 vuotta täyttänyt. Äänestyksen jälkeen Niileksen ehdotus voitti äänin 64–35.

Yleisvaliokunnan mietinnössä todetaan, että alaikäisen oma-aloitteinen pyyntö on luonteeltaan poikkeuksellinen, ja sen toteuttaminen edellyttää kirkkoherran tapauskohtaista harkintaa sekä painavia perusteita. Huoltajien tekemä pyyntö säilytettäisiin ensisijaisena menettelynä kummien lisäämisessä.

Kirkolliskokouksen pyyntö perustuu edustaja-aloitteeseen,

Yleisvaliokunnan mietintö 3/2026 edustaja-aloitteesta 3/2026 Kummin lisääminen 15 vuotta täyttäneelle

Kirkolliskokous vahvisti Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston vuoden 2025 tilinpäätökset

Kirkolliskokous vahvisti istunnossaan 8.5.2026 Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen tilikaudelta 2025 sekä hyväksyi Kirkkohallituksen esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä. Kirkon keskusrahaston tilikauden ylijäämä 3,9 miljoonaa euroa kirjataan taseeseen oman pääoman lisäykseksi edellisten tilikausien yli-/alijäämään.

Talousvaliokunta toteaa mietinnössään, että tilikauden tulos oli poikkeuksellisen hyvä. Siihen vaikutti keskusrahastomaksun tuoton merkittävä kasvu 4,0 miljoonaa euroa ja se, että käyttämättömiä rakennusavustuksia tuloutettiin tuloslaskelmaan noin 1,5 miljoonaa euroa. Ylijäämään vaikutti myös kirkkohallituksen muutoshankkeen myötä vuonna 2025 täyttämättä olleet vakanssit. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan Kirkon keskusrahastossa on tulevaisuudessa syytä varautua aiemmin arvioitua heikompaan talouskehitykseen.

Talousvaliokunta otti kantaa valtion rahoituksen jakoperusteiden uudistamisen seurantaryhmän väliraporttiin.  Valiokunta ei puoltanut uudistamisen siirtymäkauden jatkamista enää vuodelle 2027. Kirkolliskokous päätti uusista jakoperusteista marraskuussa 2024.

Kirkkohallituksessa oli käynnissä neljä kärkihanketta vuonna 2025. Hiilineutraali kirkko 2030 -kärkihanke päättyi vuoden 2025 lopussa. Digi@Kirkko- ja Rekrytoinnin kehittäminen -kärkihankkeet jatkuvat vielä vuoden 2026 ajan. VT2028-hanke päättyy vuoden 2027 lopussa. Talousvaliokunnan mukaan jatkossa on panostettava siihen, että seurakunnat saavat ajantasaisen tiedon ja parhaan mahdollisen hyödyn kärkihankkeista. Kaikilla seurakunnilla on oltava tiedossa, miten voi päästä osalliseksi kärkihankkeen palveluista tai mukaan mahdollisiin pilotointeihin.

Kertomusvuonna Kirkkohallituksessa oli käynnissä muutoshanke ja uusi kansliapäällikkö Niilo Pesonen aloitti työnsä syyskuun alussa. Talousvaliokunta toteaa, että muutosten keskellä Kirkkohallitus jatkoi perustyötään hoitamalla asiantuntevasti kirkon yhteistä hallintoa, taloutta, toimintaa ja viestintää sekä kirkon suhteita valtioon ja muuhun yhteiskuntaan.

Kirkolliskokous vahvisti myös Kirkon eläkerahaston tilinpäätöksen tilikaudelta 2025. Kirkon eläkerahaston tilikauden ylijäämä 21,7 miljoonaa euroa kirjataan taseeseen Kirkon eläkerahaston edellisten tilikausien ylijäämään.

Sijoitustoiminnan tuotto oli 5,8 prosenttia. Salkun reaalituotto 5,6 prosenttia oli sijoitusstrategiassa asetettua 3,5 prosentin reaalituottotavoitetta korkeampi.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että seurakunnat voivat jatkossakin hyödyntää neuvontapalveluja esimerkiksi vastuulliseen sijoittamiseen liittyen.

Evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahastosta annetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.

Kirkon eläkerahasto toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaitoksena. KER vastaa kirkon henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Eläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla. Eläkerahasto kehittää aktiivisesti vastuullista sijoitustoimintaansa ja on sitoutunut YK:n tukemiin vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin (PRI).

Talousvaliokunnan mietintö 4/2026 Kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastuskertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2025

Talousvaliokunnan mietintö 3/2026 Kirkon eläkerahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastuskertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2025

Kirkolliskokous hyväksyi kuolinpesän sähköistä asiointia koskevat lakimuutokset

Kirkolliskokous esittää valtioneuvostolle kirkkolain muutosta niin, että sen säännöksissä otetaan huomioon kuolinpesän sähköistä asiointia koskeva Edesmenneen omaisen vaivaton hoito -lainsäädäntöhanke (EOAVH).

Esityksessä ehdotetaan lakia kuolinpesän osakasrekisteristä ja siihen liittyviä lakeja. Tavoitteena on mahdollistaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon osalta kuolinpesän sähköinen asiointi ja siten keventää ja sujuvoittaa kuolinpesän läheisen kuolemaan liittyvien asioiden hoitamista. Ehdotettu kirkkolain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan aikaisintaan 1.1.2027.

Kirkolliskokous totesi, että esitetty kuolinpesän sähköinen osakasrekisteri vastaa EOAVH-hankkeen tavoitetta helpottaa kuolinpesän osakkaan toimia. Kysymyksessä on Digi- ja väestötietoviraston tuottama ja ylläpitämä rekisteri, jonne keskusrekisteristä luovutetaan tietoja Digi- ja väestötietoviraston sähköisen rajapinnan kautta tekemien lisä- ja selvityspyyntöjen perusteella.

Tällä hetkellä sukuselvityksiä voi joutua tilaamaan neljältä eri taholta, Digi- ja väestötietovirastolta, Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta, Suomen ortodoksiselta kirkolta ja Kansallisarkistolta. Jatkossa Digi- ja väestötietovirasto huolehtisi tietojen keräämisestä, minkä voidaan arvioida helpottavan kuolinpesän osakkaan asemaa.

Lakivaliokunnan mietintö 2/2026 kirkkohallituksen esityksestä 4/2026 kirkolliskokoukselle Kirkkolain 3 ja 8 luvun muuttaminen liittyen kuolinpesän osakasrekisteristä annettavaan lainsäädäntöön

Kirkolliskokous hyväksyi itselleen uuden työjärjestyksen – uutuutena mahdollisuus keskusteluun ajankohtaisista asioista

Kirkolliskokous hyväksyi itselleen uuden työjärjestyksen.

Hyväksytyssä esityksessä pyritään lähinnä tarkentamaan joitain työjärjestyksen kohtia. Ainoa täysin uusi lisäys on, että jatkossa piispainkokous, kirkkohallitus tai vähintään kymmenen kirkolliskokousedustajaa yhdessä voivat esittää kirkolliskokoukselle keskustelujen järjestämistä ajankohtaisista aiheista. Puheenjohtajien neuvosto päättää, järjestetäänkö ehdotettu ajankohtaiskeskustelu.

Lisäksi huomautettiin, että työjärjestykseen nyt tehdyt muutokset tulee ottaa huomioon, kun kirkolliskokousedustajan opasta päivitetään ennen seuraavaa kirkolliskokouskautta.

Kansliavaliokunnan mietintö 1/2026 Kirkolliskokouksen työjärjestyksen päivittäminen

Kirkkohallitus antoi ilmoituksia kirkolliskokoukselle

Kirkkohallitus antoi kirkolliskokoukselle ilmoituksena selvityksen kirkko- ja seurakuntaneuvoston puheenjohtajuuden muuttamista koskevista oikeudellisista ja teologisista näkökohdista. Toimeksianto oli tullut kirkolliskokoukselta syksyllä 2023.

Selvityksessä todetaan, että jos halutaan vahvistaa maallikkojäsenten asemaa kirkko- tai seurakuntaneuvostossa nimenomaan toimielimen puheenjohtajuuden kautta, se on mahdollista toteuttaa säädösmuutoksilla.

Kirkolliskokous sai kirkkohallitukselta ilmoituksen myös yhteistoimintamenettelyn päättämisestä työvoiman käytön vähentämiseen liittyvässä tilanteissa (tuta-menettely). Kolmen miljoonan euron sopeuttamistavoitteen vuoksi Kirkkohallituksesta vähennetään -31,6 henkilötyövuotta vuoden 2027 alkuun mennessä. Irtisanomisia oli kaikkiaan 15, ja ne toteutettiin helmikuussa.

Kirkkohallitus antoi ilmoituksena lisäksi valtion rahoituksen jakoperusteiden uudistamisen seurantaryhmän väliraportin. Ilmoituksen antamisesta päätettiin kirkkohallituksen huhtikuun täysistunnossa. Valtion rahoituksen uudet jakoperusteet todetaan seurantaryhmän väliraportissa selkeäksi parannukseksi aiempaan. Kirkolliskokous päätti uusista jakoperusteista marraskuussa 2024.

Kirkkohallituksen ilmoitus 1/2026 kirkolliskokoukselle: Selvitys kirkko- ja seurakuntaneuvoston puheenjohtajuuden muuttamista koskevista oikeudellisista ja teologisista näkökohdista

Kirkkohallituksen ilmoitus 2/2026 kirkolliskokoukselle: Yhteistoimintamenettelyn päättäminen työvoiman käytön vähentämiseen liittyvissä tilanteissa (tuta-menettely) osana Kirkkohallituksen muutoshanketta

Kirkkohallituksen ilmoitus 3/2026 kirkolliskokoukselle: Valtion rahoituksen jakoperusteiden uudistamisen seurantaryhmän väliraportti

Seuraa kirkolliskokousta verkossa
Kirkolliskokouksen alustava työsuunnitelma ja taulukko käsiteltävistä asioista löytyvät kirkolliskokouksen verkkosivuilta. Myös päiväjärjestykset eli luettelot täysistunnoissa käsiteltävistä asioista ja niihin liittyvistä asiakirjoista julkaistaan samoilla sivuilla, kun ne ovat valmistuneet. Sivulta löytyvät linkit striimauksiin sekä Domus-palveluun, josta löytyvät kaikki kirkolliskokouksen asiakirjat.

Kirkolliskokouksen kanslia toimittaa kaksikielisen uutiskirjeen kirkolliskokouksen työskentelystä. Ennen kirkolliskokousviikkoa uutiskirjeessä kerrotaan käsiteltäväksi tulevista asioista ja kirkolliskokousviikon jälkeen informoidaan tehdyistä päätöksistä. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi.

Kuvia kirkolliskokouksesta löytyy Kirkon materiaalipankista.