Seurakuntien kaikilla työmuodoilla lapsityöstä vanhustyöhön on kosketuspintoja Suomeen tulleeseen uuteen väestöön. Kirkko tarjoaa hengellistä kotia eri puolilta maailmaa tulleille ihmisille suomenkielisen, kansainvälisen tai omakielisen toiminnan piirissä. Kirkko tukee myös maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kirkon monikulttuurisuustyöryhmän mukaan kirkolla ja paikallisseurakunnilla on tärkeä asenteita ja ilmapiiriä luova tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa. Seurakuntien tulee vastustaa syrjintää ja rasismia sekä edistää maahanmuuttajien ihmisarvoa kunnioittavaa kohtelua yhteiskunnassa.
Useissa seurakunnissa, joiden alueella on maahanmuuttajia, on maahanmuuttajatyön vastuuhenkilö. Suurimmissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä on työryhmiä ja verkostoja, joissa kansainvälistä ja monikulttuurista työtä koordinoidaan. Seurakunnat tekevät yhteistyötä myös muiden maahanmuuttajien parissa toimivien tahojen, kuten kuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
Sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa on ohjeita pakolaisten kohtelusta. ”Kun maahanne tulee muukalaisia asumaan keskuudessanne, älkää sortako heitä. Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne, sillä te olette itsekin olleet muukalaisina Egyptissä.” (3. Moos. 19:33–34)
Jeesus sisällytti muukalaiset opetukseensa viimeisestä tuomiosta: ”Minä olin koditon ja te otitte minut luoksenne.” (Matt. 25:25). Kultainen sääntö kehottaa: ”Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.” (Luuk. 6:31). Jeesuksen antama esimerkki asettaa muukalaiset tasavertaisiksi muiden kansalaisten kanssa.