Uusia rukouksia ristiäisiin, vihkimiseen ja hautajaisiin

Kirkolliskokous hyväksyi kirkollisissa toimituksissa käytettävät uudet kollehtarukoukset. Näiden rukousten myötä kirkollisiin toimituksiin (kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja siunaaminen sekä hautaan siunaaminen) julkaistaan uutta materiaalia. Piispainkokous oli tehnyt esityksen rukouksista kirkolliskokoukselle. 

Uudet kollehtarukoukset liittyvät vahvasti koolla olevien ihmisten elämäntilanteeseen ja ovat kielellisesti selkeitä sekä ymmärrettäviä. Kielellistä selkeyttä on pyritty lisäämään muun muassa lauserakenteita yksinkertaistamalla ja käyttämällä tuttuja, yleiskielisiä sanoja ja vertauskuvia. Osa kollehtarukouksista on selkokielisiä.

Kirkolliskokous hyväksyi suomenkieliset rukoukset ja antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi huolehtia kirkollisiin toimituksiin käännöksiä rukouksista englanniksi ja muille kielille. Tehtäväksi tuli myös pitää huolta, että kollehtarukousten käyttäjät löytävät Kirkollisten toimitusten kirjan uudet rukoukset ja erikieliset käännökset.

Kirkkohallitusta kehotettiin varautumaan ruotsinkielisten ja saamenkielisten esirukousten ja kollehtarukousten valmisteluun. Joihinkin selkokielisiin rukouksiin oli tehty muutoksia rukouksen ymmärrettävyyden parantamiseksi.

Käsikirjavaliokunnan mietintö 1/2023 Piispainkokouksen esityksestä 2/2023 kirkolliskokoukselle

Käytännön toimia uskonnonvapauden, uskontolukutaidon ja uskontodialogin edistämiseksi

Kirkolliskokous päätti pyytää kirkkohallitusta vahvistamaan viranomaisyhteistyötä uskontorauhan edistämiseksi perustuslain, uskonnonvapauslain ja yhdenvertaisuuslain pohjalta. Kirkkohallitukselta pyydettiin myös ohjeistusta ja materiaaleja sekä koulutusta kristinuskoon kääntyneiden maahanmuuttajien tai uskonnottomien kohtaamiseen. 

Käsikirjavaliokunnan mietinnössä todetaan, että uskontodialogia ja uskontolukutaitoa tulee vahvistaa. Kirkkohallitusta kehotettiin myös etsimään seurakuntien kanssa keinoja puolustaa ja tukea kaikkien oikeutta kääntyä tai olla kääntymättä uskontoon. Pyyntö perustuu toukokuussa tehtyyn edustaja-aloitteeseen. 

Kirkkohallituksessa on toteutettu kysely maahanmuuttajien parissa työskenteleville toimijoille kesällä 2023. Vastaajista 95 prosenttia työskenteli seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä. Reilu puolet vastaajista kertoi havainneensa työssään tai kuulleensa, että kristityksi kääntyneeseen maahanmuuttajataustaiseen henkilöön tai hänen perheeseensä on uskonnollisista syistä kohdistunut uhkaa. Kyselyn kautta saatiin tietoa aloitteen mukaiseen koulutus- ja kehittämistyöhön. Koulutus järjestetään keväällä 2024.

”Viranomaisyhteistyön vahvistaminen uskontorauhan edistämiseksi on kirkolle keskeinen tehtävä. Se auttaa osaltaan löytämään toimivia keinoja kristityiksi kääntyneiden maahanmuuttajien ongelmatilanteissa, jotka liittyvät uskonnonvapauteen”, käsikirjavaliokunnan mietinnössä todetaan. 

Käsikirjavaliokunnan mietintö 2/2023 edustaja-aloitteesta 5/2023 Uskonnonvapauden edistäminen maahanmuuttajien parissa

Edustaja-aloite yhden lipun vaalista etenee kirkkohallituksen selvitykseen

Kirkolliskokous päätti pyytää kirkkohallitusta laatimaan selvityksen kaikkien seurakuntayhtymien vaaleissa hylätyistä äänistä, niiden syistä ja vaikutuksista. Samoin kirkkohallitusta pyydetään selvittämään yhden äänestyslipun käytäntöä yhtymien seurakuntavaaleissa. 

Kirkolliskokouksen päätös poikkesi yleisvaliokunnan esityksestä, sillä valiokunta esitti, että aloite jätettäisiin raukeamaan. Samoin jätettiin pois viittaus rakenneuudistukseen. Kirkolliskokous kävi asiasta vilkkaan keskustelun.  

Tällä hetkellä seurakuntayhtymissä käydään kahden lipun vaalit. Seurakuntalaiset äänestävät edustajat sekä yhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon että oman seurakuntansa seurakuntaneuvostoon. Edustaja-aloitteen mukaan järjestelmä näyttäytyy äänestäjälle monimutkaisena ja sekavana. 

Yleisvaliokunnan mietintö 2/2023 kirkolliskokoukselle edustaja-aloitteesta 3/2023

Kirkolliskokous päätti lisäksi kirkolliskokouksen ja kirkkohallituksen täysistunnon työskentelystä toimikaudelta 2024–2028 maksettavista palkkioista. Aiemmin palkkioista on päätetty joka vuosi. Päätös tehtiin kansliavaliokunnan mietinnön mukaisesti. 

Kansliavaliokunnan mietintö 1/2023 kirkolliskokoukselle: Kirkolliskokouksen ja kirkkohallituksen toimikaudelta 2024–2028 maksettavat palkkiot ja korvaukset