Leipä käsissä.
2. sunnuntai loppiaisesta: Jumalan valtakunta on tullut lähelle

Joh. 4:5–26 Jeesus aloitti julkisen toimintansa, teki ihmeen jos toisenkin ja kertoi: Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Me emme osaa muuttaa vettä viiniksi, parantamisen jätämme mieluummin lääketieteelle, mutta aivan sama teema toteutuu toivottavasti myös tänään meidän elämässämme. Paavali kehottaa palvelemaan, opettamaan, rohkaisemaan ja toimimaan kukin omassa tehtävässään. Jumalan valtakunta ei ole vain sisäistä kokemusta, suuria […]

Kädet ristissä.
5. sunnuntai helluntaista: Vapautta ja rauhaa

13.7. 5. sunnuntai helluntaista Luuk. 6:36–42 Jeesus sanoi: ”Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa.Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan. Antakaa, niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille […]

Virpomavitsoja höyhenillä koristeltuina, pieniä pääsiäismunia ja pääsiäistipu.
Pääsiäinen: Tämä on se aamu

Luuk. 24:1–12 Mitä minä voin tälle kaikelle? Entä mitä Jumala tekee? Pääsiäinen ei tuo vastausta, joka poistaisi kivun ja hämmennyksen yhdellä iskulla. Mutta se tuo jotakin syvempää. Se tuo toivon, joka ei perustu silmin nähtäviin tuloksiin vaan Jumalan lupaukseen. Jeesus nousi ylös, mutta haavat jäivät näkyviin. Pääsiäinen ei tarkoita sitä, että kaikki paha katoaisi vielä. […]

Lapsi piirtää liiduilla asfalttiin.
1. paastonajan sunnuntai: Anna pois

Matt. 4:1–11 ”Jos sulla on liikaa, täynnä kädet ja pää, aivan liikaa menetettävää”. Kuulostaako Musti ja Hyvä Vainu -yhtyeen teksti tutulta? Elämällä on tapana täyttyä monenlaisilla asioilla, joista ainakin osa tuntuu ainakin ajoittain liialta. Kahdella naapureina asuneella lapsella, tytöllä ja pojalla, oli samanlaiset jousipyssyt. Niillä he leikkivät usein pihapiirissä ja lähimetsissä. Kerran tytön teki mieli […]

Tyttö laskee pulkalla mäkeä, taustalla toinen lapsi.
Laskiaissunnuntai: Salliva paasto

Luuk. 18:31–43 Näin paastoon laskeutumisen aikana puhutaan paljon kieltäytymisestä ja siitä, mitä voisi jättää pois elämässään ainakin hetkellisesti, paaston ajaksi. Osa ajattelee paaston ruokaan liittyvänä ajanjaksona, toinen kieltäytyy nautinnoista ja kolmas pyrkii yksinkertaiseen elämäntyyliin. Mitäpä jos paaston ajatuksen kääntäisikin toisinpäin? Jos kieltäytymisen sijaan miettisikin sallimista. Tähän on varmasti monia mielipiteitä ja ajatuksia, mutta leikitellään hiukan […]

Neljä ihmistä pitelevät puhelmiaan
3. sunnuntai ennen paastonaikaa: Armoa saa apua pyytämällä 

Matt. 20:1-16  “Minun pitäisi olla armollisempi itseäni kohtaan”, moni asiakas huokailee näin työhuoneessani. Tunnistan saman kaipuun.  Kaiken vapauden keskellä länsimainen ihminen on paineistettu. Tulee vaatimusta vaatimuksen perään. Armollisuuskin on yksi suoritus päivän to do -listassa.  Työnteko ja ahkeruus ovat Suomessa korkealle nostettuja hyveitä. Uudelta tuttavuudelta kysellään ammattia ja työpaikkaa. Aikaansaavista ihmisistä tehdään haastatteluja ja heitä […]

Kädet muodostavat sydämen
5. sunnuntai loppiaisesta: Milloin Jumalan valtakunta tulee lähelle?  

Matt. 13:24–30  Armahtavaisuus, ystävällisyys, nöyryys, lempeys ja kärsivällisyys.  Ei varsinaisesti sellaisia sanoja ja ominaisuuksia, jotka ensimmäisenä tulevat mieleen oikein missään kohdassa. Ei, kun miettii maailmaa, omaa elämää tai edes tämän päivän sattumuksia. Kun se tietty raskas kollega, naapuri tai perheenjäsen käy pahasti hermoille, ei ensimmäisenä tule mieleen Paavali ja kolossalaiskirje, pukeudu armahtavaisuuteen. Kun kahvinkeittimen tippalukko […]

Ihminen kuvattuna niin, että hänestä näkyy vain nilkat ja ukoilukengät. Hän seisoon sammalmättäällä.
Tuomiosunnuntai: Vastuu, teot ja armo 

Matt. 25:31–46 Kun täytin 40, aloin pikkuhiljaa ymmärtää näkeväni ihmiselon virtauksia edes hivenen aiempaa nuoruutta laajemmin. (Odotan innolla vanhuutta, jos sinne asti poluillani ennätän.) Viime aikoina on tullut pähkäiltyä esimerkiksi sitä, miten tässä kulutuksen, lomamatkojen ja toisaalta kasvavan eriarvoisuuden makuisessa yksilökeskeisessä kulttuurissamme vapaus näyttäytyy myös niin, että jokainen kantaa vastuun teoistaan – ja tekemättä jättämisistään.  […]

Nainen selin, katsoo maisemaa pyhiinvaellussauva kädessään.
Annastiina Papinaho: Hiljaisuus kietoi minut armon viittaan

Pyhiinvaelluksella ei tarvitse analysoida tai suorittaa, korostaa pyhiinvaellustoiminnan asiantuntija, projektipäällikkö Annastiina Papinaho. ”Arjen kohinan voi hetkeksi jättää, eikä tarvitse ottaa kantaa joka asiaan. Vähitellen mieli tyyntyy, koko ruumis rukoilee ja hiljaisuus hoitaa.”

Takaisin sivun alkuun