Kirkkohallituksen muutoshanke etenee: kirkolliskokous hyväksyi säädösmuutokset

Kirkolliskokous hyväksyi kokouksessaan 8.5.2026 kirkkojärjestyksen muutokset ja kirkkohallituksen uuden ohjesäännön, joiden myötä ne vastaavat Kirkkohallituksen muutoshankkeessa päätettyjä organisaatiolinjauksia. Säädökset tulevat voimaan 1.1.2027 alkaen.

Kirkkohallituksen virasto-organisaatio on uudistettu niin, että se toimii tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti muutosneuvottelujen myötä tapahtuneen pysyvän kolmen miljoonan euron toimintamenosäästön jälkeen.

Kansliapäällikön toimisto lakkautetaan ja siellä aiemmin olleet vastuualueet siirretään osastoille ja uusiin poikittaistoimintoihin. Kirkkohallituksen ulkoasiainosasto lakkautetaan, ja kansainvälisestä työstä muodostetaan virastoon oma poikittaistoiminto. Lisäksi organisaatioon muodostetaan strategisen johtamisen ja vaikuttamisen poikittaistoiminnot, jotka on todettu muutosneuvottelujen yhteydessä luodun palvelu- ja tehtävästrategian toteutumisen kannalta tarpeellisiksi. Kirkon viestintä -erillisyksikkö muutetaan Viestintä ja vuorovaikutus -osastoksi.

Kirkkojärjestystä muutettiin kirkolliskokouksen täysistunnon läsnäolo- ja puheoikeuden osalta. Läsnäolo- ja puheoikeus on jatkossa kirkkohallituksen viraston johtavalla viranhaltijalla, kirkkohallituksen osastonjohtajalla, kirkkohallituksen kansainvälisten suhteiden poikittaistoiminnon johtajalla ja kirkolliskokouksen toimikaudekseen valitsemalla lainoppineella.

Mietinnön antanut lakivaliokunta piti hyvänä esityksen yleistä tavoitetta löytää mahdollisuuksia alentaa säädöstasoa, jossa viraston sisäisestä organisoitumisesta määrätään. Jatkossa esimerkiksi kansliapäällikön ja osastonjohtajien läsnäolo- ja puheoikeudesta kirkkohallituksen täysistunnossa määrätään kirkkohallituksen täysistunnon hyväksymässä työjärjestyksessä.

Edustaja Kalle Mäki ehdotti, että Kirkon toiminnan tuki -osaston tuen vastuualueeseen lisättäisiin seurakunnille annettava toiminnallinen tuki. Alkuperäinen esitys, jossa osaston tehtäväksi määritellään kirkon yhteisen toiminnan hoitaminen ja kirkon täydennyskoulutuksesta vastaaminen, voitti äänin 72–30 (tyhjiä 2).

Kirkkoneuvos-nimike puhutti kirkolliskokousta

Kirkkohallituksen muutokseen liittyvien säädösten isoimmaksi puheenaiheeksi nousi kirkkoneuvoksen nimike. Nimikkeestä käytettiin 56 puheenvuoroa.

Alkuperäisessä ohjesääntöesityksessä ei enää mainittu nykyisessä ohjesäännössä mainittua osastonjohtajina toimivien viranhaltijoiden nimikettä kirkkoneuvos. Lakivaliokunta oli mietinnössään esityksen eli kirkkoneuvos-nimikkeestä luopumisen linjalla. Se päätyi painottamaan näkökulmaa, jonka mukaan nimikkeestä luopuminen antaisi tukea muutoshankkeelle ja olisi toivottua kielenkäytön modernisoimista.

Edustaja Tapio Tähtinen teki keskustelussa muutosehdotuksen, että ohjesääntöön lisättäisiin lause: ”Osastonjohtajan virkanimikkeenä voidaan käyttää nimikettä kirkkoneuvos.” Edustaja Jouko Jääskeläinen teki vilkkaan keskustelun myötä ehdotuksen, että ohjesäännöissä todettaisiin, että osastonjohtajien lisäksi kirkkohallituksen kansainvälisten suhteiden poikittaistoiminnon johtajasta voitaisiin käyttää nimikettä kirkkoneuvos.

Kirkolliskokous äänesti ensin näiden kahden ehdotuksen välillä, ja edustaja Jääskeläisen ehdotus voitti äänin 42–53 (tyhjiä 10). Tämän jälkeen kirkolliskokous äänesti pohjaesityksen ja edustaja Jääskeläisen lisäyksen välillä, ja Jääskeläisen lisäys voitti äänin 40–61 (tyhjiä 4).

Asia palautui lakivaliokuntaan, joka uudessa mietinnössään yhtyi kirkolliskokouksen täysistunnon kantaan. Uuden, 1.1.2027 voimaan tulevan kirkkohallituksen ohjesäännön mukaan osastonjohtajista ja kirkkohallituksen kansainvälisten suhteiden poikittaistoiminnon johtajasta voidaan siis käyttää nimikettä kirkkoneuvos. Kahden muun poikittaistoiminnon johtajia kohdassa ei mainita. Lakivaliokunta toteaa kuitenkin pitävänsä tärkeänä, että Kirkkohallituksen muutoshankkeen toteuttamisessa uuden organisaation osastot ja poikittaistoiminnot ovat samanarvoisia.