Rippikoulu tukee kasvua

Rippikoulussa nuorta tuetaan vahvistumaan siinä uskossa, johon hänet on kastettu, sekä elämään seurakunnan yhteydessä.

Rippikoulu on kirkon kasteopetusta, jonka juuret ovat jo kirkon varhaisissa ajoissa: kirkko on aina opettanut niitä, jotka se on kastanut tai jotka haluavat kasteelle.

Menetelmät ja tavat oppia ovat muuttuneet ja painotukset ovat vaihdelleet, mutta kasteopetuksen pohjimmainen sisältö on säilynyt. Katekismuksen perustekstit antavat tämänkin päivän rippikoululle opetuksen pohjan ja perusjäsennyksen.

Nuoren elämä

Rippikoulussa nuorella on aikaa ja tilaa etsiä vastauksia oman elämänsä kysymyksiin. Yhdessä muiden rippikoululaisten, isosten ja seurakunnan työntekijöiden kanssa pohditaan monia nuoren kehitysvaiheeseen liittyviä kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa elämänarvoihin, ihmissuhteisiin, seksuaalisuuteen, perheeseen, ympäristökysymyksiin, vastuuseen ja oikeudenmukaisuuteen.

Rippikoululainen saa tuettuna ja turvallisessa ympäristössä pohtia elämän peruskokemuksia omista lähtökohdistaan käsin ja kysymyksiä esimerkiksi elämän tarkoituksesta ja uskosta.

Kirkon usko

Uskon sisällön opetus kytkeytyy kiinteästi nuoren omien elämänkysymysten käsittelyyn. Esimerkiksi kymmeneen käskyyn peilaten voidaan pohtia, mitä on Jumalan tunteminen tai mitä tarkoittaa lähimmäisen rakastaminen käytännössä.

Näin opetus asettuu osaksi nuoren omaa elämäntodellisuutta ja nuori voi paremmin ymmärtää, mitä usko on, kuka on se Jumala, johon tämä usko kohdistuu ja mitä tämä usko merkitsee arkielämässä.

Uskontunnustus ilmaisee uskon sisällön ja antaa pohjan vastata tärkeisiin uskonnollisiin kysymyksiin: Mitä tarkoittaa Jumalan kaikkivaltius? Mitä tarkoittaa luomakunta ja mikä on ihmisen tehtävä osana sitä? Mitä tarkoittaa Jeesus Kristus pelastajana? Mitä on syntien anteeksi antaminen tai iankaikkisuus? Miten Pyhä Henki toimii?

Uskon olemukseen liittyviä kysymyksiä ovat myös esimerkiksi kasteen ja ehtoollisen eli sakramenttien merkitys, Raamatun synty sekä Jumalan sanan merkitys tämän päivän ihmiselle.

Rukous

Isä meidän -rukous luo pohjaa rippikoulun hengellisen elämän eli spiritualiteetin opetukselle ja harjoittamiselle. Myös rippikoulun rukous- ja jumalanpalveluselämässä liitytään niihin elämän ja uskon kysymyksiin, joita rippikoulussa on käsitelty.

Rippikoulussa luetaan Raamattua, vietetään yhteistä jumalanpalvelusta ja rukoillaan. Tavoitteena on, että nuori löytää rukouksen ja jumalanpalveluksen tapana olla ja elää Jumalan kasvojen edessä – harjoittaa uskontoaan ja hoitaa uskonelämäänsä.

Niin kuin seurakuntien elämässä muutenkin, musiikilla on iso merkitys rippikoulun kokemusmaailmassa. Musiikki on olennainen osa jumalanpalvelusta, ja muutenkin rippikoulussa lauletaan ja soitetaan paljon. Musiikin kautta nuori voi kokea Jumalan läsnäoloa ja yhteisöllisyyttä tai käsitellä vaikeitakin asioitaan.

Seurakuntayhteys

Rippikoulussa nuori oppii tuntemaan myös seurakuntaa ja kirkon toimintaa ja näin elämään seurakuntayhteydessä. Sisällöllisesti voidaan käydä läpi muun muassa seurakunnan työmuotoja, kirkkovuotta sekä jumalanpalveluksen ja kirkollisten toimitusten sisältöä.

Tutuiksi voivat tulla myös kristilliset symbolit, liturgiset värit ja eleet sekä kristilliset perinteet.

Rippikoulusuunnitelma 2017

Edellä rippikoulun sisältöä on kuvattu Rippikoulusuunnitelma 2001:n pohjalta. Se on piispainkokouksen hyväksymä väljä puitesuunnitelma, joka antaa suuntaviivat paikalliselle suunnittelulle ja toteutukselle. Rippikoulujen yksityiskohtaiset sisällöt voivat siis vaihdella.

Kirkossa on meneillään rippikoulusuunnitelman uudistus. Rippikoulusuunnitelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2018 syksyllä.