Kirkkohallituksen muutokset etenevät

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallituksen muutoshanke on edennyt vaiheeseen, jossa organisaatio alkaa pilotoida uutta toimintakulttuuria ja -tapoja sekä organisaatiomallia. Toukokuussa kokoontuvan kirkolliskokouksen odotetaan vahvistavan organisaation muutoksiin liittyvät säädökset. Uusi organisaatio tulee voimaan viimeistään 1.1.2027.

Nyt käynnistynyt uuden organisaation pilotointiaika tarjoaa kansliapäällikkö Niilo Pesosen mukaan Kirkkohallitukselle mahdollisuuden rakentaa uusi organisaatio mahdollisimman toimivaksi. Tänä aikana uutta mallia voidaan tarkastella kriittisesti, kokeilla ja myös parantaa sen yksityiskohtia.

Kansliapäällikkö Niilo Pesonen toteaa, että muutoksella on myös sisäisiä tavoitteita. ”Pyrimme kulttuuriseen muutokseen, jonka myötä rakennetaan vahvempaa osastojen välistä yhteistyötä ja matriisityyppistä yhteistä tekemistä.”

Henkilötyövuosia vähenee 31,6 – irtisanottuja 15

Syksyllä 2024 käynnistyneessä muutoshankkeessa tavoiteltiin kirkolliskokouksen edellytyksen mukaisesti kolmen miljoonan euron säästöjä vuoden 2027 alkuun mennessä. Säästöjen lisäksi muutoshankkeessa tarkasteltiin Kirkkohallituksen tehtäviä ja luotiin uusi palvelu- ja tehtävästrategia.

Uuden palvelu- ja tehtävästrategiansa mukaisesti Kirkkohallitus keskittyy jatkossa kirkon yhteisen päätöksenteon tukemiseen sekä strategisesti johdettuun vaikuttamistoimintaan. Nyt käynnistyneet tehtävien leikkaukset koskevat erityisesti seurakuntatyön kehittämistä, tapahtumatuotantoa, viestintää sekä koulutuksia, joita muut tahot jo toteuttavat, sekä sellaista tutkimusta, jolle ei ole erityistä tilausta päätöksenteosta. Seurakunnille Kirkkohallitus tuottaa jatkossa vain erikseen määritellyt palvelut.

Tammikuussa päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden osana neuvoteltiin henkilöstöleikkausten lisäksi organisaatiorakenteen muutoksista sekä näiden mukanaan tuomasta henkilötason tehtävien muutoksista, jotka tulivat pääsääntöisesti voimaan 10.2.2026 alkaen.

Henkilötyövuosia Kirkkohallituksesta vähenee 1.1.2027 mennessä kaikkiaan 31,6. Irtisanottavia oli kaikkiaan 15; heidän työvelvoitteensa päättyi 6.2.2026.

Erillisyksiköt vähenevät

Kirkolliskokoukselle esiteltävässä uudessa organisaatiossa on viisi osastoa ja kolme matriisiosastoa. Näiden lisäksi niin kutsutuiksi erillisyksiköiksi jäävät Kirkon ruotsinkielisen työn keskus (KCSA) johtajanaan Sixten Ekstrand sekä Arkkipiispan kanslia.

”Näissä yksiköissä on sen verran toiminnallista erilaisuutta muihin toimintoihin verrattuna, että erillisyys on perusteltua. Palvelu- ja tehtävästrategia ja toimintakulttuurin muutos kohti yhteisempää tekemistä koskee kuitenkin koko Kirkkohallitusta”, Niilo Pesonen toteaa.

Suunnitelman mukaan aiemmat erillisyksiköt Kirkon tutkimus ja koulutus sekä Kirkon viestintä sen sijaan sellaisenaan lakkaavat. Koulutus siirtyy yksiköksi Kirkon toiminnan tuki -osastoon. Kirkon tutkimus siirtyy Strategisen kehittämisen matriisiin. Kirkon viestintä siirtyy organisaatiomallissa puolestaan osastojen rinnalle ja saa nimen Viestintä ja vuorovaikutus. Tutkimuksen johtajana jatkaa Hanna Salomäki ja viestintäjohtajana Eeva-Kaisa Heikura. Koulutuspäällikkönä jatkaa Ulla Tuovinen.

Kirkon palvelukeskus (KIPA) ei ollut mukana muutosahankkeessa.

Uutuutena kolme matriisia

Palvelu- ja tehtävästrategian mukaisesti kirkon yhteistä vaikuttamista vahvistetaan. Uuden vaikuttamisen matriisin tehtävänä on kehittää ja koordinoida kirkon keskushallinnon vaikuttamistoimintaa ja yhdistää kirkon eri toimijoita yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Matriisin määräaikaisena johtajana on aloittanut teologian maisteri Stiven Naatus. Hän on viimeksi toiminut Kirkkohallituksen oppilaitostyön asiantuntijana, ja hänellä on vahvaa kokemusta vaikuttamisverkostojen kehittämisestä ja johtamisesta.

Strategisen kehittämisen matriisin tehtävänä on ennen kaikkea vastata Kirkkohallituksen strategisesta kehittämisestä kansliapäällikön apuna sekä tukea ja kehittää Kirkkohallituksen tiedolla johtamista ja tutkimustoiminnan prosesseja. Matriisin määräaikaisena johtajana on aloittanut dosentti, teologian tohtori Elina Hellqvist. Hän on viimeksi toiminut Kirkkohallituksessa kansliapäällikön erityisavustajana, ja hänellä on vahvaa osaamista strategisesta johtamisesta ja kokemusta esihenkilönä toimimisesta. Strategisen kehittämisen johtaja toimii myös Kirkkohallituksen valmiuspäällikkönä ja johtaa näin Kirkkohallituksen valmiussuunnittelua ja varautumista.

Kansliapäällikön erityisavustajan sijaisena on aloittanut teologian maisteri Laura Huovinen.

Kansainvälisen työn organisointiin muutoksia

Myös kansainvälisille suhteille muodostetaan matriisiosasto, jota tulee johtamaan nykyisen Ulkoasiain osaston johtaja, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen.

Suunnitelmien mukaan Kirkon ulkoasiain osasto organisaatiouudistuksen yhteydessä lakkaa, ja sen työntekijät siirtyvät Kirkon toiminnan tuki -osastoon. Kirkon lähetystyön keskus hallinnollisena organisaationa lakkautetaan.

Kansliapäällikkö Niilo Pesonen korostaa, että kansainvälisen työn organisatoriset muutokset eivät vähennä lähetystyön ja kirkon kansainvälisen työn roolia.

”Etsimme tässäkin entistä vahvempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä, jotta kansainvälinen työ ja lähetystyö vastaisivat muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin parhaalla mahdollisella tavalla”, Pesonen toteaa.

Lisätiedot: Kansliapäällikkö Niilo Pesonen, yhteydenotot erityisavustaja Laura Huovisen kautta p. 040 636 0933, laura.huovinen@evl.fi