Satavuotias radiojumalanpalvelus on Ylen vanhin ohjelma

Yleisradio täyttää tänä vuonna sata vuotta. Samalla satavuotispäiviään juhlii radiojumalanpalvelus, joka on Ylen vanhin yhtäjaksoisesti jatkunut ohjelmatyyppi. Vuosikymmenten aikana radiojumalanpalveluslähetysten pitkä ketju on katkennut hetkeksi vain talvisodan alkupäivinä. 

Luterilaisten radiojumalanpalvelusten historian ensiaskeleita otettiin jo 101 vuotta sitten, kun helmikuussa 1925 Tampereen radioyhdistys aloitti radiojumalanpalveluskokeilut Tampereen alueella.

Ensimmäinen varsinainen Ylen radiojumalanpalveluslähetys puolestaan oli releointi radioyhdistyksen ohjelmasta Tampereen tuomiokirkosta 12. syyskuuta 1926. Lähetysajankohta oli vain kaksi ja puoli vuorokautta koko Yleisradion lähetystoiminnan alkamisen jälkeen.

Lähes kymmenen vuoden ajan radiojumalanpalveluksia lähetettiin vain Helsingistä, Johanneksenkirkosta ja Vanhasta kirkosta.

Johanneksenkirkosta lähetettäviä radiojumalanpalveluksia varten tarvittiin vahvistin. Kirkkovahvistin vuodelta 1935. Kuva: Yle.

Isolla joukolla radion ääreen

Alkuaikoina jumalanpalvelusten radioiminen herätti myös epäluuloa ja vastustusta: kirkkopolun pelättiin ruohottuvan, kun kirkkokansa jäisikin kotiin radion ääreen.

Entä mitä seuraisi siitä, kun kukaan ei voisi valvoa, mitä jumalanpalveluskuulijat kirkkohetken aikana tekivät? Liikkui esimerkiksi sellaisia huhuja, että joissakin taloissa jopa läiskittiin korttia radiokirkkoa kuunnellessa. Radiovastaanottimia oli 1920-30 -luvuilla vain harvoissa taloissa. Usein kylässä saatettiinkin sunnuntaina kokoontua isolla joukolla sanankuuloon niihin harvoihin tupiin, joista radio löytyi. Pohdittiin, loukkaako se jumalanpalveluksen pyhyyttä, jos kaikki kuuntelijat eivät käyttäydykään palveluksen aikana ohjelman arvon mukaisesti. Epäilyistä huolimatta radiojumalanpalvelus vakiintui nopeasti osaksi Ylen ohjelmistoa.

Tuotanto tapahtuu kirkossa

Yleisradion radiojumalanpalvelusten, kuten myös radion aamu- ja iltahartauksien sekä tv-jumalanpalvelusten sisällöntuotanto tapahtuu Kirkon viestinnässä, jossa mm. rekrytoidaan radioseurakunnat ja tarjotaan koulutusta ja ohjausta toteuttajille. Ylen lisäksi tärkeimpiä yhteistyökumppaneita radiojumalanpalvelustuotannossa ovat mm. luterilaiset seurakunnat, ekumeeniset kumppanit, kristilliset järjestöt ja herätysliikkeet.

Yle jätti alusta saakka radiosaarnojen sisällöllisen valvonnan kirkon tehtäväksi. Radiosaarnojen ja -hartauksien ennakkotarkistuksesta leimahti kuitenkin keskustelu 1960-luvulla. Keskustelun seurauksena perustettiin vuonna 1967 Ylen ja kirkkojen yhteinen hartausohjelmien valvontaelin, joka yhä kokoontuu neljästi vuodessa hyväksymään tulevat hartausohjelmien toteuttajat. Yle nimittää siihen kaksi jäsentä, joista toinen on puheenjohtaja. Valvontaelimessä eli HVE:ssa ovat edustettuina Suomen evankelisluterilainen kirkko, Suomen ortodoksinen kirkko, katolinen kirkko Suomessa sekä vapaat kirkkokunnat.

Ekumeeniset kumppanit mukaan

Vuonna 1934 Yle alkoi radioida jumalanpalveluksia eri puolilla Suomea.

Radiojumalanpalvelus oli ihmisille merkittävä toivon lähde myös sota-aikana. Silloin ohjelma yleensä tehtiin salatuista paikoista muun muassa ilmapommitusvaaran vuoksi.

Muut kristilliset kirkkokunnat tulivat mukaan radiointien valikoimaan vähitellen. Ensimmäinen ortodoksinen radiojumalanpalvelus lähetettiin vuonna 1929 Virosta. Vuonna 1945 alkoivat vapaiden suuntien radiojumalanpalvelukset ja vuonna 1969 radioitiin ensimmäisen kerran katolinen messu.

Ääniauto Heinolan maaseurakunnan (nykyisin Heinolan seurakunta) kirkon edessä. Kuva: Seppo Sarkkinen. Yle.

Uudistuva ja perinteinen ohjelma

Kuuntelijamäärät ovat pysyneet hyvinä, nykyään luterilaisten radiojumalanpalvelusten ääreen kokoontuu keskimäärin yli sata tuhatta kuuntelijaa kerralla.

Yle Radio 1:ssä lähetetään sunnuntaisin kello kymmeneltä luterilainen radiojumalanpalvelus ja illalla kello 20 tulee vapaiden kirkkokuntien, ortodoksien tai katolisten jumalanpalvelus.

Valtaosa luterilaisista radiojumalanpalveluksista on suoria lähetyksiä seurakuntien jumalanpalveluksista.  Kuukauden toisena sunnuntaina kello kymmeneltä kuullaan ns. formaattijumalanpalvelus eli erityisesti radiokuuntelijaa ajatellen toteutettu jumalanpalvelusohjelma. Näitä ovat keskustelumuotoinen Sohvakirkko, lähes alusta loppuun sävelten siivittämä Musiikkimessu ja kristilliseen mietiskelyyn ja hiljaisuuden viljelyyn kutsuva Meditatiivinen messu.

Radiojumalanpalvelusten historiaa ja nykypäivää valottava Sohvakirkko lähetetään Yle Radio 1:ssä ja Areenassa sunnuntaina 8.2. kello 10. Keskustelijoina ovat Yle Radio 1:n vastaava tuottaja Anna Simojoki ja Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja  ja hartausohjelmien valvontaelimen puheenjohtaja Panu Pokkinen Yleltä. Juontaja-liturgeina toimivat hartausohjelmien vastaava toimittaja Kristiina Hyppölä ja radio- ja tv-jumalanpalvelusten tuottaja-toimittaja Elina Vaittinen Kirkon viestinnästä. Ohjelman musiikin toteuttavat Make Perttilä, kitarat ja laulu, Heikki Pohto, huilut ja saksofoni sekä Jiri Kuronen, piano.

Kuva 8.2.2026  lähetettävän Sohvakirkon tallennuksesta. Kuvassa keskustelijat, Yle Radio 1:n vastaava tuottaja Anna Simojoki ja Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja ja hartausohjelmien valvontaelimen puheenjohtaja Panu Pokkinen. Vasemmalla hymyilevät Elina Vaittinen ja Kristiina Hyppölä. Kuva: Kirkon viestintä.

Sohvakirkko: Radiojumalanpalvelukset sata vuotta lohdun tuojina, su 8.2. klo 10 Yle Radio 1 ja Areenassa

Artikkelin kuvana Yleisradion ääniauto Pertunmaan kirkon edessä 1930-luvulla. Kuva: Yle.
Teksti: Elina Vaittinen, Kirkon viestintä.

Toivo lempivirttäsi tai rakkainta hengellistä lauluasi!

Mikä on sinulle tärkeä virsi tai hengellinen laulu? Mihin se liittyy? Milloin ja millaisessa tilanteessa kappale on tullut sinulle tärkeäksi? Entä milloin kuuntelet tai laulat sitä?

Yleisradio ja radiojumalanpalvelusten juhlavuoden kunniaksi Yle kerää kuuntelijoiden lempikappaleita, joita soitetaan tai lauletaan vuoden mittaan luterilaisissa radiojumalanpalveluksissa ja Hartaissa sävelissä Yle Radio 1:ssä. Osallistu ja vastaa Ylen verkkosivuilla.

Tänä vuonna juhlistetaan myös Sydämen sivistystä 750 vuotta juhlavuotta. Tutustu teemavuoteen sivuillamme.

750-vuotisjuhla