10.6.2026 Kolme ääntä kirkon päätöksenteosta Arki ja pyhä Hyvän tekeminen Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhteisöllisyys Seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt, jotka tekevät päätöksiä paikallisella tasolla kirkkovaltuustossa ja seurakuntaneuvostossa. Lisäksi he valitsevat edustajat hiippakuntavaltuustoon ja kirkolliskokoukseen. Tässä kolme henkilöä kertoo kokemuksistaan kirkon päätöksenteossa vaikuttamisesta. Nuorten pitää saada mahdollisuus nyt Jonas Väänänen on ollut kahden vuoden ajan mukana Navissa, kirkon nuorten aikuisten vaikuttajaryhmässä. Ryhmä toimii valtakunnallisesti ja siinä on edustajia kaikista hiippakunnista. Se ajaa nuorten ääntä päätöksenteossa ja osallistuu Nuorten kirkkopäiville. ”Se on ollut todella antoisaa! Pääsee vaikuttamaan isoihin asioihin, osallistumaan kirkolliskokouksiin ja keskustelemaan päättäjien kanssa”, sanoo 22-vuotias Turussa teologiaa opiskeleva Jonas, joka aikoo papiksi. ”Kirkko on hyvin byrokraattinen ja hidas, jos haluaa saada muutoksia aikaan, mutta juuri se tekee työstä vielä motivoivampaa silloin, kun lopulta onnistuu vaikuttamaan.” Vaikka kokemus on ollut hyvä, vaikuttaminen voi tuntua hitaalta. ”Välillä tuntui, että vaikka tekee paljon, se ei johda oikein mihinkään, koska rattaat pyörivät niin hitaasti kirkossa.” ”Pienetkin onnistumiset motivoivat. Esimerkiksi Nuorten kirkkopäivillä 2025 kirjoitin aloitteen, jossa kehotin piispaa lukemaan nuorten kannanoton samaa sukupuolta olevien avioliitosta. Hän luki sen ja otti sen huomioon – se tuntui voitolta.” Kysymykseen siitä, otetaanko nuoret vakavasti Joonas vastaa: ”Sekä että. Se riippuu ihmisestä. Jotkut pitkään mukana olleet ajattelevat, että nuoret saavat mahdollisuutensa vasta 20 vuoden päästä. Se on täysin väärä ajattelutapa!” "Kirkko on hyvin byrokraattinen ja hidas, jos haluaa saada aikaan muutoksia, mutta se tekee asiasta vieläkin motivoivampaa, kun huomaa, että lopulta onnistuu vaikuttamaan." Jonas Väänänen Hiippakuntavaltuusto – paikka kohdata Kent Brännbacka Luodosta on ollut kaksi vuotta hiippakuntavaltuustossa ja sitä ennen kirkkoneuvostossa. Valtuusto tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun kirkon tärkeistä kysymyksistä. ”Vaikka olen ollut mukana jo kaksi vuotta, tunnen itseni vielä melko uudeksi. Nyt alkaa kuitenkin hahmottua paremmin, miten asiat toimivat ja ketkä siellä vaikuttavat.” Kent Brännbackan mukaan tehtävä on vastannut odotuksia. ”Hiippakuntavaltuustossa ei ole kovin paljon konkreettisia asioita, joihin voi vaikuttaa. Toista olisi tuomiokapitulissa. Mutta siellä käsitellään käytännön asioita operatiivisella tasolla. Pääsee kuitenkin keskustelemaan ja saa aivan uuden kuvan seurakunnista ja niiden aktiivisista toimijoista. Lisäksi käsittelemme budjetteja ja tilinpäätöksiä.” ”Kirkkoneuvosto menee paljon tarkemmalle tasolle. Siellä päätetään seurakunnan toiminnasta – jopa henkilöstön lomista.” Kent korostaa hiippakuntavaltuuston merkitystä: ”Olen sitä mieltä, että hiippakuntavaltuustosta on selkeää hyötyä. Valta jakautuu ja useampi pääsee vaikuttamaan. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden keskustella kasvokkain. "Olen sitä mieltä, että hiippakuntavaltuustosta on selkeää hyötyä. Valta jakautuu ja useampi pääsee vaikuttamaan. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden keskustella kasvokkain." Kent Brännbacka Kirkossa aikaperspektiivi yllätti Martina Harms-Aalto toimii kirkolliskokouksen maallikkojäsenenä, Johanneksen seurakunnan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajana, Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston jäsenenä sekä kirkkohallituksen täysistunnossa. Hänellä on taustaa päätöksenteosta myös kunnissa ja järjestöissä. ”Kirkossa yllätti aikaperspektiivi. Kaikki vie enemmän aikaa. Se ei välttämättä ole huono asia, mutta jos haluaa muuttaa asioita, se vaatii kärsivällisyyttä.” ”Myös kollegat sanovat usein, että kirkolla on kahdentuhannen vuoden perspektiivi, joten kiirettä ei ole. Mutta joskus on oikeasti kiire!” Ruotsinkielisten tarpeiden esiin tuominen on ollut hänelle tärkeää. ”Helsingissä on 19 seurakuntaa, joista kolme on ruotsinkielisiä. On tärkeää nostaa esiin niiden tarpeet. Olemme saaneet uuden kieliohjelman, joka on sekä kunnianhimoinen että konkreettinen. Kyse on myös siitä, että muistutamme: tarpeemme eivät ole viisiprosenttisia vaan sataprosenttisia, kun yhteistä toimintaa rakennetaan.” Kirkkohallituksessa työ liittyy pitkälti lainsäädäntöön ja kirkon asemaan yhteiskunnassa. ”Paljon käsitellään taloutta ja kirkon ja valtion suhdetta, kuten kirkolliskokouksessakin. Kirkkohallituksen tulee toimia kaksikielisesti ja varmistaa, että ruotsinkieliset seurakunnat saavat palveluja ja tukea tasavertaisesti. Myös täällä työni on pitkälti ollut kielellisen tasa-arvon edistämistä.” Lue lisää seurakuntavaalit.fi Artikkeli on käännetty ruotsista suomeksi. Se on julkaistu Kyrkpressen-lehden liitteessä. "Kirkossa yllätti aikaperspektiivi. Kaikki vie enemmän aikaa. Se ei välttämättä ole huono asia, mutta jos haluaa muuttaa asioita, se vaatii kärsivällisyyttä." Martina Harms-Aalto Jaa: facebook twitter LinkedIn https://evl.fi/arki-ja-pyha/kolme-aanta-kirkon-paatoksenteosta/ Kopioi linkki