30.3.2023 Kantillointi Kantillointi tarkoittaa esimerkiksi psalmin, lukukappaleen tai rukouksen laulamista sävelmäkaavaa käyttäen. Myös ehtoollisen asetussanat voidaan kantilloida. Kantillointisävelmät ovat Jumalanpalvelusten kirjassa. Kantilloinnin juuret ovat juutalaisessa jumalanpalveluskäytännössä. Myös kristillisessä perinteessä jumalanpalvelustekstit on yleensä kantilloitu. Esimerkiksi Martti Lutherin molempiin messuihin sisältyi suuri määrä kantilloitavia raamatuntekstejä ja rukouksia. Luterilaisessa perinteessä kantillointia alettiin korvata vähitellen lukemisella vasta valistuksen vaikutuksesta 1700-luvulla. Nykyisin […]
30.3.2023 Öljyllä voiteleminen Sairaan voiteleminen öljyllä on vanha kirkollinen perinne, jonka juuret ovat Raamatussa (Jaak. 5:14–15) ja varhaiskirkon elämässä. Voiteleminen tulee kyseeseen erityisesti niissä tilanteissa, joissa seurakunnan jäsen ei enää kykene vastaanottamaan Pyhää ehtoollista. Toimitus voidaan omaisten pyynnöstä tehdä silloinkin, kun kuoleva on tajuton. Jopa tiedottomalta näyttävä voi tuntea ja tunnistaa pyhän ristinmerkin otsallaan, ja vaikkei tunnistaisi, tärkeintä […]
30.3.2023 Konsekraatio Konsekraatiolla tarkoitetaan ehtoollisrukouksen yhteydessä tapahtuvaa ehtoollisaineiden siunaamista eli pyhittämistä. Englannin kielessä termi liitetään myös piispan tai kirkon vihkimiseen.
30.3.2023 Kaikulaulu Kaikulaulu on laulutapa, joka helpottaa esimerkiksi uusien virsien oppimista. Siinä esilaulaja tai lauluryhmä laulaa säkeen, jonka seurakunta toistaa. Kaikulaulua voidaan käyttää erityisesti lapsille tai perheille tarkoitetuissa jumalanpalveluksissa.
30.3.2023 Korporaali Korporaali on alttarilla käytettävä liina, jolle asetetaan siunattavat ehtoollisaineet. Korporaaliliina osoittaa ne lahjat, jotka erotetaan ehtoollisaterialla jaettaviksi.
30.3.2023 Intinktio Latinan sana intinktio tarkoittaa kastamista. Intinktio on ehtoollisen jakamista niin, että leipä kastetaan viiniin ja ojennetaan seurakuntalaiselle suuhun tai käteen. Intinktioon viittaavia tekstejä löytyy 600-luvulta, mutta varsinaisesti käytäntö yleistyi lännen kirkossa sydänkeskiajalla.
30.3.2023 Juurimessu Juurimessut ovat luterilaisia jumalanpalveluksia, joiden tarkoituksena on kutsua ihmisiä pysähtymään ja miettimään omaa paikkaa ja kutsumusta globaalissa maailmassa. Taustalla on Pauliina Kainulaisen ekoteologia. Messu on yhdistelmä uutta ja vanhaa. Sanoituksissa otetaan erityisesti huomioon ajankohtainen todellisuus ja vieraanvaraisuuden teema. Sävelkielessä on kaikuja joiku- ja runonlauluperinteestä. Musiikkia säestetään jousilla, huiluilla ja kanteleilla. Laulaminen on samalla sekä rukousta […]
30.3.2023 Kollehta Kollehta on messun alkupuolen rukous, jota nykyään kutsutaan päivän rukoukseksi. Nimitys tulee latinan sanasta collect, joka tarkoittaa yhteen kokoamista. Kollehtarukous kokoaan yhteen kirkkovuoden pyhäpäivän aiheet. Evankeliumikirjassa on jokaiselle pyhäpäivälle 3-5 kollehtarukouksen vaihtoehtoa. Rukousta ei yleensä kirjoiteta itse seurakunnassa. Kollehtarukouksella on oma vakiintunut muotonsa. Kollehtarukouksen osat ovat Jumalan puhuttelu, Jumalan hyvien tekojen muistaminen (anamneesi), pyyntö, rukouksen […]
30.3.2023 Liturgi Liturgi on jumalanpalvelusta, erityisesti messua johtava pappi. Tavallisesti liturgi myös saarnaa. Johtaessaan messua hänellä on yllään alban ja stolan lisäksi messukasukka.