Vieraskielisten kaupunkilaisten uskonnollisuutta tutkittu: kirkkoa arvostetaan laajasti, jäsenyys harvinaista

Suomessa asuvat vieraskieliset eivät muodosta uskonnollisesti yhtenäistä ryhmää, vaan erot kieliryhmien välillä ovat suuria. Samalla tutkimus osoittaa, että kristillisiä kirkkoja arvostetaan laajasti riippumatta vastaajien omasta uskonnollisesta taustasta, vaikka vain harva harkitsisi liittyvänsä kirkon jäseneksi.

Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan seurakuntayhtymien, Kirkkohallituksen sekä Kirkon tutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi yli 3 200 vieraskielistä Suomessa asuvaa henkilöä. Nyt julkaistussa tutkimusraportissa tarkasteltiin kuutta suurta kieliryhmää ja niiden välisiä eroja. Vastaajat poimittiin ositetulla satunnaisotannalla väestötietojärjestelmästä keväällä 2026.

Suomessa asuu noin 646 000 vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisiksi lasketaan muuta kieltä kuin suomea, ruotsia, saamea, romania tai viittomakieltä äidinkielenään puhuvat. Heistä noin puolet asuu Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Tampereella, jotka olivat tutkimuksen kohdealueita.

Uskonnollisuus vaihtelee suuresti

Tutkimuksen mukaan vieraskieliset ovat uskonnollisesti ja kulttuurisesti hyvin moninainen joukko. Suhde uskontoon vaihtelee merkittävästi sekä eri kieliryhmien välillä että niiden sisällä. Lisäksi lähes puolet vastaajista ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhteisöön tai perinteeseen.

”Keskeinen havainto on, että vieraskieliset eivät muodosta uskonnollisesti yhtenäistä ryhmää. Erot kieliryhmien välillä ovat paikoin huomattavia, mutta samalla tutkimus osoittaa, että uskonto ei ole monille vastaajille keskeinen identiteettiä määrittävä tekijä. Tulokset haastavat yksinkertaisia käsityksiä maahanmuuton ja uskonnollisuuden suhteesta”, kertoo tutkija Kimmo Ketola Kirkkohallituksesta.

Kirkkoa arvostetaan enemmän kuin sen toimintaan osallistutaan

Noin puolet vastaajista kertoi arvostavansa kristillisten kirkkojen tekemää työtä. Sen sijaan vain noin joka kymmenes oli osallistunut evankelis-luterilaisen seurakunnan toimintaan ja vain neljä prosenttia ilmoitti olevansa valmis liittymään kirkon jäseneksi.

Kyselyn mukaan kiinnostusta seurakuntien toimintaa kohtaan on kuitenkin enemmän kuin nykyiset osallistumisluvut kertovat. Lähes kolmasosa vastaajista ilmaisi kiinnostusta kristinuskoon ja noin viidennes olisi valmis osallistumaan evankelis-luterilaisen seurakunnan toimintaan.

”Yksi tärkeimmistä havainnoista on, että kirkkoon kuuluminen ja kirkon arvostaminen eivät ole sama asia. Vaikka vain harva vastaaja harkitsi jäsenyyttä, kirkon työtä arvostettiin laajasti ja kiinnostusta seurakuntien toimintaan löytyi enemmän kuin osallistumisluvuista voisi päätellä”, näkee Eeva Salonen, kehittämistyön johtava asiantuntija Helsingin seurakuntayhtymästä.

Yhteys ja kohtaaminen ovat tärkeitä

Kyselyn mukaan seurakuntien toimintaan osallistumisen taustalla ovat usein sosiaaliset syyt. Osallistumista motivoivat oman uskon harjoittamisen lisäksi ystävät ja halu kuulua yhteisöön. Yhteisöön kutsumisessa korostui vertaisten rooli. Mahdollisuus tutustua suomalaisiin nousi yhdeksi merkittävimmistä osallistumista vahvistavista tekijöistä.

Suomen kieli osoittautui tärkeäksi avaimena osallistumiseen. Monet vastaajat pitivät tärkeänä mahdollisuutta osallistua toimintaan joko omalla kielellään tai suomeksi.

Tulokset viittaavat siihen, että seurakunnilla voi olla merkittävä rooli uusien sosiaalisten verkostojen rakentajana ja kotoutumisen tukena.

Uskonnollisilta yhteisöiltä toivotaan ennen kaikkea auttamista

Kysyttäessä uskonnollisten yhteisöjen tärkeimmistä tehtävistä vastaajat nostivat kärkeen hyväntekeväisyyden ja auttamisen. Seuraavina tulivat kielen ja kulttuurin opetus sekä erilaiset kulttuuriset ja uskonnolliset juhlat.

Uskontojen välistä vuoropuhelua pidettiin laajasti tärkeänä erityisesti ennakkoluulojen vähentämisessä, vaikka kiinnostus osallistua siihen henkilökohtaisesti oli selvästi vähäisempää.

Tutkimuksesta

Tutkimuksen suunnittelusta vastasivat Kirkon tutkimuksen tutkija Kimmo Ketola ja Turun yliopiston professori Tuomas Martikainen. Sen toimeksiantajina olivat Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan seurakuntayhtymät yhdessä Kirkkohallituksen kanssa. Aineistonkeruun toteutti Taloustutkimus. Kyselyyn vastasi 3 227 Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella asuvaa vieraskielistä henkilöä.

Lisätty 2.9. tiedotteeseen jälkikäteen: linkki tutkimuksen julkistusseminaarin tallenteeseen ja Kimmo Ketolan esitysdiat julkistusseminaarissa.

Lisätietoja:
Tutkija Kimmo Ketola, Kirkon tutkimus, Kirkkohallitus p. 040 570 1166, kimmo.ketola@evl.fi
Kehittämistyön johtava asiantuntija Eeva Salonen, Helsingin seurakuntayhtymä, p. 050 280 0907, eeva.salonen@evl.fi

Liitteet:
english-version-press-release-0209-2026.pdf