Rippi on kirkon pyhä toimitus, jonka Kristus on asettanut ja jossa saadaan syntien anteeksiantamus. Ripissä ihminen tunnustaa syntinsä ja saa synninpäästön. Tämä voi tapahtua kahden kesken sielunhoitajan kanssa (yksityinen rippi, salarippi) tai yhteisessä jumalanpalveluksessa (yhteinen rippi). Messussa yhteinen rippi merkitsee myös valmistautumista syntien anteeksiantamuksen ateriaan, ehtoolliseen. Aikaisemmin oli käytössä julkirippi, jossa pahennusta herättänyt seurakuntalainen tunnusti […]

Jumalanpalveluksen avustaja toimii jumalanpalveluksen toimittavan liturgin apuna. Avustaja voi lukea pyhäpäivän Raamatuntekstit ja esirukouksen sekä avustaa ehtoollisella. Hän jakaa yleensä ehtoollisviinin. Avustaja pukeutuu jumalanpalveluksessa yleensä albaan. Avustava pappi voi käyttää lisäksi stolaa. Avustajana voi toimia seurakuntalainen sekä oman tai toisen seurakunnan työntekijä, kuten pappi, diakoni, diakonissa tai muun alan ammattilainen. Avustajan tulee tuntea jumalanpalveluksen osat […]

Saavu-messut ovat luterilaisia jumalanpalveluksia, joissa saavutettavuus on huomioitu erityisen hyvin. Messu on selkokielinen, ja se joko pidetään tai tulkataan viittomakielellä. Virret on saatavissa pistemateriaalina. Myös muita vähemmistöryhmiä huomioidaan Saavu-messuissa tarpeen mukaan. Kirkko ja viittomakieli

Rukoushetket (hetkipalvelukset, hetkirukoukset) ovat pieniä jumalanpalveluksia, joissa luetaan psalmeja ja muita Raamatun tekstejä sekä lauletaan virsiä tai muita lauluja. Rukoushetkeen voi kuulua myös lyhyt puhe. Rukoushetkiä voidaan viettää aamulla, keskipäivällä, illalla ja päivän päättyessä. Rukoushetkistä puhutaan usein niiden latinankielisillä nimillä: aamurukous – laudes (latinaa; ylistykset) päivärukous – ad sextam iltarukous – vesper (latinaa; ilta, iltatähti) […]

Ehtoollinen on kasteen ohella toinen luterilaisen kirkon kahdesta sakramentista. Ehtoollisen näkyvät aineet ovat leipä ja viini, joissa Kristus on todellisesti läsnä sen jälkeen, kun ne on konsekroitu eli pyhitetty ehtoollisrukouksen yhteydessä. Kirkon uskon mukaan ehtoollinen on ihmisen läheisintä yhteyttä Kristukseen, joka antaa itsensä elämän leiväksi jokaiselle, joka uskoo häneen (Joh. 6: 35). Ehtoollinen on syntien […]

Sateenkaarimessut ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville ja heidän läheisilleen suunnattuja luterilaisia jumalanpalveluksia. Tarkoituksena on messun yhteydessä antaa paikka, jossa on mahdollisuus kokoontua, tavata toisia samassa elämäntilanteessa ja viiteryhmässä olevia ihmisiä. Sateenkaarimessuja järjestetään suurimmissa seurakunnissa eri puolilla Suomea. Messuja toteuttavat seurakuntien kanssa yhteistyössä Yhteys-liike ja Sateenkaariyhdistys Malcus. Sateenkaarinimitys tulee 1970-luvulta, kun Yhdysvalloissa suunniteltiin sateenkaaren kuusivärinen lippu […]

Ehtoollisen elementit ovat leipä ja viini, joissa ehtoollisen vastaanottaja saa Kristuksen ruumiin ja veren. Viinillä on ehtoollisen yhteydessä myös eskatologinen merkitys: se ennakoi kerran tulevaa Jumalan valtakunnan juhla-ateriaa (Jes. 25:6, Mark. 14:25). Ehtoollisviininä käytetään Jeesuksen käskyn mukaan viinirypäleistä valmistettua viiniä. Kaikki vanhat, perinteiset kirkkokunnat, joiden traditio ulottuu alkukirkkoon ja Kristukseen asti, käyttävät ehtoollisella ainoastaan viiniä. […]

Epikleesi tulee kreikan kielen sanasta epikaleo, joka tarkoittaa ‘huutaa avuksi, kutsua’. Epikleesi on rukous, jossa pyydetään, että Jumala lähettäisi Pyhän Hengen. Epikleesillä tarkoitetaan erityisesti sitä messun ehtoollisrukouksen osaa, jossa Pyhää Henkeä anotaan seurakuntalaisten päälle. Monien kirkkojen perinteissä epikleesi kohdistuu myös ehtoollisaineisiin. Epikleesi on kirkon perusrukous, joka on vanhastaan kuulunut erityisesti pyhien toimitusten, esimerkiksi kasteen, ehtoollisen, […]